– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että se on ihan perusteltu vaatimus.
Näin vastasi Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori, HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen A-studiossa kysymykseen siitä, pitäisikö työnantajilla olla jatkossa oikeus vaatia työntekijöiltään [korona]rokotusta.
Tällä hetkellä Suomessa työntekijälle voidaan Lehtosen mukaan asettaa työtehtävän mukaisia terveysedellyksiä käytännössä vain töihin rekrytoitaessa. Niin kutsutun vanhan työntekijän osalta ei terveystietoja tietosuojasyistä taas saa kysellä. Euroopassa asiasta on yhteiseurooppalaisen lainsäädännön alla toisenlaisiakin käytäntöjä, Lehtonen sanoo.
– Suomessa on oma erillinen lakinsa yksityisyyden suojasta työelämässä, joka erityisesti vielä rajaa työnantajan mahdollisuuden käsitellä tietoja siihen, mikä on tarpeellista välittömästi työsuhteeseen liittyvien asioiden hoitamiseksi.
Työntekijöiden pakollisesta rokottautumisesta ollaan keskusteltu esimerkiksi terveydenhuollon työntekijöiden osalta. Lehtosen mukaan suurin osa terveydenhuollon johdosta ja lääkärikunnastakin on sitä mieltä, että terveydenhuollossa työskentelevien rokotussuojan tulisi olla kunnossa.
– Sitä vaatimusta ei voida tehdä, mutta sitten tartuntatautilaissa on asetettu työnantajille velvoite, että ei saa sijoittaa henkilöitä tehtäviin jossa voi aiheuttaa vaaraa muille. Tehtävän toteuttaminen on aika vaikeaa, jos et tiedä mikä on henkilön rokotustatus, Lehtonen sanoo.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä kannattaa sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien rokotussuojaa koskevan tartuntatautilain pykälän 48 muuttamista siten, että korona lisättäisiin siinä mainittujen potilaita suojaavien rokotusten joukkoon.
Kaikkien alojen työntekijöiden osalta Pietilä kuitenkin näkee asian monimutkaisempana.
– Jos me puhutaan ihmisen itsemääräämisoikeudesta, niin kyllä se täytyy suhteuttaa siihen minkälaisissa tehtävissä ihminen toimii. Lähtökohtaisesti olen kyllä pro rokotus, mutta onko sitten perusteltua pakolla lähteä tekemään, se on sitten paljon monitahoisempi kysymys.
Kaikkien työntekijöiden koronarokottautumisen edellyttäminen vaatisi terveysoikeuden professori Lasse Lehtosen mukaan lainsäädännön muuttamista. Aikaisemmin vastaavaa keskustelua on käyty esimerkiksi työpaikkojen huumausainetestien kohdalla.
– Huumausainetestien osalta työnantajille annettiin se mahdollisuus, että saa huumausainetestejä teettää työntekijöille. Mutta sitten jostain syystä koronarokotuksen – sen tiedon saaminen olisi sitten jotenkin hankalampi asia kuin huumausaineiden käyttöä koskevan tiedon hankkiminen.
Koko keskiviikon A-studio on katsottavissa Yle Areenassa.