Jätehuollon asiantuntijat ovat odottaneet kuumeisesti lakimuutosta, joka toisi selkeyttä jätehuollon järjestämiseen ja antaisi kunnille työkalut toteuttaa niiden harteilla olevaa jätehuollon järjestämisvastuuta.
Pitkän väännön jälkeen hallitus kertoi marraskuun lopussa esityksensä jätelain uudistukseksi.
– Hallituksen linjaus luo epätasa-arvoisen tilanteen eri kuntien asukkaiden välille. Lisäksi se vahvistaa jätekuljetusten keskittymistä ja monopolisoitumista muutamalle kuljetusyritykselle, sanoo Suomen Kiertovoima ry:n KIVOn toimitusjohtaja Riku Eksymä. KIVO edustaa kunnallisia jätehuoltolaitoksia.
– Olisin toivonut, että poliittisesti olisi ollut rohkeutta antaa kunnille vihdoinkin ne oikeudet, mitä jätehuollon vastuiden hoitaminen vaatisi, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala.
Käytännössä tärkein työkalu olisi ollut lakiin kirjattu kunnan yksiselitteinen velvoite kilpailuttaa jätehuollon kuljetukset asukkaiden puolesta.
Lakiuudistusta on valmisteltu pitkään ja taustaksi tehty useita laajoja asiantuntijaselvityksiä.
Niin uudistusta pohtinut jätelakityöryhmä kuin asiantuntijaselvitykset päätyivät siihen, että kokonaan kuntavetoinen jätekuljetusmalli on kiertotalouden ja jätehuollon kehittämisen kannalta paras ratkaisu.
– Hallitukselta saatiin keväällä hieno ja tarkkaan harkittu kokonaisuus lausunnoille siitä, miten järkevällä tavalla päästään kierrätystavoitteisiin. Nyt tehdyssä poliittisessa linjauksessa siitä poistettiin yksi keskeinen tekijä, eli kuntavetoinen kuljetusmalli, sanoo Eksymä.
Jätehuoltoa kuljetusyritysten ehdoilla
Hallituksessa painoi kuljetusyritysten etu, jota vei eteenpäin Keskusta. Asiaa ajanut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä perustelee asiantuntijaselvitysten kevyttä painoarvoa pienten kuljetusyritysten puolustamisella.
– Kun kunnissa on mahdollisuus hoitaa asia kahdella tavalla, innovativisuus tulee kuvaan vahvemmin. Me Keskustassa uskomme vahvasti, että tätä kautta saamme paremman tuloksen, kuin jos kuljetukset olisivat ainoastaan yhdellä monopoliasemassa olevalla taholla.
Eksymää monopolista puhuminen kummastuttaa, sillä kyse on kunnille annetusta jätehuollon järjestämisvastuusta, johon perustuen markkinatoimijat kilpailutetaan.
– Kilpailutukset ovat avoimia julkisia hankintoja, joissa toimitaan markkinatalouden ehdoilla. Kunnan järjestämillä kuljetuksilla pystytään päinvastoin ehkäisemään monopolien syntymistä.
KIVOn ja Kuntaliiton selvityksen mukaan kuljetusmonopoli löytyy joka neljännessä kunnassa, jossa kiinteistön haltijat järjestävät jätekuljetuksen.
– Keskusta kuunteli mieluummin kuljetusyrittäjien luomaa mielikuvaa kuin jätehuollon kokonaisuutta ymmärtäviä ja rakentavia asiantuntijoita, sanoo Eksymä.
Jätemaksut nousevat – mutta eivät välttämättä kaikilla
Kunnissa lakiuudistus tarkoittaa sitä, että parin vuoden kuluttua niiden on ryhdyttävä kilpailuttamaan bio- ja pakkausjätteiden kuljetukset.
Sekajätteen kuljettamisen kunta voi edelleen siirtää kiinteistön haltijan kilpailuttamaksi, jos lain edellytykset täyttyvät.
Pirstaloitunut kuljetusten järjestämistapa nostaa asukkaiden jätekustannuksia, sanoo Eksymä
– Voi käydä niin, että biojätteen kerääminen tulee kalliimmaksi, jos kunta jättää sekajätteen edelleen kiinteistön omistajien vastuulle.
Niissä kunnissa, joissa asukkaat järjestävät edelleen itse jätekuljetukset, jätemaksut tulevat väistämättä kasvamaan.
Sen lisäksi, että asukas maksaa kuljetusyritykselle sekajätteen kuskaamisesta, joutuu hän vielä erikseen maksamaan bio- ja pakkausjätteiden kuljetuksesta.
Jos kunta on jo päättänyt hoitaa kilpailutukset kokonaisuutena, voidaan jätemaksujen nousupainetta hallita paremmin.
Pahimmillaan kaksoisjärjestelmä mahdollistaa vapaamatkustamisen ja lisää roskarallia, kun jätteitä kuskailee useampi yritys samalla kadulla.
Marinin hallituksen tavoitteisiin kuuluu myös liikenteen päästöjen vähentäminen. Ministeri Leppä ei näe ristiriitaa kaksoisjärjestelmän säilyttämisessä ja päästöjen vähentämisessä.
– Se on siitä kiinni minkälaista kuljetuskalustoa ja minkälaisia uusia innovaatioita tulee. Niiden myötä tämä ongelma taklataan, sanoo Leppä.
Ankara lobbaus kunnissa saa jatkua
Päätökset jätekuljetusten kilpailutuksesta ovat aiheuttaneet monissa kunnissa vuosia kestäneitä kiistoja. Usein taustalla on ollut kuljetusyritysten etujärjestön vahva lobbaus, josta Yle kertoi syyskuussa.
Kuljetusten kaksoisjärjestelmään ripustautuminen tarkoittaa sitä, että vääntö päätöksistä ei lopu ja kuntapoliitikkoihin sekä viranomaisiin kohdistuva kova vaikuttaminen voi jatkua niin kuin ennenkin.
Lepän mukaan Keskustan tavoitteena ei ollut jatkaa ristivetoa kunnissa.
– Kuntien pitää järjestää hankinnat paremmin. Tarkkuus kilpailutusten järjestämisessä pitää olla sen kaltainen, että ristivedolta vältytään.
Kunnille on joka tapauksessa tulossa entistäkin tiukempi velvollisuus ottaa pienet kuljetusyritykset huomioon kilpailutuksissa.
Keskusta halusi kuitenkin varmistaa kuljetusyritysten aseman ulottamalla kaksoisjärjestelmän sekajätteiden kuljetuksiin.
Jos sekajätteen kuljetus ei ole kunnan vastuulla, ei myöskään sen astian tyhjennysmaksu ole kunnan käsissä, sanoo Kuntaliiton Innala.
– Kaikki kunnat eivät voi täysimääräisesti ottaa käyttöön hinnan avulla tehtävää ohjausta, jolla asukkaat voidaan motivoida tarkempaan lajitteluun.
Saako Suomi ensimmäiset EU -sakkonsa jätesotkun takia?
Hallituksella oli kova paine saada jätelakiuudistus eteenpäin, sillä EU on käynnistänyt lokakuussa rikkomusmenettelyn Suomea kohtaan jätedirektiivien täytäntöönpanon myöhästymisestä. Säädösten piti astua voimaan jo viime kesänä.
EU komissio antoi Suomelle asiasta varhaisvaroituksen vuonna 2018 ja ehdotti tuolloin (Valtioneuvosto), että vastuu jätehuollosta siirrettäisiin nykyistä laajemmin kunnille.
KIVOn Eksymän mukaan lakiesityksellä ollaan tekemässä sekavasta järjestelmästä vieläkin monimutkaisempaa.
– Pelkään, että me emme saa näillä elementeillä toteutettua erilliskeräystä siten, että se palvelisi asukkaiden etua, tai sitä mitä EU -komissio ja koko EU:n jätesäädöspaketti on hakemassa kierrätyksen lisäämiseksi, Eksymä sanoo.
Lakipaketti tulee näillä näkymin eduskunnan käsittelyyn vuoden vaihteen jälkeen ja säädösten voidaan odottaa astuvan voimaan aikaisintaan ensi kesänä.
Jätelakiuudistuksella on tarkoitus päästä EU:n kierrätystavoitteisiin, joihin Suomi on sitoutunut. Tavoitteista ollaan toistaiseksi vielä kaukana.
Jos kierrätystavoitetta ei saavuteta, voi komissio määrätä Suomelle miljoonasakot, joiden maksajina ovat kaikki suomalaiset.