Korona-aika on synnyttänyt ainakin kaksi uutta, toivon mukaan väliaikaista ammattia hoitoalalle - koronanäytteenottajan ja koronajäljittäjän. Kummankin ammatin edustajat ovat koronan vastaisen taistelun eturintamassa.

Kemin ja Keminmaan yhteisessä näytteidenottopisteessä työskentelevälle Emma Kuoksalle päätös siirtyä uuteen tehtävään oli helppo.

– Heti oli, että totta kai voin siirtyä, kun täällä oli akuutimpi tarve, kertoo Kuoksa päätöksen teosta.

Tartuntariski ei mietitytä

Kuoksaa ei uudessa tehtävässä koronalle altistumisen riski pelota, sillä näytteenottajat ovat hyvin suojautuneita. Normaalioloissa Keminmaan kunnan hyvinvointiohjaajana työskentelevä Kuoksa arvelee, että myös varsinaisessa työssä tartunnan riski olisi olemassa.

– Hyvinvointiohjaajana kontakteja tulee paljon, kun ohjaa kuntalaisia vauvasta vaariin, hän sanoo.

Koulutukseltaan Kuoksa on sairaanhoitaja, kuten moni muukin näytteenottaja. Toinen merkittävä ryhmä uudessa tehtävässä ovat terveydenhuoltajat.

200 näytettä viikossa

– Kunnat ovat siirtäneet näytteenottoon muita ammattilaisia tarpeen mukaan. Vastuu näytteidenoton järjestämisestä on kunnilla ja sairaanhoitopiirit ohjaavat ja koordinoivat toimintaa tartuntatautilain mukaisesti, kertoo johtajaylilääkäri Jyri J.Taskila Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä.

Näytteenottajien tarve vaihtelee kunnan koon ja tautitilanteen mukaan. Kemissä ja Keminmaassa on yhteensä noin 30 000 asukasta, joiden näytteet saadaan otettua kahden täyspäiväisesti työskentelevän ihmisen voimin. Flunssaisina viime aikoina on otettu viikossa noin 200 näytettä.

Kemin ja Keminmaan yhteisen näytteenottopisteen organisoinnista vastaava Piia Puikko uskoo, että tarvittaessa työntekijämäärää voidaan lisätä.

– Tälle alueelle on tärkeää, että epidemian alku saadaan heti kiinni, sanoo Puikko, joka työskentelee osastonhoitajana Sauvosaaren sairaalassa.

Kolarissa lisätty näytteidenottoa

Kolarin kunnassa näyteenottajien tarve väkimäärään suhteutettuna on ollut suurempaa kuin Kemi-Keminmaa -alueella. Johtava lääkäri **Ulla Ylläsjärvi **kertoo, että viime aikoina aamupäivisin näytteitä ottamassa on ollut kolme hoitajaa aiemman kahden sijasta.

Lisätyövoiman tarpeen taustalla on Ylläkselle ilmennyt joukkoaltistus.

– Näytteenotto on kiinteä osa koronan torjuntaa samoin kuin altistuneiden jäljitys, sanoo Ylläsjärvi.

Viime aikoina Kolarissa altistuneita on jäljittänyt kolme terveydenhoitajaa, joiden työnjaosta vastaa kaksi lääkäriä. Jäljitystä tehdään varsinaisen työn ohessa, käytännössä oman työajan jälkeen.

– Työntekijät ovat olleet hyvin joustavia, he ymmärtävät tehtävän tärkeyden, kiittelee Ylläsjärvi.

Jäljitys sujuu osaavalta maallikoltakin

Johtajaylilääkäri Jyri J. Taskilan mukaan myös jäljittäjätiimien kokoonpano ja siihen kuuluvien henkilöiden määrä vaihtelee kunnasta ja tautitilanteesta riippuen.

– Usein jäljittäjätiimi koostuu lääkäristä ja yhdestä tai kahdesta hoitajasta. Myös jäljittäjien määrää ollaan valmiina lisäämään epidemiatilanteen mukaan aivan kuin näytteenottajiakin, kertoo Taskila.

Jäljittäjän työhön kuuluu paljon puhelinsoittoja, mahdollisten oireiden ja kontaktien kyselyjä sekä puhelinnumeroiden ja yhteistietojen selvittämistä. Kolarin jäljittäjät ovat hoitoalan ammattilaisia, jotka ovat suorittaneet opintojakson koronavirustapausten tartunnanjäljityksestä.

Verkossa järjestettävän kaikille avoimen opintojakso on Itä-Suomen ja Tampeeen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä järjestämä.

Ulla Ylläsjärvi arvioi, että jäljittäjän tehtävät hoituvat tarvittaessa maallikoltakin, jolla ei ole hoitoalan koulutusta.

– Jäljityksestä kiinnostunut ja sen idean ymmärtävä maallikko voi pystyy siihen, hän toteaa.

Jyri J. Taskilan mukaan tällä hetkellä ei ole mahdollista tarkkaan sanoa, kuinka paljon koronan jäljittämisestä aiheutuu rahanmenoa.

– Kustannukset kirjataan ylös ja näihin pyritään saamaan valtion tukea myöhemmin, kun koronakustannuksia korvataan.