Koronavirustilanne pahenee Ranskassa nopeasti. Tätä kirjoittaessani maassa on todettu vuorokauden aikana lähes 18 800 tartuntaa, mikä on uusi ennätys. Erityisen huolestuttavaa on, että sairaalahoitoa vaativien tautitapausten määrä nousee nyt vauhdilla. Koronavirustautiin on kuollut yhden vuorokauden aikana 80 ihmistä.

Tehohoitoon on joutunut pelkästään kuluneen viikon aikana yli 900 koronapotilasta. Viranomaiset pelkäävät, että sairaaloiden kantokyky ylittyy Pariisissa ja koko Ile-de-Francen alueella mahdollisesti jo lokakuun aikana. Alueen tehohoidon paikoista 40 prosenttia on jo koronapotilaiden käytössä.

Pariisi lähialueineen on nostettu korkeimpaan mahdolliseen hälytysluokkaan. Kaikkin pääkaupungin baarit, kahvilat ja urheilusalit suljettiin tiistaina koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Presidentti Emmanuel Macron on vihjannut myös uusista rajoituksista.

Paheneva koronavirustilanne ja nopeasti muuttuvat rajoitukset kurittavat tietenkin Ranskan taloutta pahoin. Ranskan tilastokeskus Insee ennustaa maan bruttokansantuotteen putoavan tänä vuonna yhdeksän prosenttia ja työttömyyden nousevan kymmeneen prosenttiin.

Ranskasta ennustetaan katoavan tänä vuonna noin 840 000 työpaikkaa, kun yrityksiä menee nurin erityisesti hotelli-, ravintola- ja kulttuurialoilla.

Tähän asti osa yrityksistä on pysynyt pystyssä Ranskan hallituksen tukitoimien avulla. Hallitus on auttanut yrityksiä muun muassa myöntämällä lainoille valtiontakuita ja maksamalla työntekijöille osittaista työttömyyskorvausta.

Loppuvuoden mittaan kassan pohja uhkaa kuitenkin tulla monessa yrityksessä vastaan, kun lainoja erääntyy maksettavaksi eikä yleinen epävarmuus näytä yhtään hellittävän.

Samaan aikaan epäluottamus Macronia kohtaan on edelleen suurta. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan 60 prosenttia ranskalaisista pitää presidentin toimia koronaepidemian hillitsemiseksi riittämättöminä. Myös luottamus hallituksen kykyyn hoitaa koronaviruskriisiä on pudonnut ennätyksellisen alas.

Luottamuksen löytyminen olisi nyt ensiarvoisen tärkeää. Tiukentuneiden koronarajoitusten ja suositusten tehokas noudattaminen kun vaatii luottamusta niiden laatijoihin.

Seuraavaksi kollegani kooste viikon kiinnostavista uutisaiheista – mitkä tämän viikon aiheet on hyvä tietää?

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä.

#SOMESSA: Quelle horreur! Ministeri otti kunnian Nobelin palkinnosta Ranskalle, vaikka palkinnon saaja työskentelee Saksassa

Eipä ehkä osannut Ranskan tiedeministeri arvata, millaisen vastaanoton hänen Nobel-twiittinsä saisi! Frédérique Vidal onnitteli ranskalaista Emmanuelle Charpentieriä tämän kemian Nobelin palkinnon johdosta. Charpentier voitti palkinnon yhdessä yhdysvaltalaisen Jennifer A. Doudnan kanssa. Ministerin mielestä palkinto on "valtava" ylpeydenaihe ranskalaiselle tutkimukselle.

Ranskalaisten twittaajien reaktiot olivat tyrmäävät ja melko yksimieliset: miten kehtaatte kehua ranskalaista tutkimusta, kun Charpentier on työskennellyt 25 vuotta ulkomailla! Saksassa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa! Pöyristymisen taustalla on muun muassa tutkijoiden aivovuoto, joka on kuumentanut tunteita Ranskassa jo pitkään.

Joillakin harvoilla tosin oli ihan rakentava asenne: "On myös tieteilijöitä, jotka jäävät Ranskaan, parantakaamme heidän työolosuhteitaan". Charpentier itsekin arvioi, että Saksalla on antaa hänelle paremmat työvälineet kuin Ranskalla.

Aivovuoto on ollut puheenaihe myös Suomessa. Muuttoliike näyttää viime aikoina hieman hellittäneen. Oli miten oli, suhtautuminen omanmaalaiseen nobelistiin on Ranskassa paljon kriittisempi kuin meillä Suomessa.

Esimerkiksi kun taloustieteen professori Bengt Holmström sai palkinnon, hän itsekin kertoi olevansa iloinen siitä, että "palkinto tuli Suomeen" – vaikka hän on tehnyt koko uransa 1980-luvulta asti Yhdysvalloissa.

#FAKTA: Syksyn sateet saapuivat Suomeen – mistä löytyvät Euroopan kuivimmat kaupungit?

Ensi viikolla koittaa koululaisten syysloma. Yksi syysloman varmoja merkkejä on sateiden alkaminen. Kannattaa lohduttautua sillä, että muualla on vielä sateisempaa.

Nyt koronaikana ulkomaanmatkat ovat pannassa, mutta karkea nyrkkisääntö tulevia syyslomia varten on tämä: jos haluat välttää sadetta ja matkata ulkomaille, pysy poissa Länsi-Euroopasta. Sieltä löytyvät nimittäin kaupungit, joissa on eniten sadepäiviä, kuten EU-pääkaupunki Bryssel. Sade on Brysselissä kuitenkin varsin kevyttä, eikä kaupunki yllä vesimääriä mitatessa läheskään sateisimpien kaupunkien kärkikymmenikköön.

Harvimmin sateenvaroja tarvitsee Itä-Euroopassa. Tosin sitten kun siellä sataa, kyse on usein rankkasateesta. Täältä voit tarkistaa Suomen eri paikkakuntien keskimääräiset sademäärät.

HUOMAA VIELÄ NÄMÄ: EU-parlamentti ilmastonmuutoksen torjumisen kärjessä ja mitä tekemistä Napoleonilla on Hollannin EU-jäsenyyden kanssa?

Kaikkein kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa Eurooppaan ajaa EU-instituutioista parlamentti. Sen mielestä vuoden 2030 hiilipäästöjen vähennystavoite pitäisi kiristää 60 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 tasoon. Suomalaisista mepeistä vain perussuomalaisten Laura Huhtasaari ja Teuvo Hakkarainen äänestivät tiukennusta vastaan.

Parlamentin tavoite on tiukempi kuin jäsenmailla tai esimerkiksi komissiolla, joka on ehdottanut vähintään 55 prosentin vähennystä. Mikä oli komission vastaus parlamentin päätökseen? "Pirun vaikea toteuttaa."

Berliinin muuri rakennettiin Bernauer Strasse -nimistä katua pitkin. Kadusta tuli jaetun kaupungin symboli. Saksalaisdokumentissa sen entiset asukkaat kertovat kokemuksistaan ja ihmiskohtaloista muurin varjossa. Voit katsoa dokumentin Yle Areenasta.

ENSI VIIKOLLA: Toteutuuko brexit-huippukokous vai ei?

Ensi viikon suurin jännitysmomentti liittyy brexitiin. Loppuviikolla jäsenmaiden johtajien pitäisi kokoontua huippukokoukseen brexitin tiimoilta. Etenevätkö neuvottelut siihen mennessä, onko kokousta järkeä pitää? Käveleekö Boris Johnson neuvottelupöydästä pois vai ei? Kokouksen aihelistalla on muuten toinen vielä kohtalokkaampi kysymys eli ilmastonmuutos.

Ulkoministerit käsittelevät alkuviikosta muun muassa Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytystapausta.

Televiestintäministerit kokoontuvat epäviralliseen etäkokoukseen. Näinä aikoina digiasiat ovat erityisen kiinnostavia, kun 5G-teknologiaa suunnitellaan. Epävirallisissa kokouksissa ei tehdä päätöksiä. Hyöty tulee siitä, että ministerien mielipiteenvaihto on normaaleja kokouksia vapaampaa. Mitä he puhuvat esimerkiksi kiinalaisen teknologian käyttämisestä EU-maiden 5G-verkoissa?

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.