Koronakriisi heilautti lomautuksista kertovat käyrät kohti kattoa maaliskuun puolessa välissä.
Moni pelkäsi, että ennätyssuuret lomautukset ovat vasta alkusoittoa ja muuttuvat potkuiksi. Nyt kuitenkin näyttää, että pahimmat kauhukuvat eivät sittenkään toteudu.
– Lomautettujen määrä laskee voimakkaammin kuin arvioimme keväällä, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) erityisasiantuntija Erno Mähönen.
Lomautettujen määrä on ollut tässä kriisissä moninkertainen jopa ankaraan 2008–09 finanssikriisiin verrattuna. Mutta myös käänne parempaan on ollut nopea. Lomautettujen määrä on laskenut synkimmistä hetkistä lähes puoleen.
Tällä hetkellä pakkolomalla on TEM:n mukaan vähän vajaa 90 000 henkilöä, kuin heitä oli enimmillään yli 170 000.
Sokos-hotelli Presidentissä Heli Lahtinen on yksi niistä monesta lomautetusta, joka sai keväällä kokea matkailu- ja ravintola-alan täyspysäyksen.
Lahtisen mukaan viime vuosi ja tämä vuoden alku oli ravintola-alalla "huikean kovaa menoa" ja tästä vuodessa oli tulossa "huippuvuosi".
– Kyllä täytyy sanoa, että harmitus iski, kun pistettiin peli piip ja koko maailma kiinni kesken hyvän menon, Lahtinen harmittelee.
Mutta yhtäkkiä maaliskuussa ei vain ollut enää asiakkaita. Hotelli Presidentin positiivisuutta huokuva ja energinen ravintolapäällikkö lomautettiin.
– Kyllä siinä mietti, miten kauan tämä kestää – tuleeko edes pikkujouluja.
S-ryhmässä ravintoloiden moni työntekijä sai töitä vähittäiskaupoista, mutta Lahtinen siirtyi ala-asteikäisten tyttäriensä etäkoulun opettajaksi. Ja kotileipuriksi.
– Pakastin on vieläkin täynnä, hän sanoo.
Lahtinen ei ehtinyt ahdistua pakkolomastaan, joka kesti lopulta kaksi kuukautta.
– Onkohan tämä sitä karjalaista peruspositiivisuutta, mutta en kerinnyt huolestua ollenkaan. Yllätyin iloisesti, että kesällä päästiin jo avaamaan ravintolaa, Lahtinen sanoo.
Ravintolassa kysyntä oli heti arvioitua kovempaa ja väkeä piti kutsua töihin alkuperäistä suunnitelmaa enemmän. Lahtisen mukaan kotimaanmatkailu on paikannut hotellissa ulkomaisten turistien katoa, silti "vanhaan normaalin on vielä matkaa".
Nuoret ja naiset saivat kovimman iskun
Koronalomautukset ovat koetelleet erityisesti kauppaa sekä majoitus- ja ravitsemusalaa. Käytännössä ne ovat siis osuneet suhteellisesti kovimmin nuoriin ja naisiin. Teollisuutta kriisi ei ole pysäyttänyt yhtä täydellisesti – ainakaan vielä.
Keväällä lomautuksia jaeltiin vauhdilla ja pahimmillaan yli 50 000 ihmistä viikossa sai lomautuslapun käteensä. Se merkitsi myös työttömyyskassojen ruuhkautumista. Lahtinen sai kuitenkin lomautuskorvauksensa säädyllisessä ajassa, eikä perheen taloutta pitänyt pingottaa äärimmilleen.
Nuoret entistä ahtaammalla
Koronarajoituksia on poistettu kesällä ja talous on ottamassa askelia kohti normaalia. Yritykset ottavat lomautettuja työntekijöitään takaisin töihin. Sillä on myös kääntöpuoli, jonka varsinkin tänä keväänä valmistuneet opiskelijat saavat tuntea karulla tavalla.
Nuorten pääsy työmarkkinoille on vielä tavallistakin vaikeampaa. TEM:n Mähönen näkee suoraan tilastoista miten työttömien joukko kasvaa juuri niistä, joilla ei ole työpaikkaa, käytännössä siis perhevapailta työelämään palaavista ja vastavalmistuineista opiskelijoista.
Jo finanssikriisissä nuorten työttömyys jäi aiempaa korkeammalle tasolle.
Työministeriössä on varovasti huokaistu helpotuksesta lomautusten ensimmäisestä vaiheesta. Mutta edessä on vielä pitkä tie. Koronakriisistä toipuminen kestää Mähösen mukaan ainakin pari, kolme vuotta. Niin kauan arvioidaan kestävän, että työllisyys olisi kriisiä edeltävällä tasolla.
Parhaassakin tapauksessa TEM arvioi, että työttömien määrä jää muutaman kymmenen tuhatta suuremmaksi kriisiä edeltävään aikaan verrattuna.
Työllisyys ei ole varsinaisesti romahtanut, koska lomautukset ovat pysyneet potkujen sijasta lomautuksina. Takana on kaksi hyvän työllisyyskehityksen vuotta ja niinpä työllisyysaste onkin vuoden 2017 kesäkuuta paremmalla tasolla.
Mutta asiat voivat kehittyä muutenkin kuin parhaalla tavalla.
Koronakriisi on edelleen selättämättä ja edelleen varaudutaan globaaliin "toiseen aaltoon". Tilanteen pahentuminen Yhdysvalloissa saattaa johtaa kansainväliseen kysynnän hyytymiseen. Se voisi iskeä Suomessakin teollisuuden kysyntään ja työpaikkoihin.
Tähän saakka kärsijöitä ovat olleet naisvaltaiset palvelualat, mahdollisessa seuraavassa aallossa tulisi miesvaltainen teollisuus. Sen vaikutuksia odotetaan syksyllä.
Lue myös:
Työllisyys kääntyi laskuun – luisu on jatkunut koko koronakevään ajan