Espoolainen Seppo Väyrynen ei vielä tänäkään päivänä tiedä, missä hän altistui koronavirukselle. Todennäköisesti lähijunassa.
Väyrysen Koronavilkku-sovellus on välähtänyt kahdesti alkuvuodesta. Sovellus siis ilmoitti, että hän oli altistunut koronavirukselle. Molemmilla kerroilla Väyrynen meni testiin ja tulos oli negatiivinen.
– En koe saaneeni erityistä turvaa Koronavilkusta. Positiivista on se, että altistumiset olisivat muuten jääneet huomaamatta.
Koronavilkku-sovelluksen käyttäjien määrä on laskenut roimasti huippulukemista. Korkeimmillaan käyttäjien määrä oli 2,4 miljoonaa tammi-helmikuussa, kun nyt Koronavilkku on enää 1,7 miljoonassa älypuhelimessa.
Myös Koronavilkkuun ilmoitettujen koronatartuntojen määrä on pudonnut yli 75 prosenttia tämän vuoden maaliskuun korkeista luvuista. Tartunta ilmoitetaan sovellukseen tartunnanjäljityksestä tai suoraan laboratoriosta saatavalla avauskoodilla.
Pirkanmaan tartunnanjäljityksessä Koronavilkun merkitys on ollut hyvin pieni, sanoo ylilääkäri Jaana Syrjänen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta TAYSista.
– Tämän vuoden helmikuun loppuun mennessä vain yksi prosentti kaikista tartunnan saaneista on sellaisia, että Koronavilkun hälytys olisi saanut hakeutumaan koronatestiin. Kaikilla muilla tieto altistumisesta oli tullut muuta kautta: jäljityksestä tai suoraan tartuttajalta, Syrjänen sanoo.
Syrjäsen mukaan tartunnan saaneet eivät juuri enää kysy avauskoodeja sovellusta varten, sillä ainakin Pirkanmaalla harva tartunnan saanut on Koronavilkun käyttäjä.
– En usko, että Koronavilkulla on tässä nykytilanteessa merkitystä epidemian hallinnassa, sanoo Syrjänen.
Myös muualla maassa on merkkejä siitä, että koronavirus leviää niiden keskuudessa, jotka eivät käytä Koronavilkkua, sanoo sovelluksesta vastaava tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
– Keväällä tartuntoja tuli yhä nuoremmille, mutta altistumisilmoitusten määrä laski. Tämä viittaa siihen, että Koronavilkun käyttäjät ja tartunnan saaneet eivät ole samoja ihmisiä, sanoo Yrttiaho.
Sadat lukijat kertoivat kokemuksiaan Vilkusta
Samaa mieltä Koronavilkun hyödyllisyydestä ovat monet Ylen joukkoistukseen vastanneista. Yle pyysi nettisivuillaan ihmisiä kertomaan kokemuksiaan sovelluksesta. Vastauksia tuli vuorokaudessa 370.
Vastaajia ärsytti muun muassa se, että sovellus koettiin epäluotettavaksi ja se söi akkua, kun Bluetooth-yhteys oli jatkuvasti päällä. Osa poisti Koronavilkun käytöstä, koska ei halunnut joutua karanteeniin altistumisilmoituksen takia.
Julkaisemme kokemukset nimettöminä, mutta vastaajien henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.
Monella vastaajalla Koronavilkku on pysynyt hiljaa, joten todellista käyttäjäkokemusta siitä ei ole. Osa vastaajista kokee sovelluksesta olleen hyötyä itselleen.
Tietoturvallisuus syö Koronavilkun tarkkuutta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaholla on omat arvionsa siihen, miksi Koronavilkun käyttäjien määrä on laskenut.
– On luonnollista, että Koronavilkun käyttö vähenee, kun rokotuskattavuus kasvaa. Esimerkiksi puhelinta vaihtaessa se saattaa jäädä pois, ja Suomessa vaihdetaan 2 miljoonaa puhelinta vuodessa, sanoo Yrttiaho.
Ison loven käyttäjämäärään teki myös tämän vuoden helmi-maaliskuussa mediassa käyty keskustelu siitä, onko sovelluksesta hyötyä tartunnanjäljityksessä. Sairaanhoitopiirit totesivat silloin, että Koronavilkusta on tartunnanjäljittäjille jopa ennemmän haittaa kuin hyötyä.
Yrttiaho korostaa, että Koronavilkkua ei kehitetty tartunnanjäljityksen työkaluksi, vaan altistuneiden tavoittamiseen tilanteissa, joissa kaikkia altistuneita ei osata nimetä. Sellainen voisi olla altistuminen julkisella paikalla, esimerkiksi junassa tai kauppakeskuksessa.
– Lähdimme sille linjalle, että sovelluksesta haluttiin tehdä mahdollisimman tietoturvallinen. Siksi emme tiedä, kuka käyttää sovellusta, kuka saa altistusilmoituksen ja miten ihmiset toimivat sen jälkeen.
Yrttiahon mukaan Koronavilkulla on edelleen tarpeeksi käyttäjiä, että siitä on hyötyä. Iso-Britanniassa on arvioitu, että 15 prosentin käyttöaste on kriittinen raja, josta ylöspäin sovelluksesta on hyötyä.
– Koronavilkusta ei ole paljon haittaa tai vaivaa, joten miksi sitä ei pitäisi puhelimessa. Pidän itsekin sitä jatkuvasti käytössä, Yrttiaho sanoo.
Käytössä ainakin vuoden loppuun asti
Koronavilkun on määrä olla käytössä vuoden loppuun asti. Pian arvioidaan, olisiko siitä hyötyä sen jälkeenkin.
TAYSin ylilääkäri Jaana Syrjäsen mukaan ei olisi.
– En näe sitä kovin oleellisessa roolissa epidemian hallinnassa. Tätä voidaan hallita vain niin, että rokotekattavuus nousee merkittävästi nykyisestä, sanoo Syrjänen.
Seppo Väyryselle Koronavilkku on tuntunut jo pidemmän aikaa turhalta.
– Olen saanut kaksi rokotusta ja tunnen olevani turvallisilla vesillä, sanoo Väyrynen.
– Todennäköisesti poistan sovelluksen tämän jutun jälkeen, jos ei mitään ihmeellistä ilmaannu.
Koronavilkku on ollut käytössä yli vuoden
Älypuhelinsovellus Koronavilkku tunnistaa toistensa läheisyydessä olleet puhelinlaitteet ja ilmoittaa altistuneille, jos jollain käyttäjistä todetaan koronavirustartunta.
Sovellus kerää älypuhelimeen tietoja muista sovellusta käyttävistä ihmisistä, joiden kanssa puhelimen omistaja on ollut kahden metrin etäisyydellä vähintään 15 minuuttia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi sovelluksen kaikkien käytettäväksi 31. elokuuta 2020.