Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mukaan sote-uudistuksen maakuntavero vahvistaisi alueellista päätöksentekoa. Arhinmäen mukaan myös perustuslakivaliokunnan mietinnössä puollettiin maakuntien verotusoikeutta, jotta alueiden itsehallinto säilyisi vahvana.
– Maakuntaverohan takaa, että päätöksenteko säilyy alueilla. Jos on kyseessä vain valtion rahoitus, päätökset tehdään Senaatintorilla.
Oppositio ei halua uusia veroja
Viime viikolla eduskunnassa käsiteltiin opposition välikysymystä sote-uudistuksesta. Välikysymyksen yhteydessä nostettiin esille myös maakuntavero, joka sai erityisesti kokoomuksen takajaloilleen. Myös enemmistö Ylen vaalikoneeseen vastanneista kuntavaaliehdokkaista vastusti maakuntaveroa.
– Kokoomus ei halua Suomeen uutta hallinnon tasoa eikä verotuksen tasoa. Ja maakuntavero todennäköisesti nostaisi kokonaisveroastetta, selitti kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen.
Aiemmin keskustan puheenjohtajan ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kuitenkin painotti, ettei maakuntaveron valmistelu ei tarkoita kokonaisveroasteen nousua. A-studiossa vasemmistoliiton Arhinmäki totesi kokoomuksen vastustavan sote-uudistusta ja siksi myös maakuntaveroa.
– Ei me kyllä uusia verojakaan haluta, pisti Ikonen vastaan.
"Se on hankalaa, koska olemme koko Suomen puolue"
Hallituksen riveissä erityisesti keskusta on suhtautunut maakuntaveroon varauksella. Vasemmistoliitto, SDP ja vihreät ovat sen sijaan selkeästi ilmaisseet, että vero tulee.
A-studiossa parlamentaarisen maakuntaverokomitean puheenjohtaja Esko Kiviranta (kesk.) totesi, ettei hallituksen sisällä ole aiheesta suurta kiistaa. Keskustan pelkona vain on, että alueelliset erot korostuvat veron myötä.
– Maakuntavero johtaisi yli 10 prosentin eroon Suomen eri alueilla, ja se on keskustalle hankala kohta, sillä me olemme koko maan puolue, perusteli Kiviranta puolueen empimistä.
Kiviranta viittasi maakuntaverokomitea julkistamaan selvityksen, jossa veron käyttöönottoa ei tuettu. Ongelmallisena nähtiin, että alkuvaiheen jälkeen veroa voitaisiin alentaa vain Uudellamaalla. Lisäksi komitean laskelmien mukaan muualla maassa alun kahden prosentin vero nousisi 10-20 vuoden päähän ulottuvissa skenaarioissa jopa 4–5 prosenttiin.
– Jos maakuntien tehtävät olennaisesti lisääntyisivät, voitaisiin asiasta keskustella, Kiviranta selitti keskustan kantaa maakuntaveroon.
Mikäli sote-uudistus saadaan hyväksyttyä ennen eduskunnan kesätaukoa, päästään ensimmäiset maakuntavaalit järjestämään ensi vuoden alussa. Virallisesti malliin on tarkoitus siirtyä vuonna 2023. Maakuntavero tulisi näillä näkymin voimaan vuonna 2026.
Lue lisää:
Kuntavaaliehdokkaiden enemmistö vastustaa maakuntaveroa – kysymys jakaa hallituspuolueiden ehdokkaita
Pääministeri Marin: Maakuntavero pitää säätää osana sote-uudistuksen kokonaisuutta – hallituskumppani keskusta suhtautuu veroon penseästi