Keskustanuorista ponnistus avustajan uralle
Kuten monella muullakin eturivin poliitikolla, Annika Saarikon tie politiikan huipulle on vienyt opiskelijapolitiikan ja avustajan tehtävien kautta.
Saarikko meni mukaan Turun keskustaopiskelijoiden toimintaan vuonna 2004, ja vaikutti viime vuosikymmenen loppupuolella Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa ja johtokunnassa.
Saarikko oli myös keskustanuorten hallituksessa vuosina 2008–2009.
Saarikko on kertonut, että hän valitsi keskustalaisuuden itse, sitä ei tuputettu, vaikka keskustaa kotona äänestettiinkin. Lapsena Saarikko haaveili maatalon emännän ja opettajan ammateista, mutta hänestä tuli ammattipoliitikko.
Ennen poliittista uraansa hän on työskennellyt opintojensa ohella paikallislehden toimittajana ja tiedottajana luterilaisessa kirkossa sekä tehnyt opettajan sijaisuuksia.
Erityisavustajan ministerit vaihtuvat tiuhaan
Annika Saarikko työskenteli Matti Vanhasen kakkoshallituksen avustajan tehtävissä vuodet 2010–2011.
Ministerit vaihtuivat vikkelään.
Ensin 25-vuotias Saarikko oli muutaman kuukauden ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen lehdistöavustajana. Sitten Saarikko toimi sosiaali- ja terveysministereiden Liisa Hyssälän ja Juha Rehulan erityisavustajana.
Vanhasen jätettyä tehtävänsä, Saarikko vastasi pääministeri Mari Kiviniemen kabinetissa keskustan ministeriryhmän viestinnästä.
Saarikko luopui keväällä muuton yhteydessä jäsenyydestään Turun kaupunginvaltuustossa, jossa hän on istunut vuodesta 2012.
Yllätysnousu varapuheenjohtajaksi, Sipilän tuuraus paljasti kyvyt
Annika Saarikko hurmasi puolueväen puheellaan vuoden 2010 puoluekokouksessa ja nousi 26-vuotiaana tuntemattomuudesta keskustan varapuheenjohtajaksi. Saarikko toimi keskustan varapuheenjohtajana vuoteen 2016 asti.
Saarikko on kuvaillut vuosien 2013–2014 olleen elämässään varsinaista pyöritystä.
Keskustan johtoon vuonna 2012 valittu Juha Sipilä sairastui vakavasti kesällä 2013. Sipilällä todettiin keuhkoveritulppa molemmilla puolilla, ja hän jäi sairauslomalle.
Ensimmäinen varapuheenjohtaja Saarikko tuurasi Sipilää sairasloman ajan, ja sai kiitosta jämäkästä toiminnastaan. Puolueen kriisi on myös tilaisuus näyttää kykynsä.
Kun Sipilä palasi sairauslomalta, 29-vuotias Saarikko sai itse molemmin puoleisen keuhkoveritulpan elokuussa. Sipilän keuhkoveritulppa uusiutui vielä tammikuussa 2014, ja Saarikko veti jälleen keskustan vankkureita alkukevään ajan.
Sipilän tuurauksen aikaan Saarikko odotti ensimmäistä lastaan. Poika Aarni syntyi lokakuussa 2014.
Tie vie kansanedustajaksi
Annika Saarikko istuu eduskunnassa kolmatta kauttaan.
Hänet valittiin ensimmäisen kerran kansanedustajaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomen vaalipiiristä. 27-vuotias Saarikko keräsi runsas neljä tuhatta ääntä.
Vuoden 2015 vaaleissa keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi, ja sai 14 lisäpaikkaa eduskuntaan. Saarikko uusi kirkkaasti paikkansa. Hän keräsi yli 10 000 ääntä, kolmanneksi eniten vaalipiirissään.
Neljän vuoden päästä keskustalla oli edessä rökäletappio ja 18 paikan menetys. Saarikko sai kuitenkin viime vuoden vaalissa tasaisesti ääniä, hieman alle 9 500.
Saarikon viestinnällisiä taitoja on kehuttu. Hän kykenee ilmaisemaan monimutkaiset asiat kansantajuisesti. Saarikko hallitsee myös laajat kokonaisuudet ja on perehtynyt sosiaali- ja terveyspolitiikkaan syvällisesti.
Hän on kertonut, että lapset ovat hioneet kärsimätöntä luonnetta.
Peruspalveluministeriksi nousu perhevapaan jälkeen
Jotain Annika Saarikon asemasta puolueessa ja häneen koetusta luottamuksesta kertoo se, että Saarikko ponkaisi perhe- ja peruspalveluministeriksi viiveellä.
Keskusta sopi kevään 2015 hallitusneuvotteluissa, että Saarikko ottaa vastaan ministeripestin vasta kahden vuoden päästä. Vaalikauden ensimmäisen puoliskon salkkua hoiti Juha Rehula.
Saarikko oli saanut ensimmäisen lapsensa edellisenä syksynä, ja halusi viettää perhevapaansa.
Sipilän luottonainen ei saanut sotea maaliin, hallitus katuu
Perhe- ja peruspalveluministerinä Annika Saarikon vastuulla oli Juha Sipilän kauden ykköshanke, kiistelty sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Myös alkoholilain uudistaminen vapaampaan suuntaan jakoi keskustan rivejä.
Sote karahti lopulta kiville värikkäiden vaiheiden jälkeen, ja kaatoi kauden loppumetreillä Sipilän hallituksen.
Keskustan ajama maakunta-malli ja kokoomuksen haluama sote-palveluiden laaja valinnanvapaus törmäsivät jälleen perustuslakiin.
Soten epäonnistumisen on sanottu johtuneen myös siitä, että jättimäinen uudistus yritettiin runnoa läpi kerralla.
Tiede- ja kulttuuriministeriksi, kieltäytyminen puheenjohtajakisasta
Annika Saarikko valittiin Antti Rinteen (sd.) hallituksen tiede- ja kulttuuriministeriksi kesäkuussa 2019.
Puheenjohtajaspekulaatiot alkoivat heti vaalien jälkeen Juha Sipilän ilmoittaessa, että hän luopuu puolueen johdosta vaaleissa koetun murskatappion jälkeen.
Saarikko nostettiin vahvimmaksi ehdokkaaksi Sipilän seuraajaksi.
Raskaana ollut Saarikko ilmoitti lopulta perhesyihin vedoten, ettei hän tavoittele puheenjohtajuutta syyskuun ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa. Saarikon toinen poika Kaarlo syntyi viime vuoden syyskuussa puoluekokouksen aikoihin.
Myöhemmin hän kertoi, ettei ole ehdolla myöskään vuoden päästä varsinaisessa puoluekokouksessa. Saarikko ei halunnut, että hänestä jää “lymyilevää varjoa” uuden puheenjohtajan ylle.
Saarikko kannatti puolustusministeri Antti Kaikkosta keskustan puheenjohtajaksi.
Saarikko haastaa Kulmunin, paluu ministeriksi
Vuoden perhevapaan jälkeen Annika Saarikko palasi Sanna Marinin (sd.) hallituksen tiede- ja kulttuuriministeriksi.
Puheenjohtajakisa kuumeni kerta heitolla, kun hän kertoi tavoittelevansa keskustan puheenjohtajan paikkaa syyskuussa. Mieli oli muuttunut kesän aikana.
Vuoden aikana oli ehtinyt tapahtua paljon. Kouvolassa puheenjohtajaksi valittu Katri Kulmuni ei onnistunut kääntämään keskustan suosiota nousuun, ja osa puolueväestä kipuili edelleen hallituksen lähdön kanssa.
Antti Rinteen eron jälkeen valtiovarainministerinsalkun ottanut Kulmuni erosi tehtävästään viestintäkoulutussotkun takia kesäkuussa. Kulmuni ilmoitti samalla haluavansa jatkaa edelleen puheenjohtajana.
Paineet aiemmalla kierroksella puheenjohtajakisasta kieltäytynyttä Saarikkoa kohtaan kasvoivat entisestään.
Hän perusteli päätöstään lähteä kisaan keskustan huonolla tilalla ja kannatuksella. Saarikko ei halunnut jäädä enää vain “nurkkapöytään jupisemaan”, vaan tarjosi osaamistaan ja kokemustaan keskustan käyttöön.
Saarikon mukaan istuvan puheenjohtajan haastaminen oli “vaikeaa”. Tämä ei ole ollut keskustassa tapana.
Saarikko korosti kampanjassaan yhteistyötä. Hänestä tahdon lisäksi tarvitaan myös taitoa sopia.
Saarikko nousi keskustan johtoon selvin luvuin
Annika Saarikko keräsi keskustan puheenjohtajavaalissa 1157 ääntä. Vuoden keskustaan johtanut Katri Kulmuni sai 773 ääntä.
Saarikko kiitti perhettään tuesta ja keskustalaisia luottamuksesta heti tuloksen selvittyä.
– Saatte minusta paitsi sitoutuneen puheenjohtajan, myös naisen jolla on jalat arjen lätäkössä ja pyykkikone pyörimässä.
Saarikko sanoi yhdistävänsä keskustalaiset repivän vaalikampailun jälkeen seuraavaan etappiin, ensi keväänä oleviin kuntavaaleihin.
– Jos keskustalaiset luottavat toisiinsa, suomalaisetkin luottavat.
Hän aikoo jatkaa tiede- ja kulttuuriministerin tehtävässä.
Kuka on Annika Virpi Irene Saarikko?
36-vuotias Annika Saarikko on kotoisin Turun kyljessä olevasta Oripään pikkukunnasta. Hän muutti Turusta keväällä takaisin isän sukutilalle perheensä kanssa.
Saarikko kirjoitti ylioppilaaksi Huittisten Lauttakylän lukiosta vuonna 2002, jonka jälkeen hän opiskeli Turun yliopistossa luokanopettajakoulutuksessa ja mediatutkimusta. Saarikko valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2013.
Tutkielma käsitteli entisen keskustalaisen pääministerin Matti Vanhasen avioerojulkisuutta.
Saarikon vanhemmat erosivat, kun hän oli 4-vuotias. 1980-luvulla tämä oli maaseudulla vielä harvinaista. Saarikko asui pääosin äitinsä luona Alastarolla, mutta vietti paljon aikaa isänsä suvun tilalla Oripäässä. Hän on kuvaillut olleensa onnellinen avioerolapsi. Äidin uudesta liitosta syntyi veli, Tuomas.
Punamulta-yhteistyö näyttää toimineen hyvin Saarikon kotona.
Saarikko avioitui helmikuussa 2014 demaritaustaisen juristin Erkki Papusen kanssa, joka oli tuolloin SDP:n eduskuntaryhmän sosiaalipoliittinen sihteeri. Ministereiden erityisavustajana toiminut Papunen työskentelee nykyisin valtiovarainministeriön virkamiehenä. Parilla on kaksi poikaa.
Vapaa-aikanaan Saarikko leipoo, lukee runoja ja sisustuslehtiä.