Helsingin pormestariehdokkaat ovat kärkipäässä, kun verrataan vaalikampanjoihin rahaa käyttäneitä kunnanvaltuutettuja. Tosin erot ovat suuria.

Apulaispormestarin paikan saanut vihreiden Anni Sinnemäki arvioi ennakkoilmoituksessaan kampanjakuluikseen 64 300 euroa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vakuutti vaalirahoitusilmoituksessaan käyttäneensä rahaa kuntavaaleihin alle ilmoitusrajan eli alle 800 euroa. Halla-aho tarkensi Ylelle, että summa oli tasan nolla euroa.

Halla-aho oli kuntavaalien valtakunnallinen ääniharava liki 19 000 äänellä.

Kuntavaaleissa valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittu ehdokas on velvollinen tekemään vaalirahoituksestaan ilmoituksen. Ilmoitusten tekoon on aikaa vielä reilu viikko. Takaraja ilmoituksille on maanantaina 16. elokuuta.

Osa valtuutetuista on jo ehtinyt tehdä ilmoituksen. Jotkut ovat myös antaneet ennen vaalipäivää vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen vaalirahoituksestaan.

Tämän jutun tiedot on kerätty vaalirahoitusilmoituksista perjantai-iltapäivän 6. elokuuta tilanteen mukaan.

Björn Wahlroos ja Ilpo Kokkila tukivat Juhana Vartiaista

Helsingin pormestariehdokkaista vaalikampanjaansa käytti eniten rahaa ennakkoilmoituksensa perusteella siis vihreiden Anni Sinnemäki, 64 300 euroa.

Ennakkoilmoituksessaan Sinnemäki arveli laittavansa omaa rahaa kampanjointiin 18 000 euroa. Helsingin vihreiden tuen oli tarkoitus olla yli puolet kampanjan kuluista, 36 903 euroa. Varsinaista ilmoitusta vaalirahoituksestaan Sinnemäki ei ole vielä jättänyt.

Helsingin pormestariksi valittu kokoomuksen Juhana Vartiainen käytti kampanjaansa 57 511 euroa. Omaa rahaa Vartiainen ei ilmoituksensa mukaan käyttänyt yhtään. Kampanjakulut maksettiin yritysten ja yksityishenkilöiden lahjoituksilla.

Vartiainen sai yksityishenkilöiltä vaaleihin liki 45 000 euroa. Joukossa oli kuusi liike-elämästä tuttua nimeä, joiden lahjoitukset ylittivät 800 euron ilmoitusrajan. Kaikkien yksittäisten yritysten tuki jäi alle 800 euron.

Esimerkiksi Sampo-konsernin johtohahmo Björn Wahlroos antoi Juhana Vartiaisen kampanjaan 3 000 euroa. Rakennusyhtiö SRV:n suuromistajiin kuuluva Ilpo Kokkila tuki Vartiaista 1 500 eurolla.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa Helsingin pormestariksi noussut Jan Vapaavuori (kok.) käytti kampanjaansa rahaa 61 655 euroa. Myös Vapaavuoren kampanjan rahoista valtaosa tuli yksityisiltä ihmisiltä ja yrityksiltä. Vapaavuorikaan ei käyttänyt omaa rahaa vaaleihin.

SDP:n pormestariehdokas Nasima Razmyar kertoi ennakkoilmoituksessaan kampanjansa kuluiksi 25 300 euroa. Omaa rahaa Razmyar aikoi käyttää 6 300 euroa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki käytti pormestarikampanjaansa Helsingissä rahaa yhteensä 14 330 euroa. Hän maksoi kampanjastaan itse 6557 euroa. Vasemmistoliitto tuki Arhinmäkeä 3 000 eurolla.

Keskustan pormestariehdokas Eeva Kärkkäinen kertoi ennakkoilmoituksessa kampanjaan kuluvan 18 000 euroa. Omaa rahaa oli tarkoitus käyttää 3 000 euroa. Kärkkäinen ennakoi, että Suomen kaksikielisyyttä vaaliva säätiö, Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland antaisi 1 500 euroa.

Kristillisdemokraattien Mika Ebeling käytti vaaleihin vain omaa rahaansa, yhteensä 2 141 euroa.

Ruotsalaisen kansanpuolueen Eva Biaudet ja nyt-liikkeen Harry Harkimo eivät olleet vielä perjantaina jättäneet omaa ilmoitustaan vaalirahoituksestaan.

Maria Ohisalo sai vaalirahaa myös omalta puolisoltaan

Puolueiden puheenjohtajista vihreiden Maria Ohisalo arvioi ennen vaaleja, että hänen vaalikampanjaansa kuluisi 13 000 euroa. Omaa rahaa oli tarkoitus käyttää 9 000 euroa. Oman puolison rahallisen tuen Ohisalo ilmoitti tuhanneksi euroksi.

Vasemmistoliiton Li Andersson ilmoitti ennen vaalipäivää, että hän aikoo käyttää kampanjaansa 4 900 euroa, liki kaikki omaa rahaa. Yksityishenkilöiden antamaksi tueksi Andersson arvioi 60 euroa.

Keskustan Annika Saarikko arvioi ennakkoilmoituksessaan vaaleihin kuluvan 1 620 euroa. Omaa rahaa Saarikko ei aikonut käyttää, kampanja oli tarkoitus rahoittaa yksityishenkilöiden alle 800 euron tukisummilla. Saarikko aikoi käyttää kaikki rahat lehtimainontaan.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah käytti vaaleihin 808 euroa. Hän maksoi kaikki kulut omasta pussistaan.

Sanna Marin (sd.), Petteri Orpo (kok.) ja Anna-Maja Henriksson (r.) eivät vielä perjantaina olleet jättäneet ilmoitustaan vaalirahoituksestaan.

Ville Tavio sai valtaosan vaalirahoistaan EK:lta ja Rakennusteollisuudelta

Puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajista vihreiden Emma Kari arvioi ennakkoilmoituksessaan käyttävänsä vaaleihin 24 000 euroa.

Kuluista Kari aikoi maksaa itse 19 000 euroa. Yksityishenkilöiden lahjoituksiksi hän arvioi 5 000 euroa. Ennakkoilmoituksen oletus oli, ettei yksikään yksityishenkilön tukisumma yllä 800 euroon.

Ruotsalaisen kansanpuolueen Anders Adlercreutz arvioi ennakkoilmoituksessaan käyttävänsä rahaa vaaleihin 4 193 euroa.

Oletus oli, että Suomen kaksikielisyyttä vaaliva säätiö, Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland rahoittaisi kampanjasta yli puolet, 3 000 euroa. Loput kuluista Adlercreutz arveli maksavansa itse.

Perussuomalaisten Ville Tavio käytti kuntavaaleihin rahaa yhteensä 1 882 euroa. Hän rahoitti itse kampanjastaan vajaa 83 euroa.

Valtaosan turkulaisen Tavion kampanjan kuluista kattoivat tuet elinkeinoelämästä. Elinkeinoelämän keskusliitto tuki Taviota tuhannella eurolla ja Rakennusteollisuus-liitto antoi viisisataa.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Päivi Räsäsen kulut vaaleista jäivät alle 800 euron ilmoitusrajan.

SDP:n Antti Lindtman ja kokoomuksen Kai Mykkänen eivät ole vielä antaneet vaalirahoitusilmoitustaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto on ilmoittanut tukeneensa Lindtmania seminaariin osallistumalla 790 euron edestä ja Mykkästä 500 eurolla.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs ei ollut ehdolla kuntavaaleissa.

Elinkeinoelämän keskusliitto tuki eniten kokoomusta

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) jakoi kuntavaaleissa tukea viidelle puolueelle tai niiden ehdokkaille. Tukea sai eniten kokoomus ja sen ehdokkaat.

Näin EK jakoi tukea kuntavaaleissa:

Elinkeinoelämän keskusliitto on julkaissut antamansa tukisummat omilla verkkosivuillaan.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK antoi kuntavaaleissa tukea vain ehdokkaille, jotka olivat sen omaa henkilökuntaa. Tukisumma oli 300 euroa ehdokasta kohti. Tukea sai alle kymmenen SAK:n työntekijää. Viime eduskuntavaaleissa SAK tuki muitakin ehdokkaita.

Ehdokkaiden käyttämät rahat ovat vain osa kuntavaalien kampanjarahoja. Lisäksi esimerkiksi puolueet ja puolueiden kunnallisjärjestöt käyttävät rahaa vaalikampanjointiin.

Kuntavaaliehdokkaiden vaalirahoitusilmoitukset löytyvät vaali- ja puoluerahoitusvalvonnan verkkosivuilta. Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo vaalirahoitusta.

Voit keskustella kuntavaalien vaalirahoituksesta sunnuntaihin 8.8. 2021 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun jälkeen.

Lue lisää:

Vaali- ja puoluerahoitusvalvonnan verkkosivut

Kampanjointi estyy jopa kokonaan, vaalibudjetti ehtyy, mainoksia menee hukkaan – vaalien siirto sotkee ehdokkaiden kampanjointia ja käy kukkarolle

MOT selvitti piiloon jäävää vaalitukea: Etujärjestöiltä yli 100 000 euroa kolmen suurimman puolueen kärkipoliitikoille, osa ay-järjestöistä maksaa palkkaa vaalityöstä