Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) virkatoimen lainmukaisuuden tutkinnassa eletään ratkaisun päiviä.
Kymmenen oppositiopuolueiden kansanedustajaa teki joulukuussa 2019 perustuslakivaliokunnalle muistutuksen ulkoministeri Haaviston toiminnasta Syyriassa al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamiseksi.
Perustuslakivaliokunta päätti tänään lopettaa asiantuntijoiden kuulemiset. Viimeisinä kuultiin eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläistä ja professori Olli Mäenpäätä.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan ulkoministeri Haavistolla on vielä mahdollisuus kommentoida Jääskeläisen lausuntoa.
– Aloitamme nyt valiokunnassa Haavisto-kannanoton viimeistelyn ja käytämme sen käsittelyyn lähipäivinä runsaasti aikaa, Ojala-Niemelä kertoi. Hän arvioi, että valiokunnan Haavisto-päätös voisi valmistua ensi viikon alussa.
Valiokunnan sisäinen keskustelu paljastaa, löytävätkö esimerkiksi perussuomalaiset ja vihreät yhteisen, oikeudellisen näkemyksen Haavisto-asiassa vai ohittavatko poliittiset intohimot oikeudellisen harkinnan.
Asiantuntijoiden arviot ohjaavat valiokuntaa
Kansanedustajista koostuvan perustuslakivaliokunnan pitäisi pystyä tekemään puhtaasti oikeudellinen arvio. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden lausunnot ovat silloin avainasemassa. Valiokunnan harkintavara kasvaa, jos asiantuntijat ovat erimielisiä.
Haavisto-tutkinnassa poliittisilla intohimoilla on kiusaus sotkeutua oikeudelliseen harkintaan.
Politiikan pitkän matkan suunnittelijoilla kajastavat silmissä kevään 2023 eduskuntavaalit ja talven 2024 presidentinvaali.
Kaksi kertaa presidentinvaalissa kakkoseksi sijoittunut Haavisto on suosittu poliitikko, jonka siipien katkaisemiseen monilla poliittisilla kilpailijoilla on suurta intoa.
Perustuslakivaliokunnan piinapenkissä jo lähes vuoden istunut Haavisto johti kevään 2019 eduskuntavaaleissa vihreät vaalivoittoon ja hallitukseen. Palkkiona Haavisto sai ulkoministerin salkun.
Onnistunut ulkoministerikausi antaisi Haavistolle hyvät lähtökohdat presidentinvaaliin, mutta muistutuksen käsittely on asettanut Haaviston poliittisen tulevaisuuden puntariin.
Kaikki alkoi al-Holin leirin suomalaisista
Perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja nyt-liike yrittivät joulukuussa 2019 kaataa hallituksen ja ulkoministeri Haaviston al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamistoimia koskeneella välikysymyksellä. Kun hallituspuolueet yhdistivät rivinsä Haaviston tueksi, oppositio tarttui lakikorttiin.
Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen hallitus nimitettiin 10. joulukuuta, ja oppositio jätti hallitukselle välikysymyksen heti seuraavana päivänä.
Hallitus sopi maanantaina 16. joulukuuta kymmenkohtaisesta periaatepäätöksestä, jolla linjattiin poliittisesti al-Holin leirillä olevien suomalaisten auttamista.
Tiistaina 17. joulukuuta ulkoministeri Haavisto vastasi välikysymykseen, keskiviikkona Haavisto sai eduskunnan luottamuksen ja torstaina 19. joulukuuta kymmenen perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kansanedustajaa teki perustuslakivaliokunnalle muistutuksen Haaviston ministeritoimista.
Välikysymyksen ja muistutuksen ajallinen yhteys kertoo, että muistutuksella tehtiin myös politiikkaa.
Opposition ja ulkoministeri Haaviston poliittisessa kiistassa on ollut kysymys siitä, miten Haavisto toimi al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamiseksi syksyllä 2019.
Lakikortti liittyy siihen, miten Haavisto käytti poliittista valtaansa virkamiesten ohjaamisessa.
Presidentti Tarja Halonen osallistui mielenkiintoisella tavalla Haavisto-keskusteluun tammikuussa 2020. Halonen kertoi Ylen Ykkösaamussa, että hänen sympatiansa ovat al-Hol-uutisoinnissa Haaviston puolella.
Halonen toimi ulkoministerinä vuosina 1995–2000 ja joutui ajoittain kahnauksiin virkamiesten kanssa.
– Silloinkin oli diplomaatteja, joilla oli hyvin voimakas käsitys siitä, mikä on oikein ja mitä pitää tehdä, Halonen muisteli.
Juristitaustainen Halonen korosti Ylen haastattelussa, että ministerin ja virkamiesten erimielisyyksissä "lakia pitää noudattaa kummaltakin puolelta".
Halosen mielestä on kuitenkin ongelmallista, jos poliittisesta päätöksestä vastaavat virkamiehet, eikä eduskunnalle vastuussa oleva ministeri.
– Minun ystävistäni osa on kysellyt, että tälläkö Haaviston seuraavaa presidentinvaalia koetetaan kammeta, Halonen kuvaili tilannetta tammikuussa 2020.
Puhtaat paperit, moitteet vai syyte valtakunnanoikeudessa
Perustuslakivaliokunnassa kuusitoista hallitus- ja oppositiopuolueiden kansanedustajaa yrittää puheenjohtaja Ojala-Niemelän johdolla löytää yksimielisyyden siitä, antaako valiokunta Haavistolle puhtaat paperit, moitteet vai esittääkö syytteen nostamista valtakunnanoikeudessa.
Syytteen nostamisesta päättää eduskunnan täysistunto.
Perustuslain 116 §:n mukaan syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.
Perustuslakivaliokunnan jo viime talvena tekemän alkuharjauksen jäljiltä Haavisto-muistutuksesta päällimmäiseksi nousi kysymys, onko ulkoministeriössä menetelty laillisesti, kun Pasi Tuomista on pyritty siirtämään uuteen tehtävään pois konsulipäällikön virasta.
Oliko Tuomisen siirrossa kysymys kostosta?
Toistaiseksi perustuslakivaliokunta on edennyt Haavisto-muistutuksen käsittelyssä yksimielisillä päätöksillä.
Perustuslakivaliokunta päätti helmikuussa 2020 yksimielisesti pyytää valtakunnansyyttäjää käynnistämään esitutkinnan Haaviston toiminnasta.
Kysymys oli siitä, että valiokunta ei pystynyt omin voimin selvittämään riittävästi Haaviston toimintaa konsulipäällikkö Pasi Tuomisen asemaan liittyvässä kiistassa.
Valiokunnan puheenjohtaja Ojala-Niemelä totesi helmikuussa, että valiokunta ei ollut löytänyt näyttöä siitä, että Haavisto olisi painostanut virkamiehiä lainvastaisiin päätöksiin.
Keskeinen kysymys on, oliko Tuomisen siirrossa kysymys rangaistuksesta tai kostosta.
Heinäkuussa keskusrikospoliisi sai valmiiksi esitutkinnan ja lähetti tutkintamateriaalin valtakunnansyyttäjälle. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan keskusrikospoliisi epäilisi Haavistoa virkarikoksesta ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta.
Haavisto on esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Perustuslakivaliokunta tutustui yli 1 300-sivuiseen esitutkintamateriaaliin kesän aikana, ja Haavisto-asian käsittely on jatkunut valiokunnassa koko syksyn.
Valiokunnan mukaan Haavisto-muistutuksen käsittelyä on viivästyttänyt se, että kokouksia jouduttiin lokakuussa perumaan eduskunnassa käynnissä olleiden koronajäljitysten sekä niihin liittyneiden karanteenien ja varotoimien vuoksi.
Laaja tutkintamateriaali asettaa päätöksenteolle omat haasteensa. Nyt valiokunnan jäsenet näyttävät kypsyneen päätöksentekoon ja lähipäivät tuovat ratkaisun ulkoministeri Haaviston kohtaloon.
Lue myös:
Al-Hol-vyyhti: Haavisto ja Tuominen antoivat perustuslakivaliokunnalle ristiriitaiset lausunnot – Tällainen on salassa pidetty Korpi-ryhmä
Putositko tyystin kärryiltä Haavisto–al-Hol-jupakassa? Ota homma haltuun nopeasti ja lue tämä juttu
Vain harvan ministerin toiminta on päätynyt esitutkintaan Suomessa – Professori Haaviston tapauksesta: "Kova päätös"