Menetimme hänet.

Sain viestin ugandalaiselta ystävältäni Francikselta. Olin juuri vieraillut hänen kotikylässään maaseudulla pohjoisessa Ugandassa, missä hänen vaimonsa ja kolme lastaan asuivat.

Francis itse elätti perheensä ja myös sisarustensa perheet käymällä töissä pääkaupungissa Kampalassa. Hän oli tuolloin kotiseutunsa ainoa yliopistokoulutettu ihminen, entinen lapsisotilas Ugandan sisällissodan ajoilta.

Franciksen silmäterä oli kolmivuotias Felicity-tyttö, jota hän kutsui äidinkielellään acholilla aina vain nimellä mabee, rakkaani.

Felicityllä oli kädessään kanyyli, josta hän sai lääkettä suoraan suoneen. Malaria oli heikentänyt tyttöä jo viikkoja, mutta hetken näytti paremmalta. Kylässä käydessäni hän nauroi ja leikki sisarustensa ja pihapiirin lasten kanssa.

Pari viikkoa sen jälkeen sain Francikselta surullisen viestin. Felicity oli mennyt aamulla tavalliseen tapaan päivähoitoon, mutta yhtäkkiä vointi oli heikennyt. Iltapäivällä hän oli kuollut.

Mihin? Sitä ei kukaan tiedä tarkalleen, sillä pienellä maaseutuklinikalla ei ole mitään mahdollisuuksia tehdä kuolinsyytutkimuksia.

Francis itse pohti, että hänen kolmivuotiaan tyttärensä maksa oli saattanut pettää malarian seurauksena. Francis oli täysin surun murtama.

Pienen Felicityn kohtalo on surullisen tuttu monessa Afrikan maassa, vaikka hänen kuolemastaan on jo vuosia. Loisen aiheuttama malariatauti tappaa etenkin lapsia.

WHO:n mukaan tautitapauksia on rekisteröity mantereella vuodesta 2016 lähtien noin 230 miljoonaa joka vuosi.

Se tarkoittaa, että vuosittain malarian sairastaa joka kuudes afrikkalainen.

Malariatapaukset ovat vähentyneet huimasti vuosituhannen alusta, mutta korona uhkaa muuttaa tätä positiivista kehitystä.

Viime vuoden lopussa Maailman terveysjärjestö WHO varoitti, että koronapandemia on saattanut aiheuttaa ylimääräisiä malariakuolemia jopa enemmän kuin itse koronakuolemia.

Tämä johtuu siitä, että rahaa on siirretty malarian estämisestä koronan estämiseen. Monessa Afrikan maassa voimassa olleet liikkumisrajoitukset ja ulkonaliikkumiskiellot ovat vaikeuttaneet ihmisten pääsyä terveydenhuoltoon, kun malaria iskee.

Kun terveydenhuolto on kuormittunut koronapotilaista, se on ollut pois tappavan malarian hoidosta. Eikä elintärkeitä hyttysverkkoja ole päästy jakamaan entiseen tahtiin.

Itse olen kuin ihmeen kaupalla selvinnyt Afrikka-vuosinani ilman malariatartuntaa. Olen nukkunut hyttysverkkojen alla ja käyttänyt hyönteismyrkkyä. Malariaan on estolääkkeitä, mutta niitä ei voi syödä pitkiä aikoja, koska ne voivat vaurioittaa maksaa.

Olen kuitenkin nähnyt läheltä, kun ihmiset sairastuvat. Se on pelottavaa. Yksi ystäväni vaikutti täysin normaalilta, kunnes hetkeä myöhemmin sanoi voivansa huonosti ja rupesi tärisemään holtittomasti.

Kuume nousi minuuteissa yli 39 asteen.

Tällä viikolla kuultiin ihmeellisiä uutisia: kuusi vuotta testattu, lääkeyhtiö GSK:n kehittämä malariarokote toimii. WHO suosittelee, että rokotetta aletaan jakaa afrikkalaisille lapsille.

Malariarokotteen kehittämiseen meni vuosisata.

Siis sata vuotta.

Se johtuu siitä, että malaria on loinen ja paljon salakavalampi ja monimutkaisempi kuin virus. Viruksen ja loisen vertaaminen on kuin vertaisi kaalia ja ihmistä, totesi BBC:n terveystoimittaja.

Nyt kehitetty malariarokote tehoaa vain loisen tiettyyn elämänvaiheeseen: siihen, kun se siirtyy hyttysenpistoksesta ihmisen veren kautta maksaan.

Siksi rokote onkin “vain” 40-prosenttisesti tehokas ja toimii vain Afrikassa esiintyvään, vaarallisimpaan malarialoiseen, Plasmodium falciparumiin. Maailman noin puolestamiljoonasta malariakuolemasta yli 90 prosenttia tapahtuu Afrikassa.

Vakavista tautitapauksista rokote estää noin 30 prosenttia.

Pientä huolta aiheuttaa se, että rokotetta pitää ottaa neljä annosta ja tarkkoihin aikoihin. Ensimmäiset annokset annetaan viiden, kuuden ja seitsemän kuukauden ikäisille vauvoille ja viimeinen annos puolentoista vuoden ikäisille lapsille.

Se saattaa vaikeuttaa rokottamista maaseudulla, missä rokotetta tarvitaan eniten.

Mutta rokote voi pelastaa silti kymmenientuhansien pienten Felicityjen hengen, joka vuosi.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 8. lokakuuta kello 23 asti.

Lue lisää:

WHO suosittelee Afrikan lasten rokottamista malariarokotteella – "valtava läpimurto"

Läpimurto malarian vastaisessa taistelussa – Oxfordin yliopiston kehittämä rokote voi pelastaa satoja tuhansia pikkulapsia joka vuosi

Malaria lisääntyy, lapsikuolleisuus kasvaa ja yhä useampi putoaa äärimmäiseen köyhyyteen – koronapandemia käänsi pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen

Muistatko, että maailmassa on yhä muitakin jättihaasteita kuin korona? Tässä seitsemän esimerkkiä