Buongiorno da Roma!

Etätyö on lisääntynyt koronaviruspandemian myötä Euroopan unionin maissa lähes 30 prosentilla.

Vaikka pyjamassa tehdyt työpäivät ja verkkokokoukset saattavat näin pitkään jatkuessaan jo uuvuttaa, joillekin konttoreiden ovien sulkeutuminen on tarjonnut mahdollisuuden virkistävään elämänmuutokseen.

Esimerkiksi Sisiliassa viime joulukuussa tapaamani brittipariskunta toteutti unelmansa ja muutti syksyllä loma-asunnolleen. Nyt toinen heistä jatkaa työntekoa samalle yritykselle kuin aiemminkin, mutta ei enää sateisessa Manchesterissa vaan auringon alla.

Muuallekin Sisiliaan virtaa etätyöläisiä ulkomailta. Paikalliset nuoret ovat pandemian myötä perustaneet yrityksen, joka tarjoaa viikoiksi tai kuukausiksi yhteisöllisiä työtiloja ja kotikonttoriksi sopeutuvia vuokra-asuntoja.

Myös Euroopan ulkopuolelle, esimerkiksi Intiaan ja Thaimaahan, kehitetään etätyöhubeja. Ilmiöstä löydät keskustelua esimerkiksi tästä chatista.

Pandemia on näyttänyt, että työt hoituvat konttorin ulkopuoleltakin. EU-komission teettämän tutkimuksen mukaan etätyö oli ennen koronapandemiaa selvästi yleisempää Suomessa kuin EU-maissa keskimäärin. Esimerkiksi täällä Italiassa etätyö on yleistynyt vasta pakon myötä.

Toistaiseksi pandemiatilanne vaikuttaa niin, ettei etätöihin ulkomaille voi lähteä vapaasti. Kun matkailurajoituksia jossain vaiheessa puretaan, tietotyöläiset voivat määritellä yhä vapaammin, missä työnsä tekevät. Samalla on todennäköistä, että työnantajat vähentävät toimistotiloja ja konttoreita.

Joidenkin arvioiden mukaan kolmannes kaikesta työstä EU:ssa voitaisiin tehdä etänä myös pandemian hellitettyä. Silloin tarvitaan myös viranomaisilta keinoja säädellä uudenlaista työelämää.

Myös EU-parlamentissa on huomattu etätyön kuormittavuus: se hyväksyi etätyöbuumin rohkaiseman aloitteen, jonka mukaan työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus katkaista yhteys työpaikalle toimistoaikojen ulkopuolella.

Jos haluaa lähteä ulkomaille etätöihin, esimerkiksi verotukselliset ja sosiaaliturvaan liittyvät kommervenkit kannattaa selvittää etukäteen. Käytännön ohjeita byrokratiaviidakosta löydät esimerkiksi täältä.

Aurinkoisia talvipäiviä,

Jenna

Mitkä ovat olleet tärkeimpiä Eurooppa-aiheita tällä viikolla, lue alta kollega Anna Karismon poimintoja.

#SOME: Hehkutusta pohjoisille pääministereille – Onko Sanna Marin vanha sielu?

Ranskalainen talouslehti Les Echos esitteli loppuviikosta useilla tviiteillä juttuaan, joka kertoo naisten johtamasta Pohjolasta. Lehti kiinnittää huomiota siihen, että Viron Kaja Kallaksen nimityksen jälkeen kuudessa pohjoisen kahdeksasta maasta (Pohjoismaissa ja Baltiassa) on nyt nainen pääministerinä.

Siinä missä esimerkiksi Norjan Erna Solberg on lehden mukaan "Oslon Merkel", Tanskan Mette Frederiksen "strategi äärioikeistoa vastaan" ja Latvian Ingrida Simonyté "lukujen nainen", Sanna Marin on "vanha sielu". Suomalaiset juhlivat somessa myös Marinin pääsyä Time-lehden kanteen.

FAKTA: Koronasyksy oli koronakevättä pahempi, kuolemia oli selvästi enemmän kuin yleensä

EU-maissa kuoli maaliskuusta marraskuuhun viime vuonna yli 450 000 ihmistä enemmän kuin neljän aiemman vuoden vastaavana aikana keskimäärin. Syyskuussa kuoli kahdeksan prosenttia, lokakuussa 17 prosenttia ja marraskuussa 40 prosenttia enemmän ihmisiä kuin aiempina vuosina.

Grafiikka kuvaa muutosta vuosien 2016–2019 keskiarvosta.

Kuolinluvut vaihtelevat suuresti maittain: esimerkiksi Bulgariassa kuoli marraskuussa peräti 97 prosenttia enemmän ihmisiä kuin aiempina vuosina.

Suomessa pahin kuukausi oli huhtikuu, jolloin kuolemia kirjattiin runsaat kahdeksan prosenttia aiempaa enemmän. Marraskuussa nousua tuli 5,5 prosenttia.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Uusi sarja meppien aikaansaannoksista alkoi, syvenevä EU-integraatio puhuttaa ja kotoilu jatkuu

Ainoa kansalaisten suoraan valitsema EU-elin on parlamentti. Tänä vuonna komissio puskee ulos paljon lakiesityksiä, ja suomalaiset mepit ovat mukana päättämässä niiden lopullisesta muotoilusta. Mihin mepit vaikuttavat, mihin erikoistuvat, kerromme vuoden kuluessa. Sarjan aloittaa Eero Heinäluoma (sd.) – lue juttu ja katso video, jolla hän kertoo rahanpesulakien muutoksesta.

Talviloma, pääsiäinen tai kesä, tulevilla lomakausilla ei reissata yhäkään. Finnair ja muut eurooppalaiset lentoyhtiöt sekä lentokonevalmistaja Airbus ovat kertoneet tällä viikolla hurjista tappioista.

Kotona pysymisellä on ollut hieman yllättäviäkin seurauksia, esimerkiksi ruokafirmat tekevät nyt bisnestä ennen muuta eläinten muonalla. Korona-aikoina ihmiset maailmanlaajuisesti ovat innostuneet hankkimaan lemmikki-eläimiä. Suomessa voi joutua jonottamaan hamsteriakin.

Komissio nosti Suomen tikunnokkaan siitä, että vihapuhetta ei ole meillä kriminalisoitu riittävän tiukasti. Rasismia ja vihapuhetta pitäisi kitkeä tehokkaammin lainsäädännössä.

Hallituksen ja puolueiden pitäisi aktiivisemmin tuoda EU-aiheita julkiseen keskusteluun, sanoo valtio-opin professori Tapio Raunio Brysselin koneessa. Jos asioita tuotaisiin säännönmukaisesti esimerkiksi sosiaaliseen mediaan ja eduskunnan täysistuntoon, keskustelusta tulisi rutiini ja EU-asioista tutumpia.

Kehittyykö EU:n elpymisrahastosta lopulta pysyvä suhdannevakauttaja Eurooppaan? Bryssel saa lisää talousvaltaa koronapandemiassa, lue täältä lisää.

Italian tilanne on nyt olennainen koko maanosan talouden kannalta. Pankkimies Mario Draghin valtaantulosta keskustelevat tietokirjailija Anton Monti, poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen ja toimittaja Tapio Pajunen Politiikkaradiossa. Draghi on useasti esittänyt yhä integroituneempaa EU:ta, jolla on yhteinen suhdanteita tasaava budjetti nykyisen EU-budjetin rinnalla.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) Venäjän-vierailu sai suitsutusta alkuviikosta. Suomi niittää nyt hyvää mainetta Venäjä-suhteiden hoitajana myös Brysselissä, EU-edustajan aiempi visiitti Moskovaan kun oli floppi.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin vaatii oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin välitöntä vapauttamista.

Venäjän ja EU:n suhteet ovat huonontuneet jo vuosia ennen Navalnyin myrkytystä. Yksi käännekohta oli yhdysvaltalaisen sijoitusyhtiön kirjanpitäjän Sergei Magnitskin kuolema kidutuksen kaltaisissa oloissa moskovalaisessa tutkintavankilassa, katso täältä Ulkolinjan jakso Magnitskista. Tapauksen jälkeen myös EU puuttuu ihmisoikeusrikkomuksiin aiempaa tiukemmin.

Talous- ja ympäristöarvot ovat vastakkain Tanskalle kuuluvassa Grönlannissa. Avolouhoshanke on aiheuttanut siellä poliittisen kriisin ja hallitus joutui eroamaan. Kaivoksella louhittaisiin muun muassa radioaktiivisia alkuaineita kuten uraania.

Sunnuntaina Yle Teemalla esitetään vaikuttava dokumentti legendaarisen valokuvaajan Lee Millerin elämästä. Hän oli kansikuvamalli, josta tuli toisen maailmansodan tärkeimpiä sotakuvaajia.

Miller oli läsnä muun muassa, kun Buchenwaldin ja Dachaun keskitysleirit vapautettiin. Yle Teema on julkaissut Areenassa seitsemän muutakin uutta kulttuuridokumenttia, aiheina esimerkiksi tekniikka Mona Lisa -taulun takana ja legendaarinen kellariklubi The Cavern Club.

ENSI VIIKOLLA: Lähtevätkö kuluttajahinnat nousuun, entä mitä EU-päämiehet ja -naiset lausuvat puolustuksesta?

Venäjä on ykkösaihe ulkoministerien etätapaamisessa maanantaina. Eurooppalaisen ulkopolitiikan heikkous on päivänpolttava aihe, keksivätkö ministerit uusia ratkaisuja? Eurooppaministerit taas pohtivat tiistaina muun muassa kansalaisten osallistamista EU:n tulevaisuuden kehitykseen.

Loppuviikosta valtioiden ja hallitusten johtajat tapaavat videoyhteydellä kahtena päivänä. Eurooppa-neuvosto keskustelee luonnollisesti koronapandemian hoidosta, mutta myös turvallisuudesta ja puolustuksesta.

Inflaatio on luupissa tiistaina, kun Eurostat julkaisee ennakkotietoja kuluttajahintojen kehityksestä tammikuussa. Keskustelu kuumenee, onko hintojen nousu vielä yksi pandemian seurauksista?

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.