Muovimaksu ja hiilen rajamaksu saavat laajaa kannatusta, digivero ja sisämarkkinajättien verotus jakavat mielipiteitä.
Muovimaksu on ensimmäinen EU:n uusi oma tulonlähde, josta jäsenmaat ovat saavuttaneet yksimielisyyden.
Mutta se ei vielä riitä. Komissio haluaa, että EU löytää lähivuosina lisää uusia, omia tulonlähteitä rahoittamaan koronaelvytystä ja muita menoja.
EU:n tulonlähteet tällä hetkellä
Lähde: Euroopan parlamentti.
Komissio onkin jo ehdottanut, että päästökauppaa laajennetaan ja viidennes sen tuotoista ohjataan EU:lle.
Ensi vuoden alussa se esittää myös esimerkiksi hiilen rajamaksua EU:n ulkopuolelta tuleville, saastuttaville tuotteille ja digiveroa alustatalouden jäteille, kuten Googlelle ja Facebookille.
Muutos on suuri, koska tällä hetkellä EU:n tulot koostuvat pitkälti EU-maiden jäsenmaksuista. Niiden osuus on kolminkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa.
Komissio on arvioinut, että pelkästään muovimaksulla, päästökaupan laajentamisella ja yhteisöveron uudistuksilla voitaisiin kattaa jopa 12 prosenttia EU:n budjetista ja saada tuloja 22 miljardia euroa vuodessa.
Lue myös:
EU:n uusi ilmastolinjaus: Sata miljardia euroa hiilestä luopumiseen, ilmastolaki voimaan keväällä, 2030 tavoitteita tiukemmiksi
“Omilla varoilla voi paitsi kerätä rahaa, myös toteuttaa hyviä tavoitteita”
Tällä hetkellä neuvottelupöydällä olevat maksut kohdistuvat ympäristölle haitalliseen toimintaan ja suuryrityksiin. Lähes kaikki suomalaiset mepit suhtautuvat myönteisesti ainakin yhteen uuteen tulonlähteeseen.
Alviina Alametsä (vihr.) toteaa, että koronaelvytystä ei voida rahoittaa ilman lisätuloja. Jollei uusia tulonlähteitä löydy, ainoa mahdollisuus on nostaa valtioiden jäsenmaksuja.
– Lisäksi ehdotetut omat varat olisivat sellaisia, joilla voitaisiin paitsi kerätä lisää rahaa, myös toteuttaa hyviä tavoitteita eli torjua ilmastokriisiä ja lisätä työpaikkoja.
Sirpa Pietikäinen (kok.) lisää, että omat varat ratkaisisivat myös toisen ongelman. Niin kauan kuin EU:n toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, rahasta on aina pulaa.
– Tällä hetkellä jokaisella on kannustin sanoa, että me emme maksa ja meiltä ei saa leikata. Ainoa keino tämän rakenteellisen ongelman korjaamiseksi on, että Euroopan unionilla on omia tuloja, jolla voidaan kattaa budjettimenoja.
Mauri Pekkarinen (kesk.), kuten moni muukin meppi, haluaa tähdentää, että uudistusten myötä EU:lle ei kuitenkaan olla antamassa varsinaista verotusoikeutta.
– Euroopan unionin ei pidä ruveta verottamaan miltään kohdin niitä asioita, joista Suomi tällä hetkellä perii veroja suomalaisilta.
Muovimaksu, hiilen rajamaksut ja päästökaupan laajentaminen saavat laajaa kannatusta
Miapetra Kumpula-Natri (sd.) on hiilimaksujen kannalla.
– Tällä torjutaan ilmastonmuutoksen vapaamatkustamista. Tarkoitus on, että täällä EU:ssa tehdyt investoinnit puhtaampaan tuotantoon eivät johda kalliimpiin tuotteisiin kuin ilmastosta välittämättä tuotetut.
Hiilen rajamaksut ovat ehdotetuista EU:n uusista varoista ainoa, jota myös Laura Huhtasaari (ps.) kannattaa.
– On sietämätöntä, että karkotamme Euroopasta naiivilla ilmastopolitiikalla valmistavan teollisuuden massiivisesti ilmastoa saastuttavaan Kiinaan, joka sitten dumppaa tuotteitaan EU-markkinoille.
Digiverot ja sisämarkkinajättien verottaminen jakavat mielipiteitä
Eero Heinäluoma (sd.) perustelee puoltavaa kantaansa numerotiedolla.
– Raportti vuodelta 2016 paljastaa, että esimerkiksi Facebook maksaa EU:n ulkopuolella liikevoitostaan 28 tai 34 prosenttia veroja, kun taas EU:n sisällä vaivaiset 0,03 tai 0,15 prosenttia. Tämän on arvioitu aiheuttavan EU:n jäsenmaille (Irlanti poislukien) tulotappioita jopa 51 ja 54 miljardin euron väliltä vuosina 2013–2015.
Heidi Hautala (vihr.) taas vastustaa digiveroa.
– En kannata digitaalisten palvelujen käytön verotusta, sillä kustannukset siirtyisivät helposti kuluttajien maksettaviksi ja se estäisi siirtymistä digitaaliseen yhteiskuntaan.
EU:ssa on myös esitetty sisämarkkinoilla toimivien suuryritysten verotuksen lisäämistä.
Kaikki vihreät mepit kannattavat ajatusta.
– Minulle on tärkeää, että omien varojen keräämisessä oikeudenmukaistetaan yritysten verotusta koko unionin tasolla, jotta ne maksavat osansa yhteismarkkinoista saamastaan hyödystä, kertooAlviina Alametsä.
Kokoomusmepit Henna Virkkunen ja Sirpa Pietikäinen ovat myös yhtenäistämisen kannalla. Heidän mielestään EU:n ei kuitenkaan tarvitse kerätä omaan pussiinsa veroja yrityksiltä, jotka ovat jo kansallisen verotuksen piirissä.
– On jäsenvaltioiden tehtävä kerätä verot, Virkkunen toteaa.
Myös Teuvo Hakkarainen kuuluu tämän veron vastustajiin.
– En hyväksy nykyisten verojen lisäksi vielä EU:lle maksettavia veroja, jotka kuitenkin aina valuvat tulonsiirtoina Etelä- ja Itä-Eurooppaan.
Uusien tulonlähteiden löytäminen poliittisesti hankalaa
Vaikka uusien tulojen tarve on suuri, niiden käyttöönotto vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden.
– Nyt kaikki esillä olleet komission esittämät aloitteet ovat olleet keskustelussa vuosia, mutta eivät ole edenneet. Suurta läpimurtoa en siis tämän suhteen odota, Henna Virkkunen sanoo.
– Päästökauppaa lukuun ottamatta nämä kaikki maksut ovat enemmän tai vähemmän vaikeita ottaa käyttöön, myös Mauri Pekkarinen toteaa.
Sirpa Pietikäinen suhtautuu omien varojen tulevaisuuteen toiveikkaammin, mutta hänkään ei ole yllättynyt siitä, että muovimaksu saavutti vaadittavan kannatuksen ensimmäisenä.
– Sitä on helppo kannattaa nyt, kun meillä on aiheellinen huoli muovista. Ja sitten se on riittävän pieni: se ei oikeasti vaikuttaisi mihinkään, jos se olisi ainoa, joka tulisi käyttöön.
– Niitä työkaluja pitäisi olla useampia, jotta saisimme jonkun järjellisen osuuden tuottoa.
Aiheesta voi keskustella 21.10 kello 23 saakka.
Lisää aiheesta:
Mikä on kiistelty EU:n elvytysrahasto? Lue 7 kysymystä ja vastausta, miten rahasto rakennetaan ja miksi Suomen poliitikot riitelevät siitä
Mihin EU:n biljoonapaketin rahat menevät? Katso 4+1 grafiikkaa
EU-johtajat pääsivät sopuun 1,8 tuhannen miljardin euron budjetista ja koronapaketista, pääministeri Marin tyytyväinen lopputulokseen