Kansanedustaja, ex-pääministeri Juha Sipilää (kesk.) lyötiin viime viikolla nyrkillä, kun hän keskellä päivää ylitti suojatietä eduskunnan lähistöllä.
Teko tuomittiin laajasti, ja poliisi tutkii sitä epäiltynä pahoinpitelynä.
Samalla nousi esille kysymys siitä, onko poliitikkoihin kohdistunut väkivalta tai sillä uhkaaminen Suomessa lisääntynyt ja jos on, vaikuttaako se jo poliitikkojen työhön ja halukkuuteen lähteä vaaleissa ehdolle.
Jos asiaa tarkastelee lukujen valossa, kynnys kansanedustajiin kohdistuvaan poliittiseen väkivaltaan on Suomessa yhä erittäin korkea, arvioi eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola.
Kansanedustajia kehotetaan ilmoittamaan kaikki heihin kohdistuneet fyysiset hyökkäykset tai uhkat eduskunnan turvayksikölle. Tapauskohtaisesti ratkaistaan, tehdäänkö niistä lisäksi rikosilmoitus.
Savolan mukaan ilmoituksia ei ole viime vuosina tehty aikaisempaa enempää.
– Määrä on samantasoinen kuin viime vaalikaudella, eikä sielläkään tapauksissa näkynyt piikkiä, Savola kuvailee.
Mittasuhteita lukumääriin saa siitä, että Ylen tietojen mukaan viime vaalikaudella kymmenet kansanedustajat tekivät ilmoituksen uhkailusta joko poliisille tai eduskunnan tai valtioneuvoston turvayksikölle.
Savola: suunnitelmallinen väkivalta hyvin harvinaista
Jukka Savolan mukaan Suomessa on leimallista, että kun kansanedustajan kimppuun on käyty, asiaa tutkittaessa on käynyt ilmi, että kyse on ollut yksittäisen ihmisen epätoivoisesta teosta, ei suunnitelmallisesta tai poliittisesti motivoituneesta hyökkäyksestä.
Hän mainitsee esimerkkeinä sinisten ex-ulkoministeri Timo Soinin, jonka kimppuun hyökättiin toritapahtumassa Vantaalla sekä runsaan vuosikymmenen takaa keskustan ex-elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen, jonka humalainen poliisi tuuppasi lumeen Kittilässä.
– Tämä kertoo, kuinka harvoin Suomessa poliittisista suunnitelmallisista motiiveista ryhdytään väkivaltaan. Toritapahtumissa ollaan kännissä. Monilla on henkilökohtaisia asioita, jotka eivät politiikkaan liity.
Myös Sipilän kimppuun käymistä Savola arvioi eläimelliseksi, "animaaliseksi" reaktioksi, ei minkään suuren ajattelutyön tuotteeksi.
– Olisi hyvä, etteivät yksittäiset pöhköt saa teoillaan valtaa.
Somen tunteet tihkuvat reaalimaailmaan
Vaikka yksittäiset väkivallanteot eivät ole lisääntyneet, usea konkarikansanedustaja kertoo Ylelle, että aggressiivinen ja kärjistävä puhe esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on lisääntynyt, ja silläkin on seurauksensa.
Osassa eduskuntaryhmiä asiasta on tehty epävirallisia kyselyitä turvallisuudentunteesta.
Hallitusryhmän konkariedustaja kuvailee, että sosiaalisen median kuohut näyttävät kietoutuneen yhteen todellisuuden kanssa. Muun muassa yleisötilaisuuksien "aggressiivisen tuijottelun" kerrotaan lisääntyneen, jos poliitikkoa tai puoluetta lähellä oleva aihe on ollut esillä.
Pelko "somen paskamyrskystä" on saanut vähentämään ja loiventamaan poliittisia kannanottoja, myöntää kokenut poliitikko oppositioryhmästä.
– Kynnys tehdä aloitteita niin sanotuista aroista aiheesta on noussut, hän kertoo.
Tulenarkoja aiheita ovat etenkin maahanmuuttoon, mutta myös esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset.
Varapuhemies Filatov: Osa uhkailuista on härskiä vallankäyttöä
Eduskunnan varapuhemiehen Tarja Filatovin (sd.) mukaan konkreettista väkivallan uhkan määrän muutosta on koronan takia tällä vaalikaudella ollut hankala arvioida, koska fyysiset kohtaamiset ovat radikaalisti vähentyneet.
Filatov tunnistaa edustajien edellä kuvaileman ilmiön, jossa nämä mieluummin jättävät ottamatta kantaa kuin altistuvat aggressiiviselle palautteelle. Somessa tai sähköpostin kautta tapahtuvaa uhkailua ei korona rajoita.
– Jos se rupeaa vaikuttamaan kansanedustajien työhön, se on jo vakavaa, Filatov sanoo.
Eduskunnassa turvatoimet ovatkin varapuhemiehen mukaan kunnossa fyysisen turvallisuuden puolesta, mutta henkisen hyvinvoinnin suhteen ei yhtä hyviä pelisääntöjä olekaan. Hän puhuu väkivallan laajasta määrittelystä.
– Tässä puolueet ovat erilaisessa asemassa, isoissa löytyy helpommin tukea viestinnän ammattilaisilta, pienissä puolueissa asiantuntijoiden määrä ja resurssit ovat pienemmät.
Hän allekirjoittaa Jukka Savolan näkemyksen siitä, että uhkailevat ja aggressiivissävytteiset yhteydenotot ovat usein vaikeassa elämäntilanteessa olevan kansalaisen huonosti maaliinsa osuneita viestejä.
Yhä useammin kyse on kuitenkin juuri päinvastaisesta eli tarkoitushakuisista vaikuttamisyrityksistä ja taktikoinnista.
– On yksilöitä, joilla on hätä, mutta seassa on myös härskiä poliittista vallankäyttöä.
– Kyllähän vihapuheella on tavoitteena lannistaa ja vaientaa, ettei omaa viestiä uskaltaisi sanoa ääneen.
Filatov kuvailee uhkaavalta vaikuttanutta tapausta, joka päättyi loppujen lopuksi hyvin. Hän otti yhteyttä nuoreen mieheen, joka oli lähettänyt Filatoville "ala-arvoista palautetta".
– Vastasin hänelle että nyt en ihan ymmärrä, mistä tässä on kyse. Vastauksena tuli ongelman ydin ja ihan asiallinen viesti. Pystyin jopa auttamaan häntä. Hän pyysi anteeksi hävytöntä viestiään ja olemme sen jälkeenkin vielä puhuneet. Saan vieläkin häneltä hyvän joulun toivotukset, Filatov kertoo.
LIsää aiheesta:
Psykoottinen pistoolimies ministeriössä, puukkomiehiä ja kaasuhyökkäys: Suomessa poliitikkojen kimppuun on hyökätty sodan jälkeen vain muutaman kerran
Ex-pääministeri Juha Sipilään käytiin käsiksi eduskunnan edustalla, poliisi tutkii – Sipilä MTV:lle: Kimppuuni käytiin nyrkein