Perustuslakivaliokunnan entiset puheenjohtajat ja pitkäaikaiset jäsenet eivät lämpene presidentti Sauli Niinistön ehdotukselle, jonka mukaan perustuslakivaliokunta voisi jatkossa hankkia halutessaan lausunnon korkeimmalta oikeudelta instituutiona.

Niinistön mukaan kyse olisi yhteistyöjaostosta, jossa olisi edustajia niin korkeimmasta oikeudesta kuin korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuosituhannen vaihteen jälkeen toiminut Kimmo Sasi (kok.) sanoo, että idea loisi jännitteitä eri instituutioiden välille.

– Silloin jos korkein oikeus antaa lausunnon ja sitten perustuslakivaliokunta ottaakin toisen kannan, syntyy helposti instituutioiden välinen jännite. Olisin jonkin verran varautunut siitä, että korkeimmalta tuomioistuimelta pyydettäisiin lausuntoja, Sasi sanoo.

Perustuslakivaliokunta on saanut lausuntoja aiemmin yksittäisiltä Korkeimman oikeuden jäseniltä, kuten sen presidentiltä.

Ne ovat kuitenkin olleet henkilökohtaisia asiantuntijaesityksiä eivätkä instituution esittämiä kantoja.

KKO:n presidentti muistuttaa: Kyse on järeästä mekanismista

Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen ei ota vahvaa kantaa Niinistön ehdotukseen, puolesta tai vastaan.

– En sitä tyrmääkään, Leppänen sanoo.

Leppänen kuitenkin huomauttaa, että jo nyt on mahdollista, että korkein oikeus antaa instituutiona virallisen lausunnon täysistunnossa. Tämän ulottaminen perustuslakivaliokuntaan olisi Leppäsen mukaan järeä muutos.

– Korkeimman oikeuden instituutiona täysistunnossa antama virallinen lausunto on perustuslaissa varattu erityisiin tarkoituksiin ja se on aika järeä mekanismi. Jos sitä haluttaisiin laajentaa, se vaatisi perusteellisempaa pohdintaa, Leppänen sanoo.

Sen sijaan KKO:n presidentin mukaan olisi harkinnanarvoista vahvistaa tuomioistuinten roolia perustuslain ja perusoikeuksien jälkikäteisvalvonnassa. Se on kuulunut niiden tehtäviin 2000-luvun alusta.

– Itse ajattelen niin, että jos tuomioistuinten roolia halutaan vahvistaa, kannattaisi vahvistaa tätä jälkikäteistä roolia entisestään. Tämä järjestelmä on toiminut varsin hyvin.

Tuomioistuimet vartioivat jo perustuslakia

Tuomioistuimet valvovat samalla kun tekevät ratkaisuja, onko jonkin lain soveltaminen ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Jos on, lakia ei panna täytäntöön.

Kynnys perustuslain vastaisiin ratkaisuihin nousisi, jos muotoilusta poistettaisiin vaatimus "ilmeisestä ristiriidasta".

– On pohdittu muun muassa, että se ilmeisyysvaatimus voitaisiin poistaa, Leppänen sanoo.

Leppäsen mukaan yksi esimerkki tilanteesta, jossa laki ja perusoikeudet voisivat olla ristiriidassa, on isyyskanne.

Isyyden vahvistaminen tai kumoaminen tietyssä määräajassa voi olla ristiriidassa perustuslain turvaaman perhe-elämän suojan kanssa. Tuolloin tuomioistuin valvoo, ettei kanneta toteuteta, koska perustuslaki tulee vastaan.

Brax: roolit eivät saa mennä sekaisin

Perustuslakivaliokunnan entinen puheenjohtaja ja nykyinen varajäsen Johannes Koskinen (sd.) on Sasin kanssa samaa mieltä.

– Presidentti on ehkä hakenut mallia siitä, että hän voi Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa pyytää lausuntoa korkeimmalta oikeudelta. Se on kyllä hankalampi sen takia, että perustuslakivaliokunta on ylin tulkitsija ja me koitamme hakea aina parhaan mahdollisen asiantuntemuksen auttamaan tulkinnan teossa, Koskinen toteaa.

Entinen oikeusministeri ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Tuija Brax (vihr.) kiinnittäisi huomiota siihen, miten korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenten asiantuntijuus saadaan perustuslakivaliokunnassa käyttöön.

– Minusta on aina hyvä miettiä, tuleeko oikeudellinen osaaminen aina käyttöön. Samalla pitää olla erittäin tarkka, etteivät eri roolit mene sekaisin, Brax sanoo.

Braxin mukaan on vaara, että tuomioistuinten välille syntyy vääränlainen kilpailutilanne.

Uskaltaisiko esimerkiksi valtakunnanoikeus tehdä itsenäistä päätöstä ministerin toiminnasta, jos taustalla olisi korkeimman oikeuden linjaus asiasta?

– Se on hyvä kysymys. Ja sitten pitää kysyä, millainen epävarmuuden tunne tulee, jos valtakunnanoikeuden pitää tehdä toisenlainen päätös. He vastaavat perustuslaillisesti omasta arviostaan, Brax sanoo.

Valtakunnanoikeus käsittelee lähinnä syytteitä, jotka nostetaan ministeriä, oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä vastaan virkatoimissaan.

Valtakunnan oikeuden jäsenet ovat korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit sekä kolme virkaiältään vanhinta hovioikeuden presidenttiä. Heidän lisäkseen eduskunta valitsee viisi jäsentä, joiden toimikausi on neljä vuotta.

Haaviston tapauksen käsittely ei saa puhtaita papereita

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) asian käsittely perustuslakivaliokunnassa ei saa entisiltä puheenjohtajilta puhtaita papereita.

Erityisesti puheenjohtajat kiinnittävät huomiota keskeneräisten asioiden vuotamiseen julkiseen ja kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon (vihr.) sähköpostiin, jonka hän lähetti osalle valiokunnan hallituspuolueiden edustajista.

Sähköpostissa Alanko-Kahiluoto pyysi, että valiokunnan muut jäsenet voisivat tukea Haavistolle suopeampia muotoiluja.

Sasi pitää Alanko-Kahiluodon toimintaa yksiselitteisesti tuomittavana.

– Tämä oli hyvin poikkeuksellista ja kaikkien sääntöjen vastaista, että joku valiokunnan jäsenistä lähettää hallitusryhmien edustajille paimenkirjeen. Sitä on pyritty välttämään, että valiokunnassa olisi hallituksen ja opposition välinen rintama, Sasi sanoo.

Sasi nostaa esille viime hallituskausien sote-esitykset. Ne ovat kaatuneet valiokunnassa, koska esitykset eivät ole saaneet enemmistön tukea.

Tietovuodot perustuslakivaliokunnasta ovat harvinaisia, mutta eivät täysin poikkeuksellisia asioita.

Keskeinen sisältö Haaviston tapauksesta tuli julkisuuteen jo ennen mietinnön julkaisua.

– Pari kertaa muistan, että puheenjohtajakaudellani valiokunnan asioita vuodettiin julkisuuteen. Silloin asia otettiin vakavasti esille ja käytäntöjä muutettiin kaikista arkaluontoisemmissa asioissa, Koskinen sanoo.

Mietinnön tekeminen ei ole matematiikkaa

Perustuslakivaliokunnan vihreät jäsenet Bella Forsgrén ja Mari Holopainen tekivät Haaviston asiassa vastalauseen, vaikka valiokunta pyrkii mietinnöissään yksimielisyyteen.

Vihreät perustelivat vastalausetta lasten oikeuksilla ja sillä, että puolue halusi mahdollisimman nopeasti saada suomalaiset lapset kotimaahan al-Holin pakolaisleiriltä.

Forsgrén, Holopainen ja Haavisto vetosivat myös siihen, että enemmistö asiantuntijoista ei pitänyt ulkoministerin toimintaa oikeudellisesti ongelmallisena.

– Sitä ei voida matemaattisesti laskea, minkä lausunnon mukaan pitäisi mennä, jotta valiokunta olisi oikeudellisesti mahdollisimman kestävällä pohjalla, Koskinen sanoo.

Koskinen on itse ollut perustuslakivaliokunnassa mukana laatimassa mietintöä Haaviston asiasta. Hän on myös mietinnön allekirjoittajista.

Sasi on Koskisen kanssa samaa mieltä. Hänen mukaansa Haaviston ja vihreiden olisi pitänyt ottaa valiokunnan moitteet vastaan, eikä perustella konsulipäällikkö Pasi Tuomisen siirtämistä pois tehtävistään lasten oikeuksilla.

– Siitä olin varsin yllättynyt vihreiden viestinnässä, että kun hyvä tarkoitus, niin silloin voi myös lakia rikkoa. Se ei ole oikeusvaltioperiaatteiden mukaista.

Perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaan Haavisto toimi hallintolain ja ulkoasiainhallintolain vastaisesti.

Voit keskustella artikkelista 11.12.2020 kello 23 asti.

21:31 Lisätty Korkeimman oikeuden presidentin kommentit.

Lue lisää:

Pääministeri Marin: Haavistolla on hallituspuolueiden puheenjohtajien tuki jatkaa ministerinä – perustuslakivaliokunta ei näe edellytyksiä syytteen nostamiselle al-Hol-asiassa

<a class="aw__sc-ngllmo-1 bTDnwX yle__article__link" href="" role="link">Analyysi: Pekka Haavisto sai tahran takkiinsa – äänestäjät punnitsevat nuhteiden merkityksen</a>

Analyysi: Perustuslakivaliokunnassa on kriisipalaverin paikka – perustuslain vartijaa uhkaavat politisoituminen ja vuodot