Kiintiöpakolaisten tulo Suomeen on viivästynyt koronapandemian vuoksi tänä vuonna.
Esimerkiksi syyskuussa Varkauteen saapuneen syyrialaisen Mahmoud Alalin ja hänen perheensä matka Turkin Istanbulista Suomeen siirtyi eteenpäin lähes puolella vuodella.
Koronatilanne vaikutti perheen elämään jo Turkissa. Työn tekeminen hankaloitui ja perhe eristäytyi asuntoonsa. Lasten mielestä aika oli tiukkaa ja väsyttävää.
– Mutta onneksi kukaan ei sairastunut, Mahmoud Alali toteaa.
Varkaus on Pohjois-Savossa ensimmäinen kunta, jonne kaikki tämän vuoden kiintiöpakolaiset ovat ehtineet jo saapua. Esimerkiksi Iisalmeen ja Rautalammille pakolaiset tulevat vasta ensi vuoden puolella.
Korona vaikeuttaa ennen kaikkea matkustamista
Epävarmat aikataulut ovat vaikeuttaneet kuntien varautumista.
– Jo valintamatkojen järjestäminen on ollut hankalaa, kertoo Pohjois-Savon ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson.
– Ja kun pakolaiset saapuvat kuntaan, asianmukainen suojautuminen tuo oman haasteensa tilanteeseen, jatkaa Pohjois-Karjalan ely-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Suvi Hirvonen.
Ensimmäisenä kiintiöpakolaiset ovat kahden viikon kotikaranteenissa. Varkaudessa korona on hidastanut myös muun muassa terveystarkastuksia.
– Tarkastuksia päästään tekemään vasta karanteenin jälkeen. Minusta tuntuu, että sen takia meidän viranomaistoiminta on ollut nyt hitaampaa, koska se on ruuhkautunut, kertoo Varkauden kaupungin kotoutumisohjaaja Sonja Tuovinen.
Ammatillisen koulutuksen kautta työelämään
Kiintiöpakolaisten kotouttaminen on humanitaarista työtä. Monella on kokemuksia sodasta ja jopa kidutuksesta.
Kotouttamisessa panostetaankin ensin elämänhallintaan ja psykologiseen tukeen. Esimerkiksi työelämään siirtyminen vaatii kiintiöpakolaisilta enemmän kuin turvapaikanhakijoilta.
Pakolaisilla ei ole ollut välttämättä lainkaan mahdollisuutta opiskeluun. Osa ihmisistä on luku- ja kirjoitustaidottomia.
Varkaudessa kaikki tulijat ohjataan ajallaan esimerkiksi ammatillisen koulutuksen pariin.
Osa on löytänyt tämän jälkeen töitä, kuten kiintiöpakolaisena vuonna 2016 Varkauteen tullut syyrialainen Ayham Al Murei. Al Murei valmistui hitsaajaksi tammikuussa ja aloitti työt Andritz-yhtiöllä helmikuussa.
Tästä eteenpäin elämä on Varkaudessa
Mahmoud Alalin perhe eli Turkissa kuin välitilassa. Lähellä Syyriaa paluu omaan kotimaahan tuntui realistiselta. Nyt perhe on hyväksynyt, että tästä eteenpäin elämä on Varkaudessa.
Koronaviruskaan ei ole Varkaudessa yhtä suuri uhka kuin Istanbulin ihmisvilinässä.
Tärkeintä on kuitenkin se, että Suomessa kunnioitetaan ihmisoikeuksia.
Äiti Ghada Ismael on onnellinen siitä, että lapset pääsevät kouluun.
– Turkissa ei ollut selkeää elämää. Lapset joutuivat olemaan töissä, eivätkä voineet nauttia lapsuudesta, Ismael kertoo.
Kahden aikuisen ja neljän lapsen perhe ei ole kuitenkaan vielä kokonainen. Kaksi aikuista tytärtä perheineen jäivät Turkkiin. Toinen heistä haluaisi myös Suomeen asumaan.
Tämän lisäksi aikuisten mieltä painaa se, että kummankin lähisukulaisia asuu edelleen Syyriassa.
Voit keskustella aiheesta 12.10. klo 23 asti.
Lue lisää:
"Yksinhuoltajaäitinä voi pärjätä, oppia kielen, kasvattaa lapsia ja käydä töissä", toteaa vuoden pakolaisnainen Farhia Abdin – Kordnejad Ebrahimista vuoden pakolaismies
Pakolaisena Suomeen tullut muutosjohtaja Rajkumar Sabanadesan: "Perheensä voi valita"