Hämeenlinnan Evosta tehty laaja tiedekansallispuistoselvitys ei riitä keskustan maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle. Leppä kertoi Hämeen Sanomissa keskiviikkona, että Evon retkeilyalueen kehitystyötä pohtimaan asetetaan työryhmä.
Lehti kertoo vihreiden ympäristöministeri Krista Mikkosen ja ministeri Jari Lepän olevan täysin eri kannoilla siitä, tarvitaanko Hämeenlinnan Evolle tiedekansallispuistoa. Ylelle Leppä kertoo, että Evoa tulee kehittää nimenomaan retkeilyalueena.
– Meillähän ei hallitusohjelmassa ole mitään mainintaa Evosta, eikä toimenpiteistä, mitä siellä tehdään. Meillä on siellä voimassa oleva erittäin monipuolinen, monikäyttöinen retkeilyalue. Me haluamme ministeriössä, että retkeilyalue jatkuu ja kehittyy edelleen, Leppä sanoo.
Lepän mukaan Metsähallitus on samalla tavalla lähtenyt kehittämään retkeilyaluetta edelleenkin.
– Myös paikallisilla toimijoilla on halua siihen, että se säilyy monipuolisesti ihmisten käytössä erilaisissa aktiviteeteissa, mitä se nytkin on ollut – opetusta, koulutusta, tutkimusta myöten kaikkinensa. Eli tämä on se linja, mikä siellä on. Mitään yhteistä sopimusta ei Evon osalta ole ja siksi sitä kehitetään retkeilyalueena, painottaa ministeri Jari Leppä.
Kenellä on se viimeinen sana, mikä status Evon retkeilyalueella mahdollisesti tulevaisuudessa on?
– Retkeilyalueita hallinnoi Metsähallitus sekä maa- ja metsätalousministeriö ja sen pohjalta se päätöksentekopaikka on meillä.
Mikkonen: toivottavasti sopu löytyy
Vihreiden ympäristöministeri Krista Mikkonen ei usko, että Evon alue tarvitsee uutta työryhmää. Evon tiedekansallispuistoa valmisteleva työryhmä on tehnyt asiasta laajan selvityksen, jonka loppuraportti luovutettiin Mikkoselle kesäkuun lopulla.
– Työryhmä on miettinyt kaiken kaikkiaan retkeilyalueen tulevaisuutta ja lisäksi tehdään parhaillaan muutakin ulkoilustrategiaa. Tarkastelussa on itse asiassa retkeily- ja ulkoilualueiden näkökulma ja niiden kehittäminen. Tässä on nyt näitä työryhmiä istunut, että en tiedä mitä lisäarvoa tämä Lepän työryhmä toisi tähän työhön, josta materiaalia on paljon ja kansallispuiston ympärillä on istunut myös oma työryhmä.
Mikkonen muistuttaa, että Evon asiassa kannattaisi tutustua siihen, mitä näissä jo olleissa työryhmissä on saatu aikaan ennen kuin lähdetään perustamaan uusia työryhmiä.
– Mutta toki tämä on tietysti naapuriministeriön asia.
Mikä on ympäristöministeriön tavoite Evon asiassa?
– Tavoite on jatkaa keskustelua ja valmistelua. Itse olen huomannut, että aika monella alueella, vaikka ensin on ehkä ollut epäilyksiä, niin ajan myötä on huomattu, että kansallispuisto on juuri se paras vaihtoehto. Kun se on perustettu, niin alueen asukkaat ovat tunteneet suurta ylpeyttä kansallispuistostaan. Uskon, että myös Hämeenlinnan seudulla tällainen kehitystuntemus on varsin todennäköinen.
Mikkosen mukaan kansallispuistona ratkaisu olisi aluetaloudellisesti merkittävästi varmemmalla pohjalla ja auttaisi Hämeenlinnan seutua taloudellisesti.
Evon kansallispuiston ydinalueena toimisi valtion omistama, nykyinen Natura-ohjelmaan kuuluva Evon retkeilyalue. Sitä täydennettäisiin Nerosjärven rannoilla sijaitsevilla valtion omistamilla mailla suojelualueineen sekä yhdellä suojelualueiden kautta kokonaisuuteen rajoittuvalla valtion maan palstalla Sudenpesänkankaasta itään.