Kun koronavirus viime keväällä saapui Suomeen, valmiutta laajan pandemian hoitoon ei ollut, eikä sitä ole kunnolla vieläkään.
Tämä selviää tuoreesta Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tänään julkistamasta selvityksestä.
Sen mukaan terveydenhuollon nykyisessä tarttuvien tautien hallinnassa on runsaasti kehitettävää.
Ongelmina ovat sekä henkilöstön riittävyys että tiedon jakaminen koronaan sairastuneille, koronatesteissä käyneille ja koronavirukselle altistuneille.
Vielä tällä hetkellä sairaaloiden henkilökunta jotenkin riittää. Edessä voivat kuitenkin olla toisenlaiset ajat.
Tänään tiistaina julkistetun tutkimuksen toteutti noin kymmenen suomalaisen sairaanhoitopiirin omistama 2M-IT oy.
Tutkimuksessa kerrotaan, että sairaaloiden henkilökunnan aika kuluu puheluihin, joissa he keskustelevat sairastuneiden, testitulostaan odottavien ja altistuneiden kanssa. Jos pandemia laajenee, pelkona on, että sairastuneille ei pystytä välittämään tietoa sairastumisesta eikä altistuneita ehditä saada kiinni.
– Jos sosiaali- ja terveysministeriön vaatimus 20 000 koronatestistä vuorokaudessa toteutuu, ei minkään sairaalan henkilökunta riitä vastaamaan testituloksia odottelevien puheluihin ja auttamaan kyselijöitä, kertoo konsultti Katri Länsivuori 2M-IT oy:stä
Avuksi robotit
Selvityksen mukaan moni asia on pakko automatisoida, jos tieto halutaan saada ajoissa perille.
Jo nyt yhden positiivisen tapauksen selvittely vie vähintään 2,5–3 tuntia lääkärin tai hoitajan aikaa. Pahimmillaan yhden potilaan kontaktien jäljitystyöhön kuluu useampi päivä.
20 koehenkilön kanssa kokeiltiin Etelä-Karjalassa, miten automaattinen robottipuhelu toimii positiivisen koronatuloksen ilmoittamisessa, negatiivisen koronatuloksen ilmoittamisessa ja korona-altistumisen tiedottamisessa.
Suurin osa koehenkilöistä koki robotin ilmoittaman tai tekstiviesti-ilmoituksen mielekkääksi ja saivat siinä tarpeellisen tiedon.
Puolet testissä olivat sitä mieltä, että he eivät viestin jälkeen kaivanneet enää lisätietoa.
Yksi testihenkilö oli Kaisa Pöyhiä. Hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta robotin kanssa asioinnista muista kuin pankin chat-palvelusta.
– Robotin puhelu oli hyvä ja selkeä. Olisin toiminut ohjeiden mukaan, jos olisin saanut positiivisen tuloksen, kertoo Pöyhiä.
Pöyhiä oli tyytyväinen myös tekstiviestiin, jossa oli ollut selkeä tieto. Viestissä oli myös linkki koronasivustolle, josta sai tarvittavan lisätiedon.
Pöyhiä kuitenkin muistuttaa, että ihmisillä pitää olla etukäteen tieto mahdollisesta robottipuhelusta tai tekstiviestistä.
– Koronarobotista pitää tiedottaa, jotta ihmiset uskovat sen olevan totta tai että he ylipäätään uskaltavat vastata puheluun.
Ei ongelmatonta
Puherobotteja on erilaisia ja niitä tekevät eri valmistajat. Sellainen pystyisi kuitenkin soittamaan noin 18 000 puhelua tunnissa. Ihmisillä vastaavaan ruljanssiin kuluisi Katri Länsivuoren mukaan yli 1 500 tuntia.
Koronatestissä käyneillä on suuri halu saada tulos mahdollisimman nopeasti. Noin joka kolmas testissä käynyt kyseleekin tulostaan puhelimitse, mikä taas vie puhelinneuvojan työaikaa.
Tähän ratkaisu olisi selvityksen mukaan puhelinnumero, josta automaattirobotti kertoo ihmisen äänellä, onko tulos tullut vai ei. Robotti myös tarvittaessa antaa lisätietoa ja ohjaa eteenpäin.
Nykymallissa sairaala soittaa ja kyselee koronapotilaan oloa. Tutkimus suosittelee, että positiivisen testituloksen saanut asiakas voisi täyttää säännöllisesti tietoja esimerkiksi oiretilanteestaan. Näin potilaan vointia pystyttäisiin seuraamaan, ja mikäli oireet pahenevat, järjestelmä lähettäisi asiasta suoraan tietoa hoidosta vastaavalle taholle.
Tekstiviestit ovat varma keino välittää tieto, mutta niihin liittyy myös ongelmia. Viesti ei anna lähettäjälleen lukukuittausta, jolloin viestin lähettäjä ei tiedä, onko tekstiviestin saaja todella lukenut viestin.
Lisäksi positiivista testitulosta ei voisi konsultti Katri Länsivuoren ilmoittaa vain tekstiviestillä, koska sairastunut kuitenkin soittaisi ja haluaisi tietää lisää.
Korona vie aikaa
Sami Raasakka on tartuntatautien ylilääkäri Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa. Siellä koronatestejä otetaan noin 400 vuorokaudessa.
Yhteiskunnan varautumattomuus epidemiaan tuli Raasakan mukaan ilmi heti keväällä, jolloin kaikki tulokset ilmoitettiin testissä käyneille puhelimitse. Kesti aikaa, ennen kuin ihmiset pääsivät tarkistamaan tuloksen Omaolo-sivustolta.
Nykyisin Etelä-Karjalassa negatiivista tulosta ei enää erikseen ilmoiteta, vaan sen näkee Internetistä 1–3 vuorokauden kuluttua.
– Järjestelmää kuitenkin kuormittavat ne, jotka eivät pääse tai kykene menemään Omaoloon. Esimerkiksi tekstiviesti tai puhuttu automaattiviesti auttaisivat tässä, sanoo Raasakka.
Positiivisesta koronatuloksesta sairaala on aina puhelimitse yhteydessä sairastuneeseen.
Pelkona kuitenkin on, jos positiivisia koronatuloksia alkaisi tulla äkkiä paljon. Silloin henkilökunta ei riitä, sillä kertomiseen on varattava runsaasti aikaa. Sairastuneella on paljon kysyttävää, ja hän on luonnollisestikin huolestunut terveydestään.
Henkilökunnan aikaa vie myös koronapotilaan tartunnan jäljitys sekä karanteenissa olevien ja kotona sairastavista huolehtiminen.
Robotti tulee
Eksoten kehitysjohtaja Merja Tepponen uskoo robottipuheluiden ja viestien olevan totta jo lähiviikkojen aikana.
– Meillä on jo menossa tarjouspyyntö alan yrityksille.
Tepposen mukaan robotit eivät tässäkään ihmistä kokonaan korvaa.
– Meidän pitää toimia mahdollisimman ihmisläheisesti ja inhimillisesti. Pitää löytää asiakaslähtöisen, mutta kustannustehokas palvelu.
Katri Länsivuori 2M-IT oy:stä kehottaa sairaaloita varautumaan mahdolliseen epidemian laajenemiseen.
– Pitää ennakoida. Kun tilanne kärjistyy, ei ole tarpeen ottaa uusia käytäntöjä, vaan kaiken pitää olla valmiina, sanoo Länsivuori.
Lue tästä Ylen uusimmat tiedot koronaviruksesta