Sunnuntaina 27. joulukuuta ensimmäiset koronarokotukset annettiin salamavalojen räiskeessä. Suomeen oli saapunut ensimmäinen erä Pfizerin rokotetta, noin 10 000 kappaletta. Tunnelma oli odottava, jopa helpottunut.

Rokotteita olisi kuitenkin pitänyt tulla paljon suurempi lasti, yli kymmenkertainen määrä. THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio kertoo, että osin tämä johtuu siitä, että aluksi oli epäselvää, kuinka moni EU-maa ottaisi rokotteen käyttöön.

– Näytti siltä, että useampi maa jättää sen ostamatta. Se menikin laajemmin ja rokotemäärät vähenivät.

Seuraavalla viikolla rokotukset aloitettiin ensin yliopistollisissa sairaaloissa, sitten myös pienemmissä sairaanhoitopiireissä.

Silloin arvioitiin, että suomalaiset saataisiin rokotettua viimeistään kesän aikana.

Tällä viikolla arvio kuitenkin muuttui. Nyt STM ja THL arvioivat, että rokotukset saadaan hoidettua loppuvuoteen mennessä.

Euroopan lääkeviranomainen, josta myöhemmin käytämme nimitystä EMA, suositti tällä viikolla Modernan rokotteelle myyntilupaa, jonka EU:n komissio odotetusti antoi. Modernan rokote on toinen EU:ssa hyväksytty rokote.

Rokotustahtiin se ei juuri vaikuta, sillä Suomeen odotetaan vain pieniä määriä Modernan rokotetta, muutamia tuhansia kappaleita seuraavien viikkojen aikana.

– Yhdysvaltojen liittovaltio on voimakkaasti tukenut (Modernan) rokotteen kehittämistä. Se selittää, miksi sitä menee alkuvaiheessa eniten Yhdysvaltoihin. Kun sitä alkaa tulemaan meille, se helpottaa saatavuutta, mutta isossa kuvassa lähikuukausina se ei tule ratkaisemaan saatavuutta, sanoo rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Mikä sitten ratkaisisi?

Kyse on nyt siitä, kuinka nopeasti Suomi EU:n vanavedessä saa uusia rokotteita käyttöönsä. EU hankkii rokotukset yhteishankintana, ja jokaiselle maalle jaetaan osuus rokotteista maan asukasluvun perusteella.

Verkkainen rokotustahti on herättänyt keskustelua sekä Suomessa että muualla Euroopassa.

EU haluaa varmistaa, että rokotteiden teho ja mahdolliset haittavaikutukset ovat selvillä, kun rokotuksia ryhdytään antamaan.

Esimerkiksi AstraZenecan rokotteen tehosta on saatu tuloksia, mutta yli 55-vuotiaiden määrä on ollut näissä kokeissa pieni, kertoo rokotetutkimuskeskuksen Mika Rämet. Aiemminkin onkin kerrottu, ettei EMA ole vielä täysin vakuuttunut kyseisestä rokotteesta.

Joidenkin mediatietojen mukaan EMA ei todennäköisesti ottaisi käsittelyyn AstraZenecaa koko tammikuun aikana. Fimean yksikön päällikkö Jukka Sallinen haluaa kuitenkin pysyä optimistisena.

– Joka viikko voidaan odottaa, että tulisi uutta uutista. Joka päivä se tilanne vähän valkenee yrityksen jo toimittamien tutkimustietojen ja uusien lisätietojen analyysin myötä.

Miksi tahti on hitaampi kuin aiemmin on luvattu?

Pfizer-Biontechin rokotetta odotetaan Suomeen nyt noin 50 000 annosta viikoittain, ainakin tammikuun ajan. Määrät eivät välttämättä nouse helmikuussa, kertoo THL:n Mia Kontio. Siksi olisikin tärkeää, että rokotuksia ruvettaisiin tekemään useammalla rokotteella.

Modernan rokote on hyväksytty EMAssa, mutta niitä odotetaan Suomeen vain vähän.

Seuraavana jonossa on AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston rokote, joka on sekä helpommin säilytettävä että myös halvempi kuin aiemmin hyväksytyt rokotteet. Ensimmäiset AstraZenecan rokotteet annettiin esimerkiksi Isossa-Britanniassa tällä viikolla.

AstraZenecan rokotetta on mediatietojen mukaan jo paljon varastoissa ja sitä odotetaan myös EU:n alueelle suuria määriä.

Miksi EU ei sitten tehnyt suurempaa varausta Pfizer-Biontechin rokotteesta? Miksi varaus tehtiin AstraZenecaan, josta ei kuitenkaan olla vielä vakuuttuneita?

Fimean Jukka Sallinen vertaa yleisesti lääkekehitystä osakesijoittamiseen. Rokotteista käytii neuvotteluita viime vuoden puolella, jolloin ei ollut vielä tarkkaa tietoa siitä, mitkä rokotteet päätyvät EMAn hyväksyttäväksi ja missä järjestyksessä. Neuvotteluvaiheessa rokoteaihiot ovat firmojen hankkeita, mutta tuloksista ei ole takuuta, sanoo Sallinen.

– Vieläkään ei tiedetä, mitkä kaikki tulevat käyttöön. On ollut pakko koittaa neuvotella arvaamalla, ja siksi niitä on varmaankin tehty monen firman kanssa, hajautettu riskiä. Hajautetaan, jotta saadaan varmasti jotakin.

Sallinen on itse ollut arvioimassa rokotteita, ei neuvottelupöydässä. Silti hän tietää, etteivät tällaiset neuvottelut ole yksinkertaisia.

Ikääntyneet terveydenhoitohenkilökunnan rinnalle

Asiantuntijat muistuttavat, että rokote on tehty nopealla vauhdilla, ja vielä puoli vuotta sitten kukaan ei olisi edes uskonut, että rokotukset voidaan ylipäätään aloittaa vuoden 2020 puolella.

Samasta syystä rokotukset eivät ole vielä EU:ssa alkaneet: EU haluaa tutkia rokotteiden tehon ja haittavaikutukset perinpohjaisesti ennen myyntiluvan myöntämistä.

THL:n Mia Kontio kertoo, että koronapotilaiden kanssa toimivat, siis terveydenhuollon niin kutsuttu etulinja, on nyt laajasti rokotettu.

Rokotukset on aloitettu hoivakodeissa sekä asukkaista että henkilökunnasta. Seuraavana vuorossa ovat ikääntyneiden rokotukset.

Kunnille onkin nyt annettu ohje, että he voivat joustavasti rokottaa terveydenhuollon henkilökuntaa, mutta aloittaa myös ikääntyneiden rokotukset, mikäli se on rokotustehokkuuden kannalta järkevää.

– Ei noudateta tiukasti tätä rokotusjärjestystä, jotta saadaan jouhevasti rokotukset tehtyä niin, ettei tarvitse odotella rokotettavia, Mia Kontio sanoo.

THL antoi perjantaina ohjeen, jonka mukaan Suomeen tulevista rokote-eristä ei enää tarvitse säästää puolta tehosteannosta varten. Tämäkin nopeuttanee rokotustahtia.

Mitä seuraavaksi?

Se, kuinka nopeasti Suomen rokotetahti kiihtyy ja milloin päästään rokottamaan esimerkiksi terveitä aikuisia, riippuu pitkälti siitä, milloin Suomenkin markkinoille saadaan lisää rokotteita.

Asiantuntijat uskovat, että Suomessa rokotukset pystytään järjestämään jouhevasti, jahka rokotteita saadaan maahan tarpeeksi.

– Kaikilla rokotteilla on hyvin suuri kysyntä. Saatavuus ei dramaattisesti lähiviikkoina parane, jolloin se tahti on hieman kivulias. Minulla on vahva usko, että rokottaminen järjestyy, kunhan rokotteita on riittävästi. Massarokottaminen vaatii, että on massoittain rokotteita, sanoo rokotustutkimuskeskuksen Rämet.

Suurin ongelma on siis rokotteiden saatavuus.

– Että päästään normaaliin kesään, se vaatii sen, että näiden kahden jo hyväksytyn rokotteen lisäksi hyväksytään kolmas ja mielellään neljäskin rokote, jotta saatavuusongelma päästään ratkaisemaan, Rämet jatkaa.

Tämä kolmas rokote voisi siis olla AstraZenecan rokote. Entä se neljäs?

Seuraava rokote rullalla

Seuraavana voitaisiin kenties odottaa Johnson&Johnsonin rokotetta, arvioi Fimean Jukka Sallinen. EMA on ilmoittanut joulukuun alussa ottaneensa rokotteen niin sanottuun rullaavaan arviointiin.

Tämä rokote on samantyyppinen kuin AstraZenecan, eli se pohjaa kantajavirukseen. Pfizer-Biontechin ja Modernan toiminta taas perustuu mRNA:han.

Sallisen mukaan on kuitenkin mahdoton sanoa, kuinka kauan tämä arviointi tulee viemään aikaa. Modernan ja Pfizer-Biontechin arviointi kesti muutaman kuukauden, kun taas AstraZeneca on ollut arvioinnissa jo lokakuusta lähtien.

AstraZenecaa on varattu Suomeen noin 3,7 miljoonaa annosta.