Hallituksen talouskiistat kiteytyvät niin sanotun talouden ison kuvan ympärille. Kysymys on työllisyystavoitteen toteutumisesta ja työllistämiskeinoista sekä seuraavan parin vuoden valtion menojen enimmäismäärästä.

Kipuilu talousratkaisuista kärjistyi perjantaina hallituksen puoliväliriihen neuvottelujen keskeyttämiseen.

Koronakriisin vuoksi valtion menot ovat nyt suuremmat kuin hallitusneuvotteluissa vuonna 2019 osattiin kuvitella. Kiistaa on siitä, kuinka nopeasti menot pitäisi pusertaa koronan jälkeen takaisin aiemmin sovitulle tasolle.

Neuvottelujen pohjana on valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) esitys, jossa tavoitteena on valtion menoissa paluu hallitusohjelmassa sovittuun tasoon.

Neuvotteluissa ministerit ovat kiistelleet, onko etenkin seuraavan kahden vuoden aikana oikea aika leikata aiemmin sovituista menoista, jotta valtion menojen oletettu enimmäismäärä eli niin sanottu menokehys ylittyisi mahdollisimman vähän. Osa hallitusohjelmassa sovituista menoista on vielä toteutumatta.

Erimielisyys on Ylen tietojen mukaan suurempi vuoden 2023 ylityksestä kuin vuoden 2022 ylityksestä.

Ensi vuoden menokehyksen ylitys oli neuvotteluissa päivällä 800 – 900 miljoonan euron luokkaa. Mikään puolue ei ole vaatinut, ettei vuodelle 2022 saisi tulla ylitystä. Merkittävä osa ylityksestä tulee koronavirukseen liittyvistä menoista.

Keskusta kokee, että Suomen taloudenhoidon uskottavuuden ja valtion lainojen luottoluokittajien luottamuksen kannalta vähäisempi ylitys olisi parempi. Luottoluokittajien tapauksessa kyse on siitä, millaista korkoa valtio maksaa lainoistaan.

SDP pelkää, että liian nopea jarrutus menoissa kostautuu talouskasvun hidastumisena.

Hallituspuolueilla on neuvottelussa samankaltaiset käsitykset siitä, että valtion velkaantuminen pitäisi saada taittumaan suhteessa bruttokansantuotteeseen ehkä jo vuoden 2025 tienoilla ja julkinen talous tasapainoon.

Ansiosidonnaisen porrastuksen säästöarvio on 200 milj. euroa

Toinen mahdollisuus talouspulman ratkaisemiseksi olisi löytää keinoja valtion tulojen lisäämiseksi. Siihen liittyy työllisyyden paraneminen.

Työllisyyskiistelyssä SDP ja vasemmistoliitto tulkitsevat keskustan halun porrastaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikkaukseksi. Keskustelussa olleen ansiosidonnaisen porrastuksen säästöksi on arvioitu noin 200 miljoonaa euroa valtion menoihin.

Neuvottelupöydässä on ollut liuta eri ehdotuksia. Ylen tiedon mukaan yhden erityiskysymyksen kohdalla keskusta ehdotti rahoituskeinona valtion omaisuuden myynnin lisäämistä. Ylen tiedossa ei ole, mistä erityiskysymyksestä oli kysymys.

Voit keskustella puoliväliriihen neuvotteluista lauantaihin 24.4.2021 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Puoliväliriihineuvottelut keskeytetty tältä päivältä, keskustan Saarikko: ei vielä yhteisymmärrystä taloudesta – katso ministerikommentteja