Iiläinen Tanja Heikkilä, 37, sai koronan marras-joulukuun vaihteessa ikävien sattumusten summana.
Tartunta oli tullut harrasteryhmästä. Tartuttajan perheenjäsenen ensimmäinen koronatestitulos oli ollut virheellisesti negatiivinen, ja vasta myöhemmin selvisi, että moni oli Heikkilän tavoin altistunut koronalle.
Tartunta kytkeytyi Oulun Stora Enson työmaan laajaan koronaryppääseen.
Heikkilä ei saanut ilmoitusta altistumisestaan viranomaisilta, vaan kuuli siitä harrastekaveriltaan ja hakeutui sen perusteella koronatestiin, sillä hän työskentelee sosiaalialalla.
Oireena hänellä oli ollut lähinnä päänsärkyä. Hajuaisti lähti samana päivänä, kun koronatestin tulos tuli. Sen jälkeen oli outo väsynyt olo, nenä kuiva ja kirvelevä ja nielu tukkoinen.
Myös hänen puolisonsa sairasti lievän koronan. Perheen lapsia ei testattu, vaan he jäivät kotikaranteeniin.
Heikkilä vietti lääkärin määräämässä eristyksessä kaikkiaan 11 päivää.
– Oireeni olivat lievät, joten oli vähän vaikea määritellä, milloin ne loppuivat kokonaan.
Heikkilä kokee saaneensa sairastuttuaan hyvää huolenpitoa, sillä sairaanhoitaja soitti ja kyseli vointia päivittäin.
Epätietoisuus iskikin vasta, kun eristys päättyi. Miten palata normaaliin arkeen ja miten se olisi nyt erilaista? Häntä oli neuvottu palaamaan arkeen pikkuhiljaa ja oman harkinnan mukaan. Käytännössä hän ei kuitenkaan tiennyt, mitä se tarkoittaisi.
Toipuneiden ohjeistus puuttuu
Heikkilä ei halunnut kuormittaa kysymyksillään terveydenhuoltoa, vaan yritti löytää tietoa itse. Sitä tuntui olevan tarjolla yllättävän vähän ja hajanaisesti.
– Googletin, koskeeko maskinkäyttösuositus myös koronan jo sairastaneita. Varalta olen maskia käyttänyt, sillä en löytänyt suoraa vastausta.
Heikkilän kokemuksen mukaan koronasta löytyy paljon tietoa ja ohjeistuksia, mutta ne koskevat lähinnä testitulosta odottavia tai vasta sairastuneita.
– Olisin kaivannut tietopakettia myös parantuneille.
Sellaista ei kuitenkaan ole. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuspäällikkö Arto Palmu sanoo, että erillistä ohjeistusta koronaviruksen aiheuttamasta taudista toipuneille ei ole vielä laadittu.
Palmun mukaan syynä tähän on tutkitun tiedon puute. On ollut vaikea antaa ohjeistuksia, kun ei ole ollut tietoa. Ei esimerkiksi tiedetä, millaisen suojan koronan sairastaminen antaa eri väestöryhmille ja kuinka pitkäksi aikaa.
Koronan aiheuttamasta taudista parantuneille ei ole ohjeita myöskään sen vuoksi, koska on keskitytty neuvomaan isoa osaa väestöstä. Suomen väestöstä vain noin yksi prosentti on sairastanut koronan aiheuttaman COVID-19-taudin ja 99 prosenttia ei.
Ohjeistus on myös haluttu pitää mahdollisimman yksinkertaisena. Esimerkiksi maskisuosituksia on jo jouduttu varioimaan esimerkiksi eri väestöryhmille. Ei haluta tehdä erikseen ohjetta jokaiselle ihmisryhmälle, Palmu sanoo.
Palmun mukaan kaikkia koskevat ohjeistukset ovat olleet myös tehokkaita.
Täysin ilman ohjeita koronan sairastaneet eivät kuitenkaan jää, sillä kunnilla ja sairaaloilla on yleensä omia suosituksiaan sairastuneille.
Kevään mittaan joudutaan kuitenkin ottamaan kantaa rokotettujen toimintaohjeisiin. Nyt esimerkiksi maskisuositus koskee myös heitä.
Palmu sanoo, että THL on antanut ohjeen, ettäoireisen koronan sairastaneiden ei tarvitse kiirehtiä rokotukseen, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan heille on muodostunut vasta-aineita, jotka antavat vahvan suojan. Vasta-aineiden on tutkittu säilyvän ainakin puoli vuotta. Toisaalta tutkimuksissa rokotteesta ei ole huomattu olevan myöskään haittaa, vaikka koronan olisi ehtinyt sairastaa ennen rokotteen ottamista.
Näitä arjen kysymyksiä koronan aiheuttamasta taudista parantunut puntaroi
Keräsimme arjen kysymyksiä koronaviruksen aiheuttamasta taudista parantuneelta Tanja Heikkilältä häntä eniten mietityttäviä asioita arjesta. Pyysimme sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäriä Lotta Simolaa Oulun yliopistollisesta sairaalasta vastaamaan kysymyksiin.
Voiko koronan sairastunut saada viruksen uudelleen ja tartuttaa sitä eteenpäin oireettomana?
Sairastettu tauti antaa nykykäsityksen perusteella ainakin väliaikaisen immuniteetin. THL:n ohjeistus on, että sairastetun, laboratoriovarmistetun taudin jälkeen ei kuuteen kuukauteen tarvitse hakeutua uuteen koronatestiin, vaikka sairastuisi uuteen hengitystieinfektioon. Myöskään karanteeniin ei joudu, vaikka altistuisi uudelleen koronapositiiviselle henkilölle.
Jos perheen lapsilla ei ole todettu koronaa, tuleeko heidät viedä koronatestiin, jos heillä ilmenee flunssan oireita?
Kyllä.
Koskeeko maskisuositus myös taudin jo sairastaneita?
Kyllä.
Kenen vastuulla on määritellä, milloin eristyksen jälkeen voi palata normaaliin arkeen?
Vastuu eristyksen kestosta ei ole potilaalla vaan tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä. Jos on parantunut, eristyksen päätyttyä saa palata arkeen heti.
Eristyksen kesto voi vaihdella. Se kestää vähintään seitsemän vuorokautta oireiden alusta, mihin pitää sisältyä kaksi oireetonta vuorokautta. Tämä usein riittää lievässä, kotona sairastettavassa taudissa. Jos näin ei ole, eristystä jatketaan.
Yleensä potilaalle on postitettu viikon kestoinen karanteenipäätös ennen karanteenin loppumista. Jos oireilu jatkuu, eikä kotikunnasta ole erikseen soitettu ja tiedusteltu vointia eristyksen loppuessa, kannattaa itse ottaa yhteyttä kuntansa tartunnanjäljitykseen, jotta saa jatkoa eristyspäätökseen.
Oletko sinä kokenut saavasi tarpeeksi koronaan liittyvää tietoa? Voit osallistua keskusteluun 11.1. kello 23:een saakka!