Epidemiatilanne on Suomessa pysynyt valtakunnallisesti usean viikon ajan melko vakaana, mutta alueelliset vaihtelut ovat suuria, todetaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viikottaisessa koronaepidemian tilannekatsauksessa.
Tapausilmaantuvuus on tällä hetkellä 48 tapausta 100 000 asukasta kohden kahden viikon aikana. Uusia tartuntatapauksia on tänään raportoitu 189. Eilisten tietojen mukaan (4.11.) koronan vuoksi osastohoidossa oli 50 henkilöä ja tehohoidossa 15.
Positiivisten koronanäytteiden osuus kaikista testatuista näytteistä on hieman noussut edellisistä viikoista. Tuoreimman eilisen tiedon mukaan tartuntatapauksia on todettu lähes 17 000.
Virustartunnat ovat valitettavasti kasvussa, sanoo strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä.
– Tilanne ei millään tavalla ole rauhoittava tällä hetkellä, vaan pikemminkin räjähdysherkkä, Voipio-Pulkki painottaa.
Viime viikon tilannekatsaukseen nähden tilanne on muuttumassa. Voipio-Pulkin mukaan tällä hetkellä on hyvin vähän alueita, joilla olisi selkeästi menty parempaan suuntaan.
Hänen mukaansa tautitapauksia ja tartuntoja on koko maassa, samoin tehohoitotapauksia. Tässä suhteessa tilanne eroaa kevään tilanteessa, jolloin suurin osa tehohoitotapauksista oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella.
– Koronavirustapaukset ovat valitettavasti jälleen kasvussa. Sairaalahoito ja tehohoitotiedot ovat kovaa faktaa ja niihin ei niinkään vaikuta tämä raportointiviive. Alueelliset vaihtelut ovat edelleen suuria ja melko nopeitakin, mutta yleistaso on nousussa, strategiajohtaja toteaa.
Uusia yksittäisiä kaupunkeja kiihtymisvaiheessa
Alueiden omien raporttien mukaan eilen kiihtymisvaiheessa oli kaikkiaan seitsemän aluetta: Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit sekä Ahvenanmaan maakunta.
Muutosta viime viikkoon nähden on Vaasan sairaanhoitopiirin palaaminen leviämisvaiheesta kiihtymisvaiheeseen ja Länsi-Pohjan siirtyminen perustasolta kiihtymisvaiheeseen.
Kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla osassa tartuntatapausten määrä on laskenut hieman kuluneen kahden viikon tarkastelujaksolla, osassa taas kasvaneet.
Sairaanhoitopiireistä loput 14 ovat perustasolla kuitenkin siten, että osa perustasolla olevista sairaanhoitopiireistä on määritellyt yksittäisiä kaupunkeja kiihtymisvaiheeseen. Näitä ovat: Kouvola, Kuopio ja Siilinjärvi, Oulu ja Rovaniemi.
Tartunnat edelleen yleisimpiä nuoremmissa ikäluokissa
Tartuntoja on edelleen eniten nuoremmissa ikäluokissa ja nuorilla aikuisilla. Viikolla 44 kaikista tapauksista lähes 80 prosentilla todettiin alle 50-vuotiailla, ja lähes puolet tapauksista alle 30-vuotiailla. Yli 60-vuotiaiden osuus tartunnoista oli alle 10 prosenttia ja yli 70-vuotiaiden vain joitakin prosentteja.
Riskiryhmien suojaaminen on tärkeää, koska ikääntyneiden sairaalahoidon määrä on kasvussa, vaikka tartuntojen määrä ei ole yli 70-vuotiaiden keskuudessa kasvanut, muistuttaa Voipio-Pulkki.
Isänpäivän ja joulunajan kynnyksellä Voipio-Pulkki haluaa muistuttaa turvavälien tärkeydestä ja kokoontumisrajoituksista.
– Lähikontaktien vähentäminen on tärkeää niillekin, jotka tuntevat itsensä terveiksi, sanoo strategiajohtaja ja vetoaa ihmisiä hakeutumaan testeihin matalalla kynnyksellä.
.
60 prosenttia tartuntalähteistä tiedossa
Tartunnanlähteiden jäljittäminen on tehostunut viime viikkoina. Noin 60 prosenttia tartuntalähteistä pystytään selvittämään.
Tilannekatsauksen mukaan tartunnoista noin 60 prosenttia tapahtuu edelleen perhepiirissä. Muissa lähipiirin tapaamisissa ja yksityisissä kokoontumisissa tapahtui 10–15 prosenttia tartunnoista, työpaikoilla noin 10 prosenttia ja harrastuksissa noin 8 prosenttia.
Yleisötapahtumista ja ravitsemisliikkeistä oli peräisin vain vähän tartuntoja viikolla 44. Suosituksilla ja rajoituksilla, kuten yöaikaan auki olevien ravitsemisliikkeiden aukiolon rajoittamisella ollaan STM:n mukaan onnistuttu vähentämään mahdollisia altistumistilanteita.
Oppilaitoksissa saatiin vain 8 prosenttia tunnetuista tartunnoista isoista joukkoaltistuksista huolimatta. Joukkoaltistuksen vuoksi nuorten olisi hakeuduttava herkästi ja nopeasti testiin lievissäkin oireissa, muistuttavat terveysviranomaiset.
Koulualtistumisia syksyn aikana satoja, mutta vain vähän jatkotartuntoja
THL on tarkastellut joukkoaltistumisia epidemian alusta lähtien. Erityisesti oppilaitoksissa ja vapaa-ajan harrastuksissa joukkoaltistumiset ovat olleet yleisiä.
Myös varhaiskasvatuksessa ja kouluissa joukkoaltistumisia on ollut runsaasti syyslukukauden aikana. Koulualtistumisista on kuitenkin seurannut vain vähän jatkotartuntoja.
THL:n tietoon on syksyn aikana tullut kouluissa ja varhaiskasvatuksessa yli 13 000 altistunutta, mutta näiden seurauksena on tiedossa vain noin 150 jatkotartunnan saanutta henkilöä.
– Altistumistilanteita on ollut satoja, noin 400–500, ja noin 15 prosentissa on tullut jatkotartuntoja, eli aika pienessä osassa, toteaa ylilääkäri Emmi Sarvikivi THL:stä.
Esimerkiksi peruskoulun ala-asteella altistuneiden jatkotartunnat olivat hyvin harvinaisia, vain 0,4 prosenttia. Yläasteikäisistä jatkotartunnat ovat saaneet noin 1,7 prosenttia koulussa altistuneista nuorista.
Varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa jatkotartunnan saaminen lapselta tai oppilaalta on harvinaisempaa, kuin tartunnan saaminen aikuiselta, toteaa Sarvikivi.
Lue lisää:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta – Jatkuvasti päivittyvään artikkeliin kootaan koronauutiset Suomesta ja maailmalta
Voiko korona tarttua eläinten välityksellä, milloin pandemia on ohitse ja miksi Mika Salmisen silmälasit eivät huurustu maski päässä? Asiantuntijat vastaavat
Voiko Keski-Euroopan jyrkkä koronatartuntojen nousu tulla myös Suomeen? Kysyimme asiantuntijoilta 6 kysymystä koronan leviämisestä
Katso oman kuntasi koronatilanne ja rokotuskattavuus