Koronatartunnat lisääntyvät vauhdilla. Pääkaupunkiseudun lisäksi pieniä ja isoja tartuntaryppäitä on puhjennut eri puolilla Suomea.
Tehohoidossa koronavirustilanteen ja tartuntojen määrän kehittymistä seurataan tarkasti. Suomessa COVID-19 taudin takia tehohoidossa olevien potilaiden määrä on ollut kesällä ja alkusyksystä vähäinen. Tällä viikolla potilasmäärissä on näkyvissä jo nousua. Sairaanhoitopiirit ovat varautuneet tuleviin potilasmäärien kasvuun.
Varautumisen suhteen keväästä on opittu paljon. Nyt tehohoitopaikkoja ei pidetä varalla tyhjillään, kertovat tehohoidon asiantuntijat.
– Olemme tehneet portaittain eteneviä suunnitelmia niin, että toimintaa pystytään skaalaamaan ylöspäin. Periaate on, että me pysyisimme tilanteessa niin hyvin kartalla, että paikkamäärä ja kapasiteetti noudattaisi muuttuvaa tarvetta. Näin emme joutuisi ajamaan muuta terveydenhuoltoa niin voimakkaasti alas kuin keväällä, vaan paikkamäärää lisätään nopeasti tarpeen vaatiessa, kertoo tehohoidon ylikääkäri Tero Varpula Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Jorvin sairaalasta.
Viime keväänä tehohoidossa varauduttiin koronan takia uhkakuviin, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet siinä määrin kuin odotettiin. Silti Varpula ei pidä kevään varautumista ylireagointina. Viime keväänä tehohoidossa oli Suomessa pahimmillaan 84 potilasta samanaikaisesti, suurin osa potilaista oli Helsingissä.
– Keski-Euroopan tilanteen perusteella meillä oli ihan selkeä uhka siitä, että kapasiteetti menee todella tiukalle. Onneksi epidemiakäyttäytyminen loppukevättä kohden Suomessa teki sen, että pystyttiin purkamaan kesää kohden varautumista ja tekemään kesän aikana suunnitelmia vielä tarkemmin, miten joustava kapasiteetin skaalaaminen syksyllä pystyttäisiin tekemään.
Tehohoidon tilannetta seurataan päivittäin
Viime viikkojen tartuntatilastoissa näkyy nuorten aikuisten tartuntojen lisääntyminen. Nuorista sairastuneista vain harvat ovat joutuneet taudin vuoksi sairaala tai tehohoitoon.
– Keväällä noin kolme prosenttia todetuista sairastuneista päätyi tehohoitoon. Uskon, että nyt kun tartuntaprofiili on hieman erilainen, tehohoitoon päätyvien suhteellinen osuus tulee olemaan pienempi. Myös testauksella tavoitetaan enemmän tartuntoja kuin keväällä ja nämä molemmat tekijät ennakoivat, että prosentti ei tule olemaan ihan niin iso. Mutta kevät myös opetti, että monenlaisiin yllätyksiin joudutaan varautumaan, Varpula arvioi.
Kuopiossa toimiva kansallisen tehohoidon koordinoinnin toimisto seuraa päivittäin tehohoidon tilannetta koko maassa ja raportoi siitä Sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).
Toistaiseksi tilanne tehohoidossa on koko maassa rauhallinen, kertoo anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Koronan takia tehohoidossa on ollut kesän ja alkusyksyn ajan vain vähän potilaita. Reinikaisen mukaan on kuitenkin jo viitteitä siitä, tehohoidon tarve lähtee pikku hiljaa kasvamaan sitä mukaa, kun tartuntojen määrä kasvaa.
– Aivan olennainen kysymys on, missä määrin nämä tartunnat rajoittuvat jatkossa nuoriin ikäryhmiin, vai alkaako tartuntoja olla tulevina viikkoina ja kuukausina yhä enemmän myös vanhemmissa ikäryhmissä.
Maakuntien tehohoitopaikoissa suuret erot
Suomen kaikissa yliopisto- ja keskussairaaloissa on valmius hoitaa tehohoitoa vaativia COVID-19 potilaita, mutta hoitokapasiteetti vaihtelee suuresti.
Keskussairaaloiden teho-osaston potilaspaikkojen määrä on keskimäärin 6–8, kun taas yliopistosairaaloissa paikkoja on enemmän.
Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin tehohoidon potilaspaikkoja on kaikkiaan noin 70–80, muissa yliopistosairaaloissa hieman yli 20.
– Noin 100 koronapotilasta on mahdollista ottaa tehohoitoon ilman, että se sanottavasti häiritsisi sairaalan muuta toimintaa, jos potilaat jakautuisivat tasaisesti. Jos taas potilasmäärät tästä olennaisesti kasvaa, niin edessä on sama tilanne kuin keväällä, eli muuta leikkaustoimintaa joudutaan supistamaan, sanoo Reinikainen.
Tehohoidon ruuhkautumiseen varauduttiin jo keväällä siten, että suunniteltiin potilaiden siirtämistä vapaana oleville tehohoitopaikoille toisiin sairaaloihin. Siirtoja ei lopulta tehty ainoatakaan, koska resurssit eri sairaaloissa riittivät. Keinoa voidaan kuitenkin käyttää, jos syksyn ja talven tilanne sitä vaatii.
Pienissä sairaaloissa viisikin tehohoitopotilasta voi viedä koko sairaalan tehohoitoresurssin, sillä tehohoito on vaativaa ja usein koronapotilaat ovat pitkään tehohoidossa, jopa viikkoja.
Kokonaisuutena hoidon valmius on kuitenkin parempi kuin keväällä, arvioi Reinikainen.
– Meillä on enemmän tehohoitoon koulutettua henkilökuntaa kuin keväällä. Siinä mielessä valmius on parempi, jos tehohoitoa tarvitsevien potilaiden määrä kasvaa.
Parantavaa hoitoa ei ole, mutta oireita voidaan lievittää
Potilaiden lääkehoito ja menetelmät ovat suurinpiirtein samat kuin keväällä.
Lääkehoidossa ei ole toistaiseksi syntynyt merkittäviä läpimurtoja. Viime keväänä koronan vuoksi sairaalaan joutuneista potilaista kuoli HUS:ssa 12 prosenttia ja tehohoitopotilaista 15 prosenttia.
Varpulan mukaan Suomessa oli erittäin hyvät tehohoidon tulokset moneen muuhun maahan verrattuna. Varpula ei näe ison luokan harppauksia hoidon suhteen, mutta taudin ymmärtämisessä on otettu isoja askelia eteenpäin.
– Jos ajatellaan tämän lääketieteellisen hoidon toteuttamista, niin jo keväällä todettiin, että Käypä hoito -suosituksen mukainen hengityslaitehoito hengitysvajauksessa on aika hyvää hoitoa. Uudet lääkehoitoon liittyvät tutkimustulokset ovat aika pieniä askelia siihen verrattuna, että perushoito on hyvällä tasolla, Varpula sanoo.
Yksi tärkeä taudista opittu asia liittyy Varpulan mukaan yleistyneen tulehduksen hoitoon. Taudissa on viruksen lisääntymisvaihe ja tulehdusvaihe, jossa elimistö reagoi tätä lisääntymistä vastaan. Jos tulehdusvaihe uhkaa aiheuttaa potilaalle hengitysvajausta, kortikosteroidihoidosta voi olla hyötyä.
– Näiden asioiden tunnistamisessa ollaan jo jonkin verran etevämpiä kuin keväällä, arvioi Varpula.
Myös Reinikainen näkee tehohoidon olevan olennaisilta osin samankaltaista kuin jo kevään ja kesän aikana.
– Taudista tiedetään esimerkiksi se, että siihen liittyy voimakas veren hyytymistaipumus. Toki tämä tuli tietoon jo keväällä ja yhteistyöverkoston kautta tieto saatiin varhain kaikkialle.
Deksametasonista saattaa olla hyötyä oireiden lievittämisessä
Euroopan lääkevirasto EMA on puoltanut deksametasonin käyttöä lisähappea saaville tai hengityslaitehoidossa oleville koronapotilaille.
Myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin on kerrottu saaneen koronataudin hoidossa deksametasonia oireidensa lievittämiseksi. Deksametasoni on kortikosteroidilääke, jota käytetään Suomessa muun muassa autoimmuunisairauksien hoidossa.
Varpulan mukaan hengitysvajauksen hoidossa on käytetty erilaisia kortikosteroideja jo pitkään, mutta erityisesti deksametasonin hyöty koronan yhteydessä on uusimpia COVID-19 taudin lääkehoitoa koskevia löydöksiä. Sekään ei kuitenkaan paranna tautia.
– Se toivottavasti kohentaa siinä, että potilaita vähemmän päätyy tehohoitoon, mutta pystytäänkö aika pientä kuolleisuutta vielä pienentämään kovin paljon lisää, jää nähtäväksi. On aivan liian varhaista sanoa, saadaanko ihan konkreettisesti näkyviin tällaisia tuloksia.
Lue myös:
Koronarokotetta kehitetään tulipalokiireellä – konstit ovat monet mutta tulos yhä epävarma
Kertooko paine rinnassa infektiosta ja miten tauti kurittaa sisäelimiä? Näin koronavirus voi vaikuttaa kehoosi