Sydämestä sydämeen kulki tanssiin kutsu. Nurmeslaisen tanssinopettaja Sanna Tikkanen meni 2000-luvulla Marco Bjurströmin tanssitunnille ja huomasi heti, että tanssi on hänen lajinsa.
– Saman tien kolahti. Aika paljon ohjaaja tekee tanssista tanssin. Marco tekee niin isolla sydämellä sitä, että se sydän teki minulle sen, että “Oi, tää on ihan mun juttu!”, hän sanoo.
Nykyisin Tikkasella on oma tanssistudio Nurmeksen keskustassa ja neljänä iltana viikossa.
Nurmeksessa tanssitoiminta on poikkeuksellisen laajaa ja monimuotoista koronarajoituksista huolimatta. Ryhmissä tanssitaan joka viikko yli kymmenen eri tanssityylin parissa.
Kymmenentuhannen asukkaan yhteisössä vapaaehtoiset talkoolaiset ovat pitkälti mahdollistaneet tanssiharrastukset. Tanssiryhmien nuorimmat ovat 3-vuotiaita ja vanhimmat yli 80-vuotiaita.
– Eniten tanssin innostus näkyy pienissä ja niissä mun mummoissa, Tikkanen kertoo.
Oikeus osallistua tanssiin
Nurmeksessa tanssia harrastaneista on valmistunut taiteen maistereita, koreografeja ja tanssinopettajia. Nurmeksen Seppojen tanssijat ovat esiintyneet muun muassa Kuopio tanssii ja soi -festivaalin yhteydessä vuonna 2014.
Tanssitaiteen tutkija Kai Lehikoinen sanoo, että tanssilla on iso merkitys yhteisölle. Tanssin avulla parannetaan kehoa ja mieltä, pidetään hauskaa, juhlitaan, kilpaillaan, ilmaistaan poliittisia mielipiteitä ja omia ideoita taiteesta. Tanssin avulla tavataan ystäviä ja elämänkumppaneita ja ilmaistaan, mitä sukupuolta ja seksuaalista suuntautumista edustaa.
– Ihmisellä on mahdollisuus tarkastella sellaisia asioita, joita ei voi pukea sanoiksi. Ihmisillä on oikeus osallistua kulttuuriin ja taiteeseen ja ilmaista itseään. Siksi kuntien pitäisi huolehtia, että tieto kulttuurista tavoittaa kaikki kuntalaiset, Lehikoinen sanoo.
Silloin kun ihmisillä on pelkoa ja ahdistusta omassa elämässään, tanssi auttaa käsittelemään tunteita.
– Taide ja kulttuuri voivat tuottaa ihmisille toivoa epävarmuuden keskellä. Taiteeseen osallistuminen tukee yhteisössä keskinäisen luottamuksen palauttamista ja tukea kriisistä toipumista, Lehikoinen sanoo.
Ammattilaiset asialla
Osasyy nurmeslaisten menestymiseen tanssissa on ympärivuotinen mahdollisuus harrastaa lajia. Nurmeksen Sukset ristiin susirajalla -kesäleirin lisäksi Seppojen tanssijaoston tanssijoille on kauden avausleiri joka kesä kotikulmilla.
Nurmeksen Seppojen tanssijaoston opettaja Minna Kuittinen aloitti tanssimisen 9-vuotiaana. Hänen mielestään syy monien eri ryhmien tarjontaan on, että kaupungissa on aina ollut helppo lähteä mukaan ryhmiin.
– Harjoituspaikat ovat hyviä ja kaupunki tukee tanssitoimintaa. Siksi tanssi on paljon esillä ja siihen on helppo osallistua. Jokaiselle löytyy oma laji ja ryhmien ehdotuksia toteutetaan, Kuittinen sanoo.
Myös kaupunki on mukana tanssitoiminnassa.
– Nurmes-talon Hannikaisen salissa kaikkiin tanssiesityksiin valot ja äänet ovat tehneet ammattilaiset. Entiset tanssijat ovat sanoneet minulle, että lavalla ollessa tulee itsevarma olo esiintyä, sanoo kulttuurisihteeri Marjo Säkkinen.
Tanssinälkä kasvaa tanssilavan takia
Tanssiyhteisöjä Nurmeksessa on yhteensä viisi, Tanssistudio SunShow, Nurmeksen Seppojen tanssijaosto, Tanssikerho Täysikuu, Nurmeksen naisvoimistelijat ja Ylä-Karjalan kansalaisopiston tanssiryhmät. Nurmeslaiset voivat valita muun muassa countrytanssista, baletista, argentinalaisesta tangosta, nykytanssista, hip hopista, show tanssista ja itämaisesta tanssista mieleisen muodon.
Tanssikerho Täysikuun puheenjohtaja Anni Korkalainen sanoo, että Nurmeksen Seppojen tanssijaosto on ollut aktiivinen innostamaan ihmisiä tanssin pariin.
– Varmasti Nurmeksen tanssin juuret on vahvasti Seppojen tanssijaoston toiminnassa. Siellä on ollut kansantansseja pitkään tarjolla, Korkalainen sanoo.
Toinen syy on Kajasteen tanssilava, joka on ollut vuodesta 1958 asti toiminnassa. Ihmisille on ollut helppo päästä lähelle tanssimaan ja sitten nälkä on kasvanut syödessä. Lavalla käyneet ihmiset ovat halunneet oppia lisää, ja sitä kautta tanssikerho Täysikuu on perustettu, Anni Korkalainen sanoo.
Aviovaimo löytyi tanssin kautta
Miehiä ja poikia on mukana lavatansseissa, countrytanssissa ja Nurmeksen Seppojen tanssiryhmissä. Jarkko Riikonen meni mukaan tanssikurssille 30-vuotiaana, kun oli sanonut kavereilleen opettelevansa tanssimaan ennen kuin täyttää kolmekymmentä vuotta. Kun ikä tuli täyteen kaverit alkoivat muistutella asiasta, joten Riikonen ilmoittautui kansalaisopiston paritanssikurssille.
– Kolmenkymmenen tietämillä tuli tunne, että yökerhot eivät ole minulle. Tanssiminen tuli sitten siihen sijaan, hän sanoo.
Myös Riikosen aviovaimo löytyi tanssin parista.
– Ollaan tavattu tanssiharrastuksen piirissä. Hän on tanssinut pidempään kuin minä, mutta se ei haitannut, Riikonen sanoo.
Lue lisää:
“Pelkäsin katutanssin ylimaskuliinisia piirteitä", sanoo entinen SM-tason breakdance-tanssija ja koreografi Mikko Makkonen
Tanssitunnit siirtyvät kovaa vauhtia verkkoon – uusia tanssiharrastajia aikaisempaa vähemmän
Tanssija, koreografi Jukka Haapalainen palasi maailmalta tekemään musikaalia Etelä-Pohjanmaalle – "Se on jonkinmoinen rauha, kun tänne tulee"