VEERA PENNANEN, TUKHOLMA/UPPSALA

22-vuotias Aino Sipilä saapuu Uppsalan yliopiston kampukselle suu-nenäsuoja kasvoillaan. Maski on harvinainen näky yliopistokaupungin katukuvassa, vaikka koronatartuntojen määrä on lisääntynyt täällä viikkojen ajan.

– Kyllä minua saatetaan katsoa aika oudosti, jos minulla on bussissa tai ruokakaupassa maski, Sipilä kertoo turvavälin päästä.

Lokakuun puolivälin jälkeen koronasuosituksia kiristettiin Uppsalassa. Suositusten mukaan ihmisten tulisi välttää fyysisiä kontakteja kaikkien muiden paitsi samassa taloudessa asuvien kanssa.

Sipilä opiskelee kolmatta vuotta lääketiedettä Uppsalan yliopistossa. Hän toimii myös Upsalan suomalaisten opiskelijoiden ainejärjestön puheenjohtajana.

Korona-aika on vaikuttanut voimakkaasti opiskelijayhteisöön. Tapahtumia on peruttu, tai ne ovat siirtyneet opintojen tavoin verkkoon. Tilanne vaikutti kuitenkin hetken aikaa valoisammalta.

– Syksyllä oli toiveikas olo, että ehkä jotain pientä pystytään järjestämään, mutta sitten tilanne meni paljon huonommaksi.

Muutosta tilanteeseen on tuskin pian luvassa. Syyslukukauden huipennus, itsenäisyyspäivän juhla, on perinteisesti kerännyt yhteen satakunta opiskelijaa. Tänä vuonna tapahtuma jää todennäköisesti väliin, Sipilä arvioi.

Kirjasto henkireikänä

Uppsalan ohella kiristetyt suositukset koskivat perjantaihin mennessä Tukholmaa sekä kahdeksaa muuta lääniä. Valtiotieteitä Maanpuolustuskorkeakoulussa Tukholmassa opiskeleva Linda Nieminen, 25, kirjoitti vielä pari viikkoa sitten graduaan korkeakoulun kirjastossa miltei päivittäin.

– Keväällä yritin olla paljon kotona, mutta kotona opiskelu ei toiminut. Kun asuu yksiössä, niin ei ole kiva istua neljän seinän sisällä koko päivää.

Nyt kirjastoon pääsee vain lainaamaan kirjoja. Niemisen kirjoitusprosessi jatkuu kotoa käsin.

Nieminen on iloinen siitä, että kodin ulkopuolinen elämä ei ole täysin tauolla, vaikka opiskelijaelämään normaalisti liittyviä rientoja, kuten juhlia, ei järjestetä.

Jalkapalloharjoitukset -ja pelit saavat sentään jatkua naisten Elittettan-jalkapalloliigassa. Ottelut tosin pelataan ilman yleisöä. Nieminen kertoo suositusten myötä käyttävänsä maskia matkustaessaan junalla harjoituksiin. Junissa riittää edelleen kulkijoita, mutta maskit ovat harvassa.

Kaikkea ei voi oppia etänä

Karoliinisen Instituutin kampuksella Tukholmassa Henri Ala, 27, kokeilee kulkukorttia kortinlukijaan ja näppäilee tunnusluvun. Kampuksen ovi ei kuitenkaan aukea.

– Olen ollut täällä viimeksi keväällä, Ala kertoo.

Karoliininen instituutti siirtyi pitkälti verkko-opetukseen keväällä. Kaikkea ei voi kuitenkaan opiskella etänä, muistuttavat lääketieteen opiskelija Ala ja hänen opiskelijakollegansa Lassi Koski, 22.

– Iso osa lääkärin työstä on sitä, että osaa käsillään, korvillaan ja silmillään tutkia potilasta. Sitä ei voi Zoomissa opettaa, Ala pohtii.

Ala on parhaillaan niin sanotussa sairaalavaiheessa, jonka aikana opiskelijat harjoittelevat muun muassa eri elinten kuten sydämen kuuntelua. Korona vaikuttaa tilanteeseen niin, että opiskelijoilla on suojavisiirit, ja lähiopetuksen määrä on typistetty.

Uppsalassa opintoihin kuuluvat pakolliset harjoittelut jatkuvat. Potilaskontaktissa on kuitenkin käytettävä suusuojia ja visiireitä.

– On painotettu vielä enemmän sitä, että pitää oikeasti olla varovainen eikä saa tulla, jos on mitään oireita, Sipilä kertoo.

Ainoastaan akuuttiosaston harjoittelut ovat nyt jäähyllä. Työntekijät ovat kovan paineen alla eikä turvaväleistä ole mahdollista huolehtia, jos paikalla on liikaa ihmisiä.

Vastuu painaa myös opiskelijan harteita

Ala ja Koski ovat Sipilän tavoin mukana ainejärjestötoiminnassa. Molemmissa kaupungeissa opiskelija-aktiivit kamppailevat samojen kysymysten kanssa. Kiristyneiden suositusten myötä sallitun ja vastuullisen raja on kaventunut.

Kaikki tapahtumat on pistetty loppuvuoden osalta jäihin, ja yksityiselämässä sosiaaliset kontaktit on karsittu minimiin.

Korona-aikana opiskelijan ja tulevan lääkärin roolit vaativat yhteensovittamista.

– Lääkäriopiskelijana sitä tuntee ison vastuun ja ammattiylpeyttä, mutta ymmärtää sen, että kaikista henkilöistä juuri meidän tulee olla vastuullisia tällaisena aikana, Koski pohtii.

Mielikuva “vastuuttomista opiskelijoista” harmittaa, mutta Ala ja Koski kertovat ymmärtävänsä, mistä se on lähtöisin. Osasta opiskelijajuhlia on raportoitu koronatartuntojen vuoksi mediassa asti.

Ihmisten tarve tavata ei ole kadonnut pandemian myötä. Päinvastoin opiskelijatapahtumat ovat monelle henkireikä, Ala kuvaa.

Suosituksista huolimatta korkeita tartuntalukuja

Suomalaisopiskelijat eivät koe, että suositukset olisivat toistaiseksi näkyneet katukuvassa. Tartuntaluvut pysyvät edelleen korkeina.

– Nämä suositukset eivät ole muuttaneet ihmisten arkea juuri mitenkään. Se kyllä näkyy noissa luvuissa, Upsalassa asuva Sipilä arvioi.

Julkisissa sisätiloissa oleskelua tulisi välttää, mutta siitä huolimatta monet ihmiset käyvät edelleen ostoksilla tai hikoilemassa kuntosaleilla.

Koski arvioi, että tilanne voisi kohentua pikaisestikin, mikäli suositukset otetaan vakavasti.

– Mielestäni tässä kohtaa kaikkien pitää ottaa vastuu teoistaan. Moni voi edelleen reagoida niin, että nämä ovat vain suosituksia, mutta Folkhälsomyndighetenillä (Ruotsin kansanterveysviranomaisella) ei ole painavampaa sanaa tässä kohtaa.

Lue myös:

Kirjeenvaihtajalta: Ruotsi on mahdollisen toisen aallon äärellä – äänessä on nyt aiempaa varovaisempi valtionepidemiologi Anders Tegnell

Koronakevään jälkipyykkiä pestään Ruotsissa – hoitajien ilmoitukset kertovat laiminlyönneistä: "Yhtä kasvosuojaa jaettiin eikä ongelmista saanut puhua"