Korona-aika on hidastanut yksityisteiden kunnostamista Uudellamaalla. Koronarajoitusten takia muun muassa tiekuntien kokoukset viivästyivät keväällä.

Uudenmaan ely-keskuksen mukaan tiekuntien ylläpitämiin yksityisteiden kunnostushankkeisiin on myönnetty tänä vuonna valtion avustusta 57 kohteelle yhteensä 785 000 euroa. Yksitoista kohdetta ei saanut avustusta ja neljä on työn alla. Kaikkiaan tälle vuodelle olisi jaossa 1 008 000 euroa.

– Tiekunnat voivat jättää avustushakemuksia ympäri vuoden. Jos rahat sattuvat loppumaan näin loppuvuodesta kesken, hakemus odottaa ensi vuoden määrärahoja ja käsittelyä jatketaan sen jälkeen, sanoo lupa-asiantuntija Erja Ovaskainen Uudenmaan ely-keskuksesta.

Ovaskaisen mukaan pääasia on, että tiekunta on hakemuksen jättäessään suunnitellut toteutuksen ja rahoituksen hyvin. Tiekunnan pöytäkirjoista on muun muassa löydyttävä merkinnät, että ely-avustusta on päätetty hakea ja avustus myönteisessä tapauksessa otetaan vastaan.

Valtion avustusta maksetaan 75 prosenttia siltojen parannustöihin ja 50 prosenttia teiden parannuskustannuksista. Kokonaisurakan on oltava vähintään 10 000 euroa, sitä pienempiin parannustöihin ei korvauksia makseta. Lisäksi perusylläpitoon liittyvät työt kuuluvat tiekunnalle, esimerkiksi päällystekustannuksiin ei saa valtion avusta.

Uudellamaalla merkittäviä tie- ja siltakohteita tänä vuonna ovat olleet Loviisan Finnarbyn silta Loviisajoen yli ja Porvoon Pellingin puusillan kannen uusiminen. Ely-keskuksen käsittelyssä on parhaillaan muun muassa Kirkkonummen Kantvikissa pistoraiteen yli menevä silta.

Tiekunnat vastaavat hoidosta, laiminlyöntitapaukissa myös korvauksista

Kunnat ovat hoitaneet monia yksityisteitä, joiden virallinen hoitovastuu kuuluu lain mukaan tiekunnille. Kuntien talouden kiristyessä monet kunnat velvoittavat nyt aiempia tiekuntia huolehtimaan yksityisteiden kunnosta ja parantamisesta. Uudellamaalla tällaisia menettelyjä on ollut muun muassa Loviisassa ja Nurmijärvellä.

Varsinaista valvovaa viranomaista näissä yksityisteiden tienpidossa ei ole, kunnossapito on tieosakkaiden yhteinen asia.

– Tämä tulee monille yllätyksenä. Yksityistielain mukaan tieosakkaat sekä hoitavat että vastaavat teiden asianmukaisesta kunnosta. Tämä koskee myös teitä, joita kunta on aiemmin tienpitäjänä hoitanut, sanoo tuotantopäällikkö Lars Weckman Maanmittauslaitokselta.

Tiekunnilla on oikeus hakea avustusta kunnalta teiden kunnossapitoon, mutta korvaukset ovat Weckmanin mukaan yleensä varsin pieniä tarpeeseen ja kustannuksiin nähden.

Vahinkotilanteissa, jos tiellä liikkuvan auto vaurioituu tien kunnon vuoksi tai tulee onnettomuus huonon hoidon vuoksi, vastuu on tiekunnalla. Korvausvelvollisuus voi laiminlyöntitapauksissa langeta tienpitäjälle eli juuri näille tieosakkaille maksettavaksi.

– Kyllä se on tienpitäjän, eli yksityisteillä tieosakkaiden vastuulla nämä mahdolliset korvausvelvollisuudet. Joissakin tapauksissa tiekunnat ovat ottaneet vastuuvakuutuksia, jotka saattavat osittain, osin tai kokonaan korvata näitä korvausvaatimuksen kustannuksia, sanoo tuotantopäällikkö Weckman.

Koko maassa yksityisteitä on 55 000 kappaletta ja noin 360 000 kilometriä.