Tämän vuoden kuntavaaleissa on mukana 10 pienpuoluetta. Pienpuolueet ovat monipuolinen joukko rekisteröityjä puolueita, joita yhdistää oikeastaan vain se, että niillä ei ole kansanedustajia.
Aatteiden kirjo on pienissä puolueissa todella laaja. Edustettuina ovat esimerkiksi feminismi, kommunismi, liberalismi ja nationalismi.
Puolueiden resurssit, kannatus ja ehdokkaiden määrä vaihtelevat. Esimerkiksi feministisellä puolueella on yhteensä yli 50 ehdokasta, kristallipuolueella lähes 100 ja avoimella puolueella 13. Osalla puolueista on pitkä historia, osa on perustettu tämän vuoden puolella.
Osa pienpuolueista tekee yhteistyötä perinteisten puolueiden kanssa. Kansalaispuolue tekee yhteistyötä kristillisdemokraattien kanssa, ja avoimen puolueen ehdokkaat ovat Helsingissä ehdolla RKP:n listalla sitoutumattomina.
Puoluerekisteristä löytyvät myös tasapainon puolesta ja seitsemän tähden liike, mutta nämä eivät osallistu kuntavaaleihin. Puolueiden lisäksi ehdokkaita voivat asettaa myös valitsijayhdistykset, jotka voivat muodostaa yhteisiä listoja.
Puolue poistetaan puoluerekisteristä, jos se ei ole saanut kaksissa perättäisissä eduskuntavaaleissa yhtään kansanedustajan paikkaa eikä myöskään vähintään kahta prosenttia koko maassa annetuista äänistä.
Eduskuntapuolueista nyt-liike on ensimmäistä kertaa mukana kuntavaaleissa. Puoluetta ei kuitenkaan lasketa pienpuolueeksi, koska puheenjohtaja Harry Harkimo valittiin viime vaaleissa kansanedustajaksi.
Vain harva kasvaa suureksi
Turun yliopiston valtio-opin dosentti Rauli Mickelsson on suomalaisen puoluepolitiikan asiantuntija. Mickelssonin mukaan monen pienpuolueen vahvuus on se, että puolueen linjaan on mahdollista vaikuttaa matalalla kynnyksellä.
– Perinteisten puolueiden toiminnasta on tullut niin ammattimaista, että ihmisten on vaikea päästä niihin mukaan tekemään politiikkaa, Mickelsson sanoo.
Uuden puolueen perustamiseen tarvitaan 5 000 kannatusilmoitusta. Vaalilain muutoksen myötä puolueet voivat kerätä ilmoituksia myös verkossa, mikä on tehnyt puolueen perustamisesta aiempaa helpompaa.
– Vielä 1980-luvun alussa puolueet koettiin ankeiksi paikoiksi. Nyt jos joku haluaa sanoa jotain painavaa, hän voi perustaa puolueen, Mickelsson sanoo.
Vaikka moni pienpuolue on saanut alkunsa ihmisten pettymyksestä perinteisiin puolueisiin, niiden voi olla vaikea erottua isoista puolueista. Esimerkiksi feministinen puolue kilpailee äänistä vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa. Vastaavasti perussuomalaiset keräävät ison osan maahanmuuttoa vastustavien äänistä.
Pienpuolueilla on pitkä historia Suomen politiikassa, mutta harva on onnistunut kasvamaan suureksi puolueeksi. Mickelssonin mukaan tämä johtuu siitä, että isommat puolueet imevät elintilan pieniltä puolueilta.
– Pitää puhua jostain todella merkittävästä poliittisesta kysymyksestä, jolla erottuu muista puolueista. Vihreillä oli ekologinen ahdistus ja perussuomalaisilla huoli globalisaation seurauksista, Mickelsson sanoo.
Kuntavaaleissa pienpuolueilla on paremmat mahdollisuudet saada ehdokkaitaan läpi kuin eduskuntavaaleissa. Mickelsson ei kuitenkaan ennusta pienpuolueille suurta menestystä.
– Monesti ajatellaan, että ääni menee hukkaan, jos äänestää pientä porukkaa, tutkija sanoo.
Pienpuolueet vuoden 2021 kuntavaaleissa
Avoin Puolue
Eläinoikeuspuolue
Feministinen puolue
Kansalaispuolue
Kristallipuolue
Liberaalipuolue
Piraattipuolue
Sininen tulevaisuus
Suomen Kansa Ensin
Suomen Kommunistinen Puolue
Korjaus klo 10.08 Piraattipuolueesta poistettu viittaus Pennasen puheenjohtajuuteen. Hän ei ollut edellinen puheenjohtaja, vaan sitä edellinen. Lisäksi eläinoikeuspuolueen puheenjohtaja vaihtunut puoluekokouksessa Santeri Pienimäeksi.
Lisää aiheesta:
Ylen vaalikone
Ylen vaaliseuranta