Lapin kansanedustajat vaativat Tornionlaakson erityispiirteiden huomioimista, jos koronarajoituksia kiristetään. Kansanedustajien mukaan Tornionlaakson olosuhteet ja rajanylityspaikat ovat erilaisia kuin Etelä-Suomessa tai lentokentillä.
– Ihmisten terveyden suojelemisen lisäksi rajoitustoimissa tulee huomioida ihmisten arjen tarpeet, työssäkäynti ja elinkeinoelämän vahinkojen minimointi, kirjoitetaan edustajien yhteisessä kannanotossa.
Suomessa suunnitellaan esimerkiksi pakkokaranteeneja riskimaista kuten Ruotsista tuleville matkustajille.
Rajaneuvonnan rahoitus halutaan turvata
Lapin kansanedustajat vaativat myös Tornion ja Haaparannan rajalla sijaitsevan rajaneuvonnan rahoituksen varmistamista.
Meri-Lapissa tiistaina seutukuntamatkalla olleiden kansanedustajien mukaan neuvonnan tarve rajakysymyksissä on koronan aikana korostunut, minkä vuoksi Pohjoiskalotin rajaneuvonnalle pitäisi varmistaa pysyvä tai ainakin pidempiaikainen rahoitus.
Rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koivupalo kertoo, että toiminnan vuotuinen rahoitus tulee tällä hetkellä pääosin Pohjoismaiden ministerineuvostolta.
– Lisäksi saamme projektirahaa Pohjoiskalotin neuvostolta sekä pienen summan myös Ruotsin ulkoministeriöltä, Koivupalo kertoo.
Valtion rahoitusta ei ole tullut
Sen sijaan Suomen valtion rahoitusta rajaneuvonta ei tähän mennessä ole saanut.
– Se on ainoa pohjoismainen rajaneuvonta, joka toimii tällä hetkellä ilman kansallista rahaa. Toiminnan jatkuvuuden kannalta kansallinen rahoitus olisi ensiarvoisen tärkeää, Koivupalo toteaa.
Vuonna 2011 toimintansa aloittanut Rajaneuvonta opastaa yksityisiä kansalaisia, yrityksiä ja elinkeinoelämää sekä viranomaisia rajan molemmin puolin. Sen keskeisempiä tehtäviä on rajat ylittävä liikkuvuus ja siihen liittyvien ongelmien ratkominen.