Kaksi helsinkiläisnaista sai koronatartunnan lähes samanaikaisesti vuoden 2020 maaliskuussa. He laulavat samassa kuorossa, ja tuolloin oli paljon esiintymisiä ja harjoituksia: kokoontumisrajoituksia ei vielä ollut.
Muiden rajujen oireiden lisäksi kummaltakin hävisi hyvin pian kokonaan maku- ja hajuaisti. Varsinainen sairaus kuumeineen, päänsärkyineen, yskineen ja huimauksineen kestivät muutaman viikon, mutta kumpikaan ei haistanut eikä maistanut mitään yli kahteen kuukauteen.
Se on pitkä aika – varsinkin kun ei tiennyt, kuinka kauan se kestää.
– Olihan se pelottavaa, kun mikään ei haissut enää sille kuin piti, kuvailee Johanna Pekari.
Myös Sanna Vainionpää muistelee, kuinka outoa kulinaristille oli yhtäkkiä elää ilman haju- ja makuaistia. Aiemmin hän oli erottanut tuoksusta jopa eri viinilajit toisistaan.
– Tuolloin en haistanut edes kloriittia, tolua tai savua. Kun mieheni käräytti hellalla kalapihvit, en haistanut mitään, vaan näin vain savupilven leijailemassa asunnossa, hän kertoo.
Tuntui ahdistavalta, kun ei tiennyt, kuinka kauan ilman aisteja joutuisi elämään.
– Lääkärit eivät osanneet arvioida, miten pitkään aistihäiriöt kestävät, meneekö siihen viikkoja tai vaikka vuosi, Pekari muistelee.
Kun mansikka, kokis ja pelkkä vesi haisevat hirveälle
Kun koronan muut oireet olivat jo kadonneet ja naiset olivat parantuneet monen viikon rajun sairastamisen jälkeen, haju- ja makuaisti alkoivat pikku hiljaa palata, mutta uusia yllätyksiä oli luvassa.
– Monet maut ja hajut alkoivat olla kohdillaan, tosin laimeampina, mutta sitten alkoi tulla erikoisempia oireita. Hyvin monet asiat alkoivat haista todella erikoiselle ja maistumaan oudolle, kuvailee Pekari.
Ihmeellistä on se, että tuttujen hajujen ja makujen tilalle tulleet hajut ja maut olivat uusia, tunnistamattomia eli sellaisia, mitä he eivät olleet koskaan aiemmin haistaneet tai maistaneet.
– Kun vielä kesällä join hyvällä halulla kokista kuumana päivänä, yhtäkkiä syksyllä se maistui niin pahalta, ettei todellakaan tee mieli enää edes maistaa, kertoo Pekari.
Pekari söi aiemmin paljon kananmunia, mutta taudin jälkeen ne muuttuivat hänen mukaansa hirvittävän pahanmakuisiksi ja alkoivat haista oudolle.
Kananmunien syöminen jäi sikseen. Sipuliakaan hän ei voi sietää vieläkään missään sen muodoissa.
Jopa tavallinen vesi alkoi ällöttää kesällä, kun sairastamisesta oli kulunut jo kuukausia.
– Yhtäkkiä tavallinen vesi alkoi haista hirveälle. Se oli kyllä erikoista, koska vesihän ei haise normaalisti millekään.
Pekari alkoi kysellä mieheltään, onko astianpesuaine vaihdettu, kun lasitkin haisevat niin kaamealle, ettei Pekari pystynyt juomaan kunnolla. Myös uimavesi alkoi haista todella voimakkaasti pahalle.
– Sen jälkeen alkoi haista vissy ja kesän myötä pikku hiljaa monet muut, kuten marjat ja hedelmät ja monenlainen kosmetiikka. Ne haisivat voimakkaan epämiellyttävältä, mutta ei pilaantuneelta. Ne myös maistuivat samalta kuin haisivat, Pekari kuvailee.
Myös Vainionpään mielestä paljon vettä sisältävien hedelmien ja vihannesten, kuten kurkut ja vesimelonit alkoivat haista pahalle.
Nyt mansikat maistuvat jo mansikoilta. Vainionpää myös iloitsee, että esimerkiksi ananaksen kirpeä tuoksu on palannut.
Osa epämiellyttävistä hajuista on naisten mukaan jäänyt vieläkin vaivaamaan ja uusia inhokkeja tulee edelleen.
Kahvin tuoksu on muuttunut kummankin mielestä niin pahalle ja kitkerälle, että sen haju häiritsee arjessa, kun kahvi haisee "joka kulman takana", kuten Vainionpää sanoo.
– Kyllä se on ärsyttävää, kun tulee tilanteita, että ei itsekään pysty etukäteen tietämään, milloin niitä tulee. Nyt sen huomaa, miten tärkeä asia on, että haju- ja makuaistit olisivat normaalit, Pekari toteaa.
Mitään logiikkaa siinä, mikä voi alkaa haista pahalta, ei naisten mukaan ole: tuotteet saattavat vaihdella paljon ja usein haju vaihtelee eri tuotteiden välillä.
Tosin yhden yllättävän yhtäläisyyden Pekari on löytänyt: kokis ja inkivääri haisevat samalle, tosin eivät siis kokikselle tai inkiväärille, vaan jollekin "samalle oudolle".
Nyt tutkitaan, kuinka yleisiä koronan jälkioireet ovat
Pekari ja Vainionpää ovat käyneet monien muiden kokeiden lisäksi tekemässä hajutestejä.
Heidät kutsuttiin Helsingin yliopiston ja HUSin yhteiseen koronan jälkioireita kartoittavaan laajaan tutkimukseen, johon osallistuu sekä tehohoidossa, sairaalassa ja sekä kotona koronan sairastaneita.
Vainionpää kertoo, että hän on haistanut monen tutun hajun testeissä väärin: hän ei esimerkiksi erottanut nahan tuoksua oikein.
RECOVID 20 -tutkimuksessa tutkitaan aivojen, sydämen ja keuhkojen toimintaan liittyvistä oireista ja erityisesti muistin, keskittymiskyvyn ja mielialan muutoksista koronan sairastamisen jälkeen.
Tutkimusjohtaja Johanna Hästbacka on kertonut, että tutkimuksilla halutaan selvittää, ovatko monenlaiset jälkioireet elimistön omia puolustusreaktioita vai viruksen uudelleen aktivoitumista.
Jo kesällä HUSin infektiosairauksien ylilääkäri kertoi, että koronan jälkioireet, kuten juuri haju- ja makuaistin muutokset, ovat olleet esimerkiksi influenssaan verrattuna yleisempiä ja pitkäkestoisempia. Asiantuntijat ovat epäilleet, että koronavirus vaikuttaisi muun muassa keskushermostoon.
Neurologi: Joillekin vauriot voivat jäädä pysyviksi
Ylilääkäri Daniel Strbianin HUSin neurologiselta päivystys- ja tehovalvontaosastolta kertoo, että neurologian poliklinikalle on alkanut tulla joitakin lähetteitä koronan sairastamisen jälkeen haju- ja makuaistivaurioista pitkään kärsineiltä. Vielä on aikaista sanoa, kuinka yleisiä jälkioireita ne ovat.
– Emme voi vielä sanoa, miten vakavasta asiasta on kyse, tarvitsemme parempaa dataa.
Strbian odottaa mielenkiinnolla edellä mainitun tutkimuksen tuloksia.
– Siinä tutkitaan systemaattisesti maku- ja hajuaistivaurioita ja siitä saamme erittäin merkittävää tietoa, sanoo ylilääkäri Daniel Strbian.
Ylilääkärin mukaan ei ole sinällään harvinaista, että virustartunta aiheuttaa oireita paljon toipumisen jälkeen. Oireet voivat myös olla hyvin erilaisia kuin tartunnan aikana. Oireiden aiheuttaja ei silloin enää ole välttämättä virus, vaan viruksen laukaisema immunologinen vaste.
Strbian selittää, että viruksen yhteys hajuhermoihin johtuu siitä, että se tarttuu ihmiseen ensin nenäontelon epiteelisolujen kautta, mikä aiheuttaa tulehduksellisen reaktion. Sitä kautta ilmeisesti hajuhermo voi vaurioitua.
Strbianin mukaan nyt on vielä mahdotonta sanoa, ovatko koronan aiheuttamat vauriot pysyviä vai tilapäisiä.
– Me tiedämme, että osa ihmisistä toipuu, mutta osalle ne jäävät pysyviksi tai ainakin moneksi kuukaudeksi.
Sen sijaan varmasti voi jo sanoa, että juuri koronalle tyypillistä on se, että muutokset haju- ja makuaisteissa ilmaantuvat usein ennen muita oireita.
– Niistä, joiden haju- ja makuaistin vauriot ovat olleet ensioireita, huomattavasti pienempi osa on joutunut tehohoitoon, Strbian kertoo.
Nämä tiedot ovat peräisin Italiasta ja Kiinasta viime keväältä.
Ylilääkäri ei osaa arvioida, ovatko pitkään kestäneet haju- ja makuaistin vauriot vaarallisia elimistölle, mutta elämänlaatua ne hänen mukaan varmasti heikentävät. Stribanin mukaan ei ole tarkkaa tietoa siitä, voiko haju- ja makuaistien palauttamista vauhdittaa itse.
Naiset yrittävät opetella haistamaan ja maistamaan uudelleen
Vaikka moni haju- ja makuaistiin liittyvä seikka ärsyttää ja tilanne ei ole normalisoitunut, Johanna Pekari ja Sanna Vainionpää ovat tyytyväisiä siihen, että korona ei jättänyt pahempaa jälkeensä.
Tieteellisten tutkimusten lisäksi naiset eivät ole hakeutuneet esimerkiksi muihin neurologisiin tutkimuksiin.
– Ajattelin, että tämä vaiva ei kuitenkaan ole kuolemaksi, ja toivon, että tilanne vielä normalisoituu, pohtii Johanna Pekari.
Myös Vainionpää suhtautuu häiriöihin nyt jo rennommin kuin sairastamisen aikaan, jolloin kuolemanpelkokin tuli tutuksi.
– Olen säilynyt hengissä ja tämä on kuitenkin aika pieni vaiva verrattuna siihen, mitä tästä olisi voinut seurata, Vainionpää sanoo.
Pekari kertoo tekevänsä kotona hajuharjoituksia vauhdittaakseen aistien palautumista. Hän haistelee voimakkaita hajuja aamuin illoin erään tutun lääkärin suosituksesta. Harjoitusten tehosta ei ole Pekarilla aavistusta.
Vainionpää vertaa itseään pikkulapseen, joka opettelee haistamaan ja maistamaan.
– Muistan, kun maistatin omalle lapselle ruokia. Onhan sanottu, että lapsi tarvitsee 50–100 eri maistelukertaa, että maku tuntuu tutulta ja turvalliselta, Vainionpää kuvailee.
Naiset haluavat puhua oireistaan, koska tauti oli kova ja kenenkään ei soisi siihen sairastuvan.
– Se oli elämäni pahin sairaus. Kannattaa vielä malttaa ja noudattaa rajoituksia, Vainionpää sanoo.
Lue seuraavaksi:
Hulluksi leimaamista, vähättelyä, tukien menetyksiä: pitkä korona voi viedä työkyvyn perusterveeltä ja potilaat vaativat nyt tiedotusta
Lue 15 kysymystä ja vastausta rokotuksista: Miksi rokottaminen etenee Suomessa hitaammin kuin Britanniassa? Voinko ostaa rokotteen?
Fimea saanut ensimmäisen haittailmoituksen koronarokotteesta – maailmalla koronarokote aiheuttanut muita rokotteita enemmän allergiareaktioita
Uusi, nopeasti leviävä koronavirusmutaatio löytyi nyt myös Suomesta – johtajaylilääkäri: "Mitä ärhäkämmin tarttuva virus, sitä enemmän tulee vakavia tapauksia"