Pandemia lisää tarvetta lääkkeille ja toisaalta heikentää niiden saatavuutta. Näin on nytkin, kun koronapandemian takia maat haalivat varsinkin sen hoitoon tarvittavia lääkkeitä ja rahtiliikenne takkuaa.
Minnesotan ylipiston tartuntatautitutkimuksen ja -politiikan keskus julkaisi lokakuun loppupuolella arvion, joka on karua luettavaa. Yhdysvalloissa on normaalivuosinakin ajoittaisia lääkkeen saatavuusongelmia, mutta koronapandemian aikana tilanne on vaikeutunut.
COVID-19:n hoitoon Yhdysvalloissa käytetyistä lääkkeistä isossa osassa on saatavuusongelmia. Arviot lääkepulan laajuudesta liikkuvat 45 prosentista (FDA, Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto) yli 70 prosenttiin (Yhdysvaltain apteekkialan järjestö).
Britanniassa puolestaan rinnakkaislääkkeitä valmistavien yritysten järjestö varoitti maanantaina, että brexit yhdistettynä koronapandemian toiseen aaltoon voi aiheuttaa pahoja ongelmia lääkkeiden saatavuudessa.
Financial Timesissa haastateltu järjestön johtaja Warwick Smith sanoi, että Britannian pitää vähentää riippuvuutta ulkomaisista toimittajista ja julkisen terveydenhoitojärjestelmän pitää kohentaa varastojaan, joita on viime vuosina tehokkuuden nimissä leikattu.
Britannian julkisessa terveydenhoidossa käytettävistä lääkkeistä kolme neljäsosaa on juuri rinnakkaislääkkeitä. Niistä vain 20–25 prosenttia valmistetaan Britanniassa.
Euroopan neuvoston alainen terveydenhoidon ja lääkkeiden kehitystä ja valvontaa hoitava osasto EDQM katsoi lokakuun lopussa, että varsinkin tehohoidossa ja koronapotilaiden hoidossa käytettävien lääkkeiden saatavuus on kasvava ongelma.
Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean valmisteiden laadunvalvonta -yksikön päällikkö Timo Mauriala kertoo Ylelle sähköpostitse, että yksittäisten lääkevalmisteiden osalta saatavuudessa on Euroopassa ollut haasteita. Monissa maissa on käynnistetty hankkeita varmuusvarastojen rakentamiseksi.
Vaikuttavista aineista jopa 90 prosenttia tulee Kiinasta tai Intiasta
Tilanteeseen on monia syitä. Yksi on lääketeollisuuden keskittyminen.
Esimerkiksi lääkkeiden vaikuttavia aineita tuotetaan pääsääntöisesti Aasiassa: jopa 90 prosenttia vaikuttavista aineista tulee Kiinasta ja vähäisemmässä määrin Intiasta.
Intia puolestaan on iso rinnakkaislääkkeiden ja rokotteiden valmistaja.
Isoimmat lääkeyhtiöt ovat amerikkalaisia ja eurooppalaisia. Aiemmin myös vaikuttavat aineet valmistettiin pitkälti lännessä, mutta tällä vuosituhannella niiden valmistus on siirtynyt Aasiaan. Siirtymän syynä on länsimaisten yritysten halu vähentää kuluja ja ympäristöhaittoja – vaikuttavien aineiden valmistuksessa käytetään paljon kemikaaleja ja se aiheuttaa päästöjä.
Intia rajoitti keväällä lääkkeiden ja lääkkeiden vaikuttavien aineiden vientiä. Lisähaittaa on tullut rahtiliikenteen vähenemisestä.
Kun lääkkeistä on pulaa, rajoitetaan vientiä
Toinen iso tekijä saatavuusongelmien taustalla ovat viennin rajoitukset. Kansallinen itsekkyys pandemian oloissa ei suinkaan rajoitu Aasiaan.
Pandemian aikaan osa EU-maista pyrki varmistamaan lääkkeiden riittävyyden rajoittamalla vientiä muihin EU-maihin. Komissio kiinnitti rajoituksiin huomiota jo maaliskuussa, mutta ongelma ei ole kadonnut.
Hyvä esimerkki on Saksa, jossa annettiin maaliskuun alussa vientikielto suojavarusteille: maskeille, visiireille, käsineille ja suojavaatetukselle. Kielto koski jopa sveitsiläisen Akzentan kaltaisia yrityksiä, jotka eivät voineet siirtää Saksassa olevista omista varastoistaan tarvikkeita ulos maasta. Saksan kautta kulkevia, muihin maihin menossa olevia rahtejakin takavarikoitiin.
Saksaa syytettiin unionin vapaakauppasääntöjen rikkomisesta ja muiden hädän sivuuttamisesta. Vientikielto kumottiinkin jo parin viikon päästä. Saksa lähti lievittämään mainehaittaa ottamalla vastaan potilaita naapurimaista ja toimittamalla apua Italiaan.
– Jälkikäteen arvioiden se [kielto] oli virhe. Suojavarusteautonomian rakentaminen on huono ajatus silloin, kun on kyse pandemiasta, jossa rajat ylittävä yhteistyö on tärkeää, sanoi sosiaalidemokraattien terveysasiantuntija Karl Lauterbach Financial Timesille.
Toinen esimerkki on Italia. Se tuottaa antibiootteja yli miljardilla eurolla vuodessa ja vastaa kolmasosasta EU-alueen antibioottituotannosta. Myös Yhdysvaltoihin viedään Italiasta antibiootteja. Mutta kun pandemia iski keväällä rajusti Pohjois-Italiaan ja tehtaita suljettiin, vienti notkahti.
Suomen velvoitevarastointijärjestelmä auttaa
Suomi on hyvin riippuvainen lääketuonnista, vaikka suomalaistakin tuotantoa löytyy. Lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden tuonti oli viime vuonna puoli miljardia euroa enemmän kuin vienti.
Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa lääketehtaita, maahantuojia ja terveydenhuoltoa koskee velvoitevarastointi. Siinä määritellään lääkkeet (tällä hetkellä lähes 1 400 valmistetta), joita pitää löytyä varastosta. Kaikki lääkkeet eivät kuulu velvoitevarastoinnin piiriin.
Fimean tilastoimien saatavuushäiriöiden määrä oli kasvanut jo ennen koronapandemiaa. Esimerkiksi vuonna 2018 niitä oli 1 213 ja viime vuonna jo 1 694, tosin ilmoituskäytäntöä muutettiin tänä aikana.
Fimean yksikönpäällikkö Timo Mauriala sanoo, että velvoitevarastointijärjestelmä on mahdollistanut Suomessa paremman varautumisen koronapandemian tyyppiseen tilanteeseen kuin monissa muissa Euroopan maissa.
– Saatavuutta voidaan nyt pitää Suomessa melko normaalina.
Keväällä pandemian ensimmäisen aallon aikana oli selvä lääkkeiden kysyntäpiikki helmi–huhtikuussa. Silloin saatavuushäiriöilmoitusten määrä oli Maurialan mukaan yli kaksinkertainen vuoteen 2019 verrattuna. Sen jälkeen tilanne on normalisoitunut.
– Viime kuukausien osalta Fimea on vastaanottanut saatavuushäiriöilmoituksia kuukausittain vähemmän kuin vuonna 2019, kertoo Mauriala.
Täydellisenä tilannetta ei silti ole pidetty, ja hallitus sekä eduskunta halusivat kohentaa lääkkeiden saatavuutta. Lääkelakia, velvoitevarastointilakia ja tartuntatautilakia muutettiin kesällä. Muutoksien myötä esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö voi jatkossa määräaikaisesti rajoittaa lääkevalmisteiden jakelua kansallisesti.
EU on myös valmistelemassa uutta lääkestrategiaa. Strategia pitäisi julkaista jo tässä kuussa.
Lue lisää:
Koronarokotetta odotetaan Suomeen vuoden alussa – ensivaiheessa alle kymmenesosa saa rokotteen, rokotusjärjestys päätetään marraskuussa
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet riemuitsee Pfizerin ja BioNTechin koronarokotteesta – Jätetäänkö myyntilupapyyntö jo ensi viikolla?
Apteekit turvautuivat uuteen nettipalveluun lääkkeiden saatavuushäiriöiden takia – lääkehaku etsii puuttuvan pillerin
Maaliskuun kysyntäpiikki löi lääkeyritykset ällikällä – saatavuus on nyt palannut normaaliin, mutta miten käy, jos toinen korona-aalto tulee?