Espoolaiset 13-vuotias Olivia Vättö ja 14-vuotias Sofia Kivekäs valmistautuvat telinevoimistelukisoihin.

Tunnelma on hieman sähköinen: ensimmäistä kertaa korona-aikana kilpailuihin pääsee myös yleisöä.

Toinen tytöistä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen, toinen on rokotettu jo kaksi kertaa.

Tytöistä olisi hyvä, jos koronapassi tulisi käyttöön jo 12-vuotiaista ylöspäin, kuten hallitus on esittänyt.

Koronapassilla nuoren pitäisi osoittaa tapahtumien ja harrastuspaikkojen ovilla, onko hän rokotettu, terve tai sairastanut koronan.

– Koronaa eniten pelkääville tai riskiryhmään kuuluville tulisi helpottuneempi olo, jos suurimmalla osalla olisi ne passit, sanoo Vättö.

Olisko epäreilua, jos kaikki nuoret eivät pääsisi harrastamaan?

– Voisi se olla niitä kohtaan epäreilua, joiden vanhemmat eivät halua, että ne ottaa rokotusta. Mutta eikös yli 12-vuotias saa itse päättää ottaako rokotteen, Sofia toteaa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Koronapassi syrjisi rokottamattomia lapsia

Vaikka yli 12-vuotias saa itse päättää ottaako rokotteen, osa Ylen haastattelemista sairaanhoitopiirien edustajista pelkää, että osa nuorista jää rokottamatta vanhempien asenteiden vuoksi.

Jos koronapassi otettaisiin käyttöön näin nuorilla, lääkäreiden mukaan se johtaisi lapsen eriarvoiseen asemaan hänestä itsestään riippumattomista syistä.

– 12–15-vuotiaat eivät ole vapaita tekemään ratkaisua rokotteen suhteen, vaikka periaatteessa olisivatkin. Kotoa tuleva ajattelu ja vanhempien mielipide vaikuttaa tässä asiassa, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.

Pietilä uskoo, että yli 16-vuotiaat nuoret pystyvät aidommin tekemään itse päätöksen rokotuksesta.

Pietilän mielestä koronapassi pitää ottaa käyttöön, mutta ei lasten kustannuksella.

– Väestön on todennäköisesti helpompi hyväksyä se, että aikuiset rokottamattomat eivät pystyisi ihan kaikessa elämään samalla tavalla kuin rokotetetut, kuin se, että eroteltaisiin nuoria ja lapsia rokotusstatuksen perusteella.

HUSin johtajaylilääkäri: Koronapassi 12–16-vuotaille aiheuttaa pelkkää haittaa

Myös terveyden ja hyvinvoinninlaitos vastustaa hallituksen esitystä ottaa koronapassia jo 12–16-vuotiaille käyttöön. Koronatesteissä käyminen useita kertoja viikossa harrastusten takia olisi liian raju toimenpide nuorille.

THL:n kanssa samaan suuntaan taipuu myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin johtajaylilääkäri Jari Petäjä.

Koronapassin mukanaan tuoma eriarvoistava ja nuoria syrjäyttävä vaikutus on niin suuri haitta, että vaakakupissa mahdollisesti painavat hyödyt ovat sitä paljon pienempiä.

– Kyllä se toistuva testeissä käyminen on varsinainen vaiva, Petäjä sanoo.

Se pudottaisi pois osan nuorista, jotka saattavat jo muutenkin olla syrjäytymisvaarassa. Jatkuva harrastusmahdollisuus olisi taattava.

– Jos sellaiset nuoret, jotka eivät välttämättä olekaan niin sitoutuneita urheiluseuran harrastukseen tai liikuntaan, putoavat pois ryhmästä, niin todennäköisyys sille, että he aktivoituvat uudelleen, on paljon pienempi kuin silloin, kun harrastus taattaisiin jatkuvana, Petäjä sanoo.

Petäjän mukaan hallituksen esittämällä koronapassisysteemillä luotaisiin siis lisäriski sille, että rokottamaton lapsi ajautuisi harrastustoiminnan ulkopuolelle ja sille, että hänen sosiaalinen kasvunsa ja kehityksensä häiriintyisi.

Penttilän mukaan lääketieteellistä hyötyä 12–16-vuotiaiden koronapassilla ei edes ole.

– Koronapassiesityksestä puuttuu kokonaan se hyöty 12–16-vuotiaiden kohdalla, mikä oikeuttaisi sietämään väistämättä edessä olevia haittoja, joita koronapassin käyttöönottaminen tässä ikäryhmässä aiheuttaisi.

Lapista kajahtaa toinen ääni kellossa: Koronapassi olisi positiivinen asia

Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broas on eri mieltä kuin ylilääkärit Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Hänen mielestään koronapassin voisi ottaa käyttöön jo 12-vuotiaille juuri sillä saavutettavan hyödyn takia.

Broas kannattaa siis hallituksen esitystä ja on siis samoilla linjoilla STM:n kanssa.

– Koronapassissahan on lähtökohtana se, että se otettaisiin käyttöön jos tulee poikkeustilanne, jossa sairaaloiden ja tehohoidon kuormitus alkaisi nousta ja väestöä uhkaisi vakava sairastuminen.

– Jos harrastustoimintaa tai massatapahtumia pitäisi silloin rajoittaa ja jos koronapassilla voidaan mahdollistaa nuorten normaalia elämää, kuten harrastustoimintaa tai vapaa-ajanviettoa, niin silloinhan se on vain positiivinen juttu, Broas sanoo.

Infektiolääkärin mielestä lasten ja nuorten harrastusten jatkaminen vaikkapa koronapassin avulla on parempi vaihtoehto kuin sulkea kokonaan harrastustilat.

– On tärkeämpää, että nuoret pääsevät urheilemaan ja harrastamaan kuin se, että joku kunta tai aluhallintovirasto sulkisi harrastustiloja, kuten etelässä on paljon tehty.

THL:n mukaan koronapassia ei tarvitsisi ottaa käyttöön vielä 12–16-vuotiailla, koska tuon ikäiset levittävät virusta vähän ja nuorten riski saada vakava taudin muoto on vähäinen.

Broas huomauttaa, että koska koululaisia ei enää juuri testata, ei voida tietää, kuinka paljon he levittävät tautia.

– Meillä ei ole riittävästi dataa siitä, millainen lasten tautitaakka on ja kuinka paljon se leviää koulussa työntekijöihin ja isovanhempiin.

Broas kiittelee sitä, että hallituksen esityksen mukaan alaikäisten koronatestaaminen rokotepassia varten olisi ilmaista.

Testaaminen ei siis jäisi perheen maksettavaksi ja se vähentäisi lasten eriarvoistumisen riskiä.

Broasin mukaan koronapassin alhainen ikäraja olisi hyvä saada lakiin myös siltä varalta, että tulee uusia koronavirusmuunnoksia, tai jopa kokonaan uusia viruksia, tai jos esimerkiksi rokotteiden teho ei olekaan niin hyvä kuin on uskottu.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Aikuisten pitäisi ottaa rokote ja kantaa vastuu, ei lasten

Varsinais-Suomen johtajaylilääkäri Mikko Pietilän mielestä koronapassi ei saa perustua testaamiseen.

Jatkuva testaaminen olisi järjetöntä terveydenhuollon kuormittavuuden kannalta: kapasiteetti ei tulisi riittämään kaikille niille, jotka haluaisivat käydä koronatestissä passia varten.

– Korontatestauksen kapasiteetti on enimmillään noin 40 000 testiä päivässä. Sitäkin pystyisimme ylläpitämään jonkin aikaa, mutta vain rajallisesti.

– Jos testitulos on voimassa kolme päivää, niin on ihan selvää, että koronapassi ei voi perustua testaamiseen vaan siihen, että meillä on riittävä rokotuskattavuus.

Pietilä katsoo koronatilannetta koko väestön näkökulmasta ja vierittää vastuun rokotuksista aikuisille.

– Kun aikuisväestö on riittävästi rokotettu, niin meidän ei tarvitse välittää kauheasti lapsista, koska silloin rokotesuoja olisi niin hyvä, että tartunnat lähtisivät todennäköisesti hiipumaan, Pietilä sanoo.

– Myös lasten lievätkin tapaukset vähenisivät, kun tartuntoja aikuisilta ei enää tulisi, Pietilä sanoo.

Pietilä pitää passia kuitenkin tärkeänä porkkanana rokotuskattavuuden parantamiseksi.

– Jos emme saa rokotekattavuutta korkeammalle tasolle, niin me junnaamme tässä tilanteessa kuukausikaupalla, Pietilä sanoo.

Tytöt telinevoimistelukilpailuissa katsovat luottavaisesti tulevaisuuteen ja uskovat, että koronatilanne pysyy hyvänä.

– Minulla on sellainen olo, että tilanne on helpompi kuin aiemmin, enkä usko, että tämä jatkuu enää pitkään, sanoo Olivia Vättö.

Sofia Kivekäs on samaa mieltä.

– On helpottunut olo, kun rajoituksia on alettu purkaa. Maskinkin käyttöä aletaan kohta höllentää ja toivottavasti päästäisiin eroon koronasta, hän sanoo.

Lue myös:

Otso-vauva sairasti koronan, mutta äiti ei ole varma, ottaisiko pienokaiselleen rokotetta – vauvoja etsitään nyt rokotetutkimuksiin