Uudellamaalla koronatesteihin on viety pääosin hyvin lievästi oireilevia lapsia ja nuoria. Niin ikään koronan sairastaneiden lasten ja nuorten oireet ovat olleet lieviä. Yle kysyi HUSista lasten ja nuorten koronaan liittyviä asioita, kysymyksiin vastasi lasten infektiolääkäri Harri Saxèn.
Pelkästään Uudellamaalla on karanteenissa kymmeniä koululaisia ja opiskelijoita. Esimerkiksi eilen maanantaina Helsingin Viikin lukiossa 71 lukiolaista asetettiin karanteeniin.
Millaisia oireita koronan sairastaneilla lapsilla ja nuorilla on ollut Uudellamaalla, HUSin lasten infektiolääkäri Harri Saxèn?
– Oireet ovat olleet hengitystieinfektioita, nuhaa, yskää, ja joillakin lapsilla ollut ripulia. Lapsia ei ole niinkään tutkittu oireiden, vaan perhealtistuksen takia. Uudenmaan alueella on koronaan sairastuneita lapsia kaikkiaan noin 200, joista iso osa on ollut altistuneiden vanhempien lapsia.
Kuinka paljon lapsia on joutunut sairaalahoitoon?
– Meillä HUSin alueella sairaalahoitoon koronan takia joutuneita lapsia on eniten. Sairaalahoidossa on ollut viisi lasta, ja muualla maassa on ollut arviolta toiset viisi tapausta eli vähän niitä on ollut kaiken kaikkiaan. Yhtä lasta lukuun ottamatta näillä lapsilla oireet ovat olleet hyvin lievät.
Millaisia sairaalahoitoon joutuneiden lasten oireet ovat olleet?
– On voinut olla esimerkiksi lievä hengitystieinfektio ja se on sitten pahentunut astmaan tai sitten on ollut syömisvaikeuksia. Yhdellä lapsella pääoireena oli ripuli.
Onko lapsia ollut tehohoidossa?
–Yksi lapsi tai nuori oli hetken aikaa tehohoidossa. Hänellä oli koronan seurauksena Kawasakin taudin kaltainen verisuonten tulehdustauti. Kyseessä on jälkitauti, joka voi seurata noin kuukauden kuluttua koronatartunnan jälkeen. Tästäkin lapsesta löytyi merkkejä aiemmin sairastetusta koronavirusinfektiosta.
Onko eri ikäisillä lapsilla ollut erilaisia oireita?
– Meillä lapsia on ollut niin vähän sairaalahoidossa, että tältä pohjalta vaikea sanoa mitään täsmällistä. Voi sanoa, että yleensä alle 10-vuotiailla on lähes aina hyvin lievät oireet. Pienellä osalla sairastuneista on sitten vakavampia oireita, kuten keuhkokuumetta.
Kuinka nopeasti lapset ovat parantuneet keskimäärin?
– Lievien oireiden takia potilaat ovat olleet meillä sairaalahoidossa yhdestä kahteen vuorokautta.
Onko yllättävää, että sairastuneita lapsia on ollut näin vähän?
– Epidemian alkuvaiheessa lasten infektiolääkärit ympäri maailmaa ihmettelivät, miten lapsia sairastui koronaan niin vähän. Nyt kun tietoa on saatu vähän lisää, niin on voimistunut käsitys, että lapsilla on joku ominaisuus, joka suojaa heitä. Lapset eivät ole yhtä alttiita kuin aikuiset ja vanhusväestö. Mistä se sitten johtuu, että lapsilla on vähemmän oireisia tauteja, niin sitä me emme tiedä.
– En ole huolissani, että lapset sairastuisivat useammin vakavasti. Sen sijaan voi miettiä, että miten lapset tartuttavat virusta eli jos kyseessä on lievä infektio, niin voiko se tarttua toisiin lapsiin ja opettajiin ja toisten lasten kautta perheisiin ja riskiryhmäläisiin. Toistaiseksi meillä on hyvin vähän näyttöä, että lapset toimisivat tällä tavalla tartunnan moottoreina.
Mitä ajattelet siitä, että koronatestaukseen suositellaan tuotavaksi kaikki lapset, jotka vähänkin oirehtivat?
– Ongelma on ollut se, että testauskapasiteetti ei tunnu riittävän. Oireista lasta on vaikea saada ruuhkien takia testeihin ja kun saa, niin se kestää useamman päivän ennen kuin tulos valmistuu.
– Jotain muutoksia on tehtävä. Yksi vaihtoehto on lieventää näitä testauksia tai olennaisesti lisätä testauskapasiteettia
Millä tavalla testauksia voitaisiin lieventää?
– Välttämättä kaikissa infektioissa ei mentäisikään testiin, vaan voitaisiin seurata tilannetta. Varsinkin jos ollaan sellaisessa maakunnassa, jossa on äärimmäisen vähän koronainfektioita, eikä ole tiedossa, että henkilöllä olisi mitään altistumista eikä lähipiirissä ole tiedossa mitään riskiryhmiä tai sairauksia. Silloin voisi harkita, että voidaanko testaamista vähän odottaa.
Lue myös:
Flunssa ja hidas koronatestaus ajoivat pikkukunnan ahdinkoon – suuri määrä työntekijöitä on pois töistä ja se näkyy jo kunnan siisteydessä
Ryhmä intialaisia marjanpoimijoita matkusti halki Suomen ja altisti muita koronalle – yrittäjä väittää, ettei tiennyt ryhmän saapumisesta etukäteen
Koronatestaamiseen tarvitaan satoja työntekijöitä lisää – Uudellamaalla pohditaan nyt, missä terveyspalveluissa voidaan mennä säästöliekillä talvella