Viime lauantaina näytti erikoiselta.
Kahdeksan puoluetta päätti lykätä kevään kuntavaalit huhtikuulta kesäkuulle, vaikka suurin oppositiopuolue vastusti. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) esitteli siirron perustelemiseksi julkisuudessa suuria lukuja huhtikuun mahdollisista tartunnoista, mutta luvuissa ei oltu otettu huomioon koronarajoitusten vaikutuksia, vaikka rajoituksilla on suuri vaikutus tautitilanteeseen.
Perussuomalaiset ovat väittäneet julkisuudessa, että vaalien siirrossa oli ”omituisia piirteitä” ja vaaleja yritettiin siirtää ”vaivihkaa” jo aiemmin. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho vihjaili jo helmikuun puolivälissä, että vaalien siirtämisen takana näyttävät olevan eräille hallituspuolueille epäedulliset poliittiset suhdanteet.
Vaalien siirtämisen arvostelulle on syynsä, sillä kyseessä on epäonnistuminen vaaleihin varautumisessa. Virkamiehet suhtautuivat aiemmin aikataulusyistä nihkeästi esimerkiksi ennakkoäänestyksen pidentämiseen, mutta nyt muutos viedään läpi kireällä tahdilla vielä lähempänä vaaleja.
Yksi siirtopäätöstä tehneistä poliitikoista sanoo miettivänsä "varmaankin ikuisesti", oliko ratkaisu oikea.
Perussuomalaisten esiintyminen herättää kuitenkin närää niin hallituspuolueissa kuin muualla oppositiossa.
Pihvinä on turvallisuus
Useat muut puolueet arvostelevat perussuomalaisten ruokkineen salaliittoteoriaa ja hakeneen lopputulosta, jossa puolue pääsee olemaan eri mieltä muiden kanssa. Perussuomalaiset on aiemminkin pyrkinyt asemaan, jossa se pääsee esiintymään vaihtoehtona muille puolueille esimerkiksi maahanmuutto- ja ilmastopolitiikassa.
Perussuomalaisten moititaan päättäneen itse jo etukäteen, että vaaleja ei saa siirtää, riippumatta siitä, mikä tautilanne on.
– Maito on jo maassa. Ei ole äänestäjien turvallisuuden kannalta vastuullista järjestää vaaleja. Miten tällaisessa tilanteessa joku puolue sanoo, että silti pidettäisiin vaalit, ällisteli esimerkiksi kokoomuksen varapuhenjohtaja Antti Häkkänen eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Perussuomalaiset olivat ainoina vastahangassa myös viime syksynä, kun puolueet yrittivät sopia yhteisistä säännöistä kampanjointiin korona-aikana.
Pihvinä pidetään kysymystä siitä, mitä vastuullinen puolue tekee, kun vaaliviranomainen sanoo, että vaaleja ei voida toteuttaa riittävän turvallisesti ja vastuullisesti. Eli jos viranomaiset ehdottavat, että vaaleja pitää siirtää turvallisuuden takia, on väestön terveyden näkökulmasta uskaliasta sanoa, että siirto ei käy.
Tässä on yksi keskeisistä syistä, miksi muu oppositio taipui vaalien siirtämisen taakse. Päätös oli vaikea myös hallituspuolueiden sisällä.
Perustelu siirtämiselle oli se, että vaalien pitäminen huhtikuussa olisi uhannut sekä terveyttä että demokratiaa.
Oikeusministeri Henriksson sanoi lauantaina, että riskinä olisi ollut äänestysaktiivisuuden voimakas lasku tai se, että vaaleja olisi jouduttu siirtämään vain hetki ennen ennakkoäänestyksen alkua.
Vaalien siirtämistä puolsi myös se, että kesäkuussa riskiryhmät on jo kattavasti ehditty rokottaa.
Vaalien siirtäminen myöhemmin olisi ollut haitallisempaa
Jussi Halla-aho on kritisoinut myös sitä, että muutama päivä ennen ehdokasasettelun päättymistä ilmoitetaan, että vaalit siirretään.
Muissa puolueissa on ihmetelty, mikä olisi ollut parempi ajankohta. Jos vaalit olisi siirretty aiemmin, kritiikki olisi ollut vielä kovempaa.
Ylelle arvioidaan, että tammikuussa olisi ollut vaikeampi perustella, että huhtikuussa on huono tautitilanne, jolloin poliittinen spekulointi olisi ollut vielä laajempaa.
Kaikkein vahingollisinta taas olisi ollut, jos siirto olisi pitänyt tehdä vain muutamaa viikkoa ennen vaaleja, jolloin esimerkiksi ulkomainonta olisi ollut jo meneillään.
Vaalien siirron hyötyjiä ja kärsijöitä voi olla vaikea osoittaa
Huhtikuun vaaleista uhkasi tulla murhenäytelmä hallituspuolue keskustalle, jonka kannatus on Ylen kyselyjen perusteella romahtamassa neljän vuoden takaisiin kuntavaaleihin verrattuna.
Päähallituspuolue SDP on pysynyt Ylen kannatuskyselyjen kärjessä, mutta suositusta puoluejohtajasta Sanna Marinista huolimatta SDP:n ehdokashankinta ei ole onnistunut viime vaalien tapaan.
Nyt jää nähtäväksi, pystyykö pitkään vaikeuksissa ollut keskusta tai ikääntyneen jäsenkunnan SDP parantamaan tilannettaan vajaan kahden kuukauden lisäajassa.
Perussuomalaisten oma tilanne vaikutti olevan hyvä huhtikuun vaalien kannalta, sillä puolue nosti ehdokasmääräänsä selvästi verrattuna edellisiin kuntavaaleihin. Puolue vaati torstaina eduskunnan kyselytunnilla hallitukselta vastausta, löytyykö ehdokasasettelun takarajan siirtämiselle joku terveydellinen syy.
Lisäajasta voi olla sikäli perussuomalaisillekin hyötyä, että huhtikuun vaaleissa uhkana näytti olevan alhainen äänestysaktiivisuus, josta Halla-aho on itse todennut perussuomalaisten voivan kärsiä.
Virkamiehet ovat arvioneet, että kesäkuun vaaleissa äänestysaktiivisuus voi olla parempi kuin huhtikuussa.
Tuore kysely ei tue pelkoja iäkkäiden kotiin jäämisestä
Pelkona vaaleissa oli myös se, että tartunnasta huolestuneet iäkkäät kansalaiset jättäisivät vaalit sankoin joukoin väliin. Iäkkäiden jääminen kotiin olisi voinut haitata keskustaa ja SDP:tä, joiden kannattajakunta on perussuomalaisia vanhempaa.
Tälle käsitykselle ei tule tukea ainakaan valtioneuvoston teettämästä kyselytutkimuksesta, jonka mukaan 60–74-vuotiaat kokivat kaikkein vahvimmin, että voivat äänestää huhtikuun kuntavaaleissa turvallisesti koronatilanteesta huolimatta. Yli 74-vuotiaita ei ollut vastaajien joukossa.
Hallituspuolueita voi haitata myös se, että alkuperäisen aikataulun mukaan hallituksen oli määrä pitää kehysriihensä huhtikuun kuntavaalien jälkeen. Nyt kehysriihi on ennen kesäkuun vaaleja, eli kansalaisia ärsyttäviä päätöksiä voidaan joutua tekemään ennen äänestyspäätöksiä.