Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) esitteli keskiviikkona valtiovarainministeriön esitystä valtion ensi vuoden talousarvioksi.
Vanhanen sanoi tiedotustilaisuuden aluksi, että koronan toinen aalto on estettävä, koska Suomella ei ole varaa tämän vuoden kaltaiseen epidemian aiheuttamaan alijäämään. Tänä vuonna budjetin alijäämä on lähes 19 miljardia euroa.
– Yksinkertaisesti Suomella ei ole varaa alkavan syksyn osalta samanlaiseen menetykseen, valtiovarainministeri Vanhanen sanoi.
Vanhanen kertoi budjetin noudattavan hallitusohjelmassa ja kehysriihessä linjattua. Hän ei ole esittämässä muutoksia aiemmin sovittuun.
Juttu jatkuu listan alapuolella.
Tässä nostoja valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiehdotuksesta:
Valtiovarainministeri Vanhasen mukaan keskeistä Suomen toipumisessa on viennin elpyminen. Viime viikkoina onkin tullut huolestuttavia uutisia vientiyritysten laihoista tilauskannoista.
Esimerkiksi Teknologiateollisuus on kertonut kyselytutkimuksestaan, jonka mukaan alan yrityksille kertyi huhti-kesäkuussa 14 prosenttia vähemmän tilauksia kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.
– Vientiin liittyvät kysymykset ovat sellaisia, joita emme pysty yksin ratkaisemaan. Siinä markkinat ratkaisevat ja tarvitsemme niihin EU:n yhteisiä toimia, joihin on myös ryhdytty, Vanhanen totesi.
Valtiovarainministeri viittasi toimilla EU:n elvytysrahastoon, josta jäsenmaat pääsivät sopuuun heinäkuun lopussa.
Hallituksen varsinainen budjettiriihi käydään syyskuun puolessa välissä.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Isot kysymykset yhä auki
Syksyn budjettiriihtä on pidetty Sanna Marinin (sd.) hallituksen toisina hallitusneuvotteluina. Budjettiriiheen on jätetty auki muun muassa ratkaisut työllisyydestä ja ilmastotoimista.
Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Valtiovarainministeriön ehdotuksessa saatiin ensimmäisiä merkkejä ilmastotoimista. Sähköautojen verotusarvoja alennetaan maltillisesti ja latausetu vapautetaan verosta määräaikaisesti.
Työsuhdematkalippu olisi jatkossa verovapaata 3 400 euroon asti.
Suurin poliittinen mielenkiinto kuitenkin keskittyy turpeen verotukseen. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa lämmityspolttoaineista saatavia verotuottoja lisätään 100 miljoonalla eurolla.
Ylen tietojen mukaan esitys ei sisällä ehdotusta siitä, kuinka paljon esimerkiksi öljyn tai turpeen verotusta olisi korotettava. Kysymys jää hallituspuolueiden ratkaistavaksi neuvottelupöytään.
Samoin osapuolten ratkaistavaksi jää se, miten työllisyyttä nostetaan 30 000:lla syksyn budjettiriihessä. Valtiovarainministeriön virkamiehet antavat omat ehdotuksensa toimista perjantaina.
Oppositiojohtajat kritisoivat työllisyystoimien puutetta
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mielestä hallitus näyttää jättäneen suuret ja vaikeat ratkaisut, kuten työllisyystoimet, syksyn budjettiriiheen. Viimeistään riihessä hallituksen on hänestä saatava aikaan työllisyystoimia.
Paineet riiheen ovat kovat, sillä Suomen taloudellinen tilanne, työttömien määrä ja maailmantalouden vaikeudet ennustavat entistä huonompaa talousnäkymää.
Tämänpäiväisen valtiovarainministeriön infon perusteella Orpo on huolissaan siitä, että palkansaajien verotusta ollaan kiristämässä. Päinvastoin hän näkisi, että veroelvytykselle olisi tilaa.
Lisäksi hallituksen olisi saatava maan velkaantuminen kuriin. Se voitaisiin Orpon mukaan saavuttaa säästäväisyydellä ja suunnitelmalla siitä, miten velkaantumista voidaan vähentää. Nyt pitäisi tehdä vain aivan välttämättömät menolisäykset ja sellaiset menolisäykset, jotka turvaavat palvelut, tuovat Suomeen töitä ja antavat yrittäjille toivoa siitä, että maahan kannattaa investoida.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho jäi kaipaamaan hallitukselta puuttumista julkisen talouden menoihin.
– Kuten haitallisen maahanmuuton kroonisiin kustannuksiin, joihin ei voida vaikuttaa millään muulla kuin rakenteellisilla päätöksillä, hän lisää.
Halla-ahosta vaikuttaa siltä, että hallituksella ei ole kykyä tai halua laittaa julkisen talouden menoja tärkeysjärjestykseen – tai ainakin hallituksen tärkeysjärjestys on aivan erilainen kuin perussuomalaisten.
Budjettiehdotuksessa Halla-ahoa huolestuttaa se, että hallitus ei kykene tekemään työllisyyteen liittyviä konkreettisia päätöksiä. Esitetyt verotukseen liittyvät päätökset eivät ole omiaan edistämään työllisyystoimia.
– Viittaan ennen kaikkea polttoaineveron korotukseen, jolla leikataan työssäkäyvien ihmisten ostovoimaa ja kulutuskykyä. Se heijastuu näiden ihmisten kykyyn käyttää palveluja, ja sillä on vaikutuksensa palvelualan työllistämiskykyyn.
Positiivisena Halla-aho nostaa esityksestä teollisuuden sähköveron laskemisen Euroopan unionin minimitasolle. Hänestä nykytilanteessa tulisi kuitenkin uudelleenarvioida arvioida myös Suomen ilmastopolitiikkaa.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah tulkitsee, että budjettiesityksen pohja viitoittaa "huldahuolettoman" menon jatkumista hallituksen talouspolitiikassa.
– Yleensä budjettipohja on tiukka, ja sitten budjettiriihessä ministeriöt tappelevat siihen lisämiljoonansa, mutta nyt valtiovarainministeri Matti Vanhanen totesi heti alkuun, että kaikki menot toteutetaan sovitusti eikä niistä olla karsimassa, toteaa Essayah tiedotteessa.
Essayah huomauttaa, että oletus veropohjasta perustuu koronaepidemian talttumiseen ja yritysten kykyyn suoriutua maksuista. Myöskään työttömien määrään kasvuun ei ole hänen mukaansa varauduttu riittävästi.
Velkaantuminen on saatava hallintaan
Keskeisin viesti valtiovarainministerillä oli, että valtion velkaantuminen on saatava hallintaan. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen velka kasvaa ensi vuoden loppuun mennessä 132 miljardiin euroon.
– Luottamuksen kannalta keskeisin viesti on se, että palaamme viime vaalien jälkeen sovittuun menokehykseen.
Hallitukset pyrkivät rajoittamaan valtion menojen kasvua menokehyksillä. Kehykset määritellään vaalikauden alussa ja ne ovat neljä vuotta voimassa.
Vanhasen mukaan menokehyksiin palaaminen on tärkein viesti luottoluokittajille, jotka arvioivat Suomen velan takaisinmaksukykyä. Se viestii Suomen toiminnan ennustettavuudesta.
Luottoluokittajien arviot valtion takaisinmaksukyvystä puolestaan heijastelevat sitä, millä korolla eli hinnalla maa saa velkaa markkinoilta.
Hallitus sitoutui helmikuussa laatimaan tiekartan pitkän aikavälin toimista, joilla se vahvistaa Suomen taloutta. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.
Hallitus onkin luvannut määritellä syyskuun budjettiriihessä työllisyystavoitteen, joka hallitusohjelmassa sovittua kunnianhimoisempi.
Vanhanen piti myös sote-uudistuksen onnistumista tällä hallituskaudella keskeisenä tekijänä julkisen talouden tasapainottamisessa.
Voit katsoa tallenteen klikkaamalla jutun pääkuvaa. Yle seurasi tiedotustilaisuuden hetki hetkeltä alla.
Lue lisää:
Vanhasen mukaan valtio ei voi elvyttää yhtä paljon kuin keväällä: ”Suomella ei varaa 20 miljardin alijäämään”
Valtion taloutta ohjataan nyt sumussa – lisävelka jakaa eduskuntaryhmiä
Valtiovarainministeri Vanhanen: Nyt on elvytyksen, ei leikkauslistojen aika