Koronaepidemia leviää Satakunnassa vauhdilla.
Ylen uutisiin tulee tasaisin väliajoin kommentteja, joissa syypäinä tartuntalukujen kasvuun nähdään telakoiden ja rakennustyömaiden ulkomaalainen työvoima.
Rauman telakka onkin ollut jälleen eräs tautikeskittymistä. Aluehallintovirasto määräsi keskiviikkona telakan työmaille pakolliset terveystarkastukset. Rauman telakan tartuntamäärät ovat kuitenkin alkuviikon aikana kääntyneet laskuun.
Ei vain ulkomaalaisten tauti
Yksistään ulkomaalaisia ei nyt voi taudin leviämisestä syyttää. Tautitapauksia on ilmennyt niin aikuisilla kuin lapsilla eri puolilla Satakuntaa, ja altistumisista tulee niin paljon tietoja, ettei yksittäistapauksia enää uutisoida.
Viime päivinä altistumistietoja on tullut muun muassa kouluista, ravintoloista, kuntosaleilta, urheiluharrastuksista, Satasairaalasta ja työpaikoilta.
Koronan voi nyt saada Satakunnassa mistä tahansa, kun käy ihmisten ilmoilla. Ainoa tapa yrittää suojata itseään ja muita on ottaa rokotus – jos ei sitten halua jäädä loppuiäksi neljän seinän sisälle. Koronan leviämisen perusteella jälkimmäinen vaihtoehto ei ole kovin suosittu, vaan ihmiset liikkuvat nyt enemmän kuin vielä alkuvuonna.
25–29-vuotiaat passiivisia
Satakunnan rokotekattavuus on hieman koko Suomen keskiarvoa matalampi. Jostain syystä erityisesti maakunnan nuoremmasta väestä iso joukko vähättelee tautia tai pelkää rokotteen ottamista.
25–29-vuotiaista satakuntalaisista vain 66,8 prosenttia on THL:n tilastojen mukaan hakenut ensimmäisen rokotteen, kun koko Suomessa ikäluokasta on rokotettu 73,7 prosenttia. Ero on huomattava.
Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa ikäluokasta noin 75 prosenttia on hakenut rokotteen. Satakunnan nuoret aikuiset vertautuvat rokotekattavuudessa Etelä-Pohjanmaan ikätovereihinsa.
Porissa ja Raumalla 25–29-vuotiaiden rokotekattavuus on yli 70 prosenttia. THL:n tilaston mukaan passiivisimpia ovat olleet pienempien paikkakuntien nuoret aikuiset. Kankaanpäässä ikäluokasta on rokotettu 57,6 prosenttia, Huittisissa vain 54,7 prosenttia. Kokemäellä rokotettuja on tämänikäisistä vain 50,9 prosenttia.
Ihmisen käyttäytymisen ja sosiologian tutkijoille ilmiö avaa kiinnostavia tutkimuskysymyksiä.
Huhut hämäävät?
Väärinkäsitykset koronasta ja rokotteista leviävät helposti sosiaalisessa mediassa.
Kaikki koronaan liittyvät huhut eivät ole tietoista harhaanjohtamista, mutta tahallista sumutustakin näkee yllättävän paljon.
Viranomaiset joutuvat toistamaan kerta toisensa jälkeen: koronarokote ei aiheuta koronatautia, koronatartunta voi viedä myös nuoren sairaalahoitoon ja Satasairaalan teho-osasto voi oikeasti täyttyä, jos koronan leviäminen jatkuu.
Rokottamattomat ottavat tietoisen riskin
Sairaalahoitoon joutuneet ovat Satakunnassakin tällä hetkellä pääosin rokottamattomia, joten rokotteen suojaava vaikutus näkyy selvästi. Koronarokotuksen ottamatta jättävä tekee tietoisen valinnan: tauti tulee hänelle mitä todennäköisimmin jossain vaiheessa.
Myös osa rokotetuista saa taudin. Pieni joukko lähinnä monisairaita ikäihmisiä myös kuolee koronaan rokotuksista huolimatta. Rokotus vähentää kuitenkin tutkitusti merkittävästi vakavan tautimuodon ja myös pahimman vaihtoehdon eli kuoleman riskiä.
Sairaanhoidon kantokyvyn kannalta rokotekattavuudella on iso merkitys. Teho-osastoilla on rajallinen määrä paikkoja, ja hoitoa tarvitsevat muutkin kuin koronapotilaat.
Satasairaala ja kunnat: Hakekaa rokotteet
Satasairaalan infektioyksikön ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä on esittänyt satakuntalaisille vakavan toiveen: rokote kannattaa käydä ottamassa sekä itsensä että koko yhteisön puolesta. Samaa viestiä lähettävät kuntien terveysviranomaiset.
Nykyistä laajempi rokotekattavuus on asiantuntijoiden mukaan turvallisin ja tehokkain keino saada koronaepidemia viimein jäämään menneisyyteen.
Aiheesta voi keskustella 13.10. klo 23 saakka Yle Tunnuksella.
Satakunnan viimeisimmät koronauutiset löydät täältä.
Kuuntele tästä uusimmat Ylen radiouutiset Satakunnasta.
Lue täältä uusimmat Yle Uutiset Satakunnasta.