Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen on huolissaan koronan vaikutuksista kuntatalouteen.
Avainkysymys on verotulojen lasku korontatilanteen yhä pitkittyessä. Pohjois-Savon liiton kuntataloustyöryhmä arvioi jo viime toukokuussa koronan heikentävän kuntien taloutta 200–400 euroa/asukas.
Se tarkoittaa parin kolmen prosentin menetystä kunnallisverossa, ja suurin vaikutus on verotulojen laskulla. Nyt on vielä mahdotonta sanoa miten suuren kuopan korona todella tuo kuntien verotuloihin lähivuosina.
Kuntien tilannetta helpottaa se, että valtion ensi vuoden budjetissa on tarkoitus korvata kunnille koronasta aiheutuneet kulut täysimääräisesti.
– Ilman muuta näin pitää toimia. Muuten peruspalvelujen tuotanto olisi rapautunut, sanoo maakuntajohtaja Marko Korhonen.
Yle uutisoi viime perjantaina, että useat kunnat tekevät valtion keväällä päättämillä tuilla jopa voittoa.
Myös teollisuuden heikentyvä tilanne tuo kysymysmerkkejä.
– Koronan pitkittyessä vahva teollisuutemme on ottanut kovia osumia. Liikevaihdot eivät nouse ja viennin kasvu on katkennut puu- ja paperiteollisuudessa sekä metalliteollisuudessa. Pohjois-Savossa tilanne on silti ollut vielä kohtuullinen, sillä vienti laski meillä alkuvuonna koko maata vähäisemmin, toteaa Korhonen.
Lähivuosien verotulotaso jää nähtäväksi
Erityisen ongelmallisena maakuntajohtaja Korhonen pitää heikkoa verotulokehitystä. Koronatilanteen vaikutukset heijastuvat kaikille toimialoille. Ensimmäisenä tulilinjalle on joutunut matkailu- ja palvelusektori.
Korhosen mukaan kielteinen verotulokehitys ja talouden nilkuttaminen on hankala yhtälö julkiselle taloudelle.
Maakunnan toimialarakenne on suojannut Pohjois-Savoa jonkin verran. Maakunnan vientituloista lähes 40 prosenttia on tullut metalliteollisuudesta, joten sen notkahtaminen tuntuu pahasti.
Taloudessa Korhosen mielestä ilmassa hyviäkin merkkejä
Talousnäkymät ovat sumuiset ja koronan vaikutukset näkyvät pitkään. Esimerkiksi 2000-luvun lopun finanssikriisin jälkeen Pohjois-Savossa meni useita vuosia ennen kuin talousluvut kasvoivat.
– Sen romahduksen jälkeen aluetaloudessa oli meillä kasvua vasta syksyllä 2015, muistelee maakuntajohtaja Marko Korhonen.
Nyt on ilmassa samaa, mutta Korhonen luottaa Suomessa vahvaan tahtotilaan ettei yhteiskuntaa päästetä lamaan.
– Hyviä merkkejä on edelleen paljon olemassa. Asuntokauppa käy, korkomarginaalit ovat matalalla ja inflaatio on nollassa. Siinä mielessä ihmisillä on jonkinlainen usko tulevaisuuteen.
Koronatilanne on heikentänyt myös Pohjois-Savon työllisyyslukuja, kun yrityksissä on ollut tilapäisiä lomautuksia. Maakuntajohtaja Marko Korhonen painottaa tulevaisuuden uskoa ja uuden kasvun hakemista.
– Mitä esimerkiksi terveysteknologiassa tapahtuu? Sen kysyntä ja siihen liittyvä osaaminen on Kuopiossa kansainvälistä huipputasoa, toteaa Korhonen.