Neuvottelujen kohteena oli runsaan 1 800 miljardin euron rahasumma, johon sisältyy 750 miljardin euron suuruinen korona-apupaketti.
Janica Ylikarjula, johtava asiantuntija, EU- ja kauppapolitiikka, Elinkeinoelämän keskusliitto
– Suomen pitkän aikavälin näkymien ja EU-yhteistyön kannalta on äärimmäisen tärkeätä, että sopimus saatiin aikaiseksi. Jos sopimusta ei olisi saatu aikaiseksi, sillä olisi ollut EU-yhteistyön ja Suomen kannalta todella isoja ja dramaattisiakin vaikutuksia, arvioi EK:n EU- ja kauppapolitiikan johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.
Ylikarjula kuvaa budjettisopua isoksi kompromissiksi, jossa esimerkiksi Suomen ajamat niin sanotut tulevaisuusinvestoinnit jäivät vaatimattomiksi.
– Sinänsä Suomen rakentama ote, että ei menty hirveän tiukkoihin linjoihin, on varmaan pitkällä tähtäimellä ihan hyvä asia. Valitettavasti Suomen esiin nostavat tulevaisuusinvestoinnit jäivät aika vaatimattomiksi tässä EU-budjettipuolella.
Komission ehdotus EU:n budjetiksi seuraaville vuosille on 1 850 miljardia euroa.
Ylikarjulan mukaan EU:n budjetista panostukset tutkimus- ja innovaatiotoimintaan eivät käytännössä kasvaneet ollenkaan. Koko EU-alueen elpyminen koronapandemian jälkeen on tärkeää myös Suomen kannalta, Ylikarjula summaa.
– Investoinnit EU:n tulevaisuudenkin kannalta tärkeisiin kohteisiin, digitaalisuuteen, vihreään kasvuun, ovat Suomellekin tärkeitä asioita.
Yhteisestä budjetista päätetään seuraavan kerran seitsemän vuoden päästä eli vuonna 2027.
Budjetti olisi vaatinut Ylikarjulan mukaan uudistamista. Suomi sai budjetissa muun muassa 400 miljoonaa euroa maataloustukea. Ylikarjulan mukaan kokonaisuuteen suhteutettuna summa ei ole valtava.
– Olisi ollut tärkeämpi Suomen ja EU:n kannalta, että olisi pikemminkin pystytty uudistamaan budjettia. Nyt annettiin vähän pieniä summia kaikille, ja tästä tuli entistä monimutkaisempi kokonaisuus. Kun siellä edelleen säilyivät nämä maksualennukset, joita annettiin suurimmille nettomaksajille, joihin Suomi ei kuulu.
Antti Ronkainen, poliittisen talouden tutkija, Helsingin yliopisto
Kriittisimmin neuvottelujen lopputulokseen kolmikosta suhtautuu poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.
– Neuvotteluissa onnistuivat ne, jotka uhkasivat kaataa koko kompromissin, Ronkainen kertoo Ylen aamun haastattelussa.
Suomen linjana ei ollut käyttää Ronkaisen mainitsemaa neuvottelutaktiikkaa. Sanna Marin (sd.) kertoo saaneensa kritiikkiä siitä, ettei Suomi blokkiutunut budjettineuvotteluissa tarkkarajaisesti muiden maiden kanssa. Voit lukea enemmän aiheesta tästä jutusta.
Ronkainen nostaa esiin konkreettisen esimerkin neuvottelupöydästä.
– Niin sanotun nuukan nelikon kohdalla maksuhyvitykset kasvoivat merkittävästi. Suomi oli vaatimassa tukien leikkaamista, mutta ei vastaavasti saanut suuria maksuhyvityksiä. 400 miljoonaa euroa kuulostaa hyvältä, mutta nuukat saivat enemmän kuin Suomi.
Ronkaisen mukaan miljoonatuella kompensoidaan budjetista leikattuja maataloustukia. Erillisen rahan avulla Suomen maataloustuet pysyvät entisellä tasollaan.
Timo Miettinen, Eurooppa-tutkija, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkija Timo Miettinen muistuttaa, että Suomen kohdalla moni asia on riippuvainen elvytysrahaston toimivuudesta. Elvytysrahasto on komission ehdotuksen mukaan 750 miljardia euroa, joista avustuksia 390 miljardia ja lainoja 360 miljardia.
– Jos on niin, että tällä elpymisrahastolla ei ole toivottavia vaikutuksia, eikä se auta taloutta kasvuun, niin vastapainoksi täytyy sanoa, että tämä EU-budjetin uudistaminen jäi melko lailla puolitiehen. Sitä voidaan pitää Suomen kannalta vähemmän toivottavana kehityskulkuna.
Miettisen mukaan Suomen tavoitteet elvytysrahaston suorien tukien määrästä pieneni, mutta budjetissa päädyttiin leikkaamaan monista Suomelle tärkeistä kohteista kuten tutkimuksesta, pandemiavarautumisesta ja investoinneista ilmastonmuutoksenvastaiseen työhön.
– Suomi onnistui ikään kuin siinä keskeisessä tavoitteessaan, että suorien tukien määrää pienennetään ja suorien tukien ja lainojen suhdetta tasapainotetaan, Miettinen sanoo. Voit lukea lisää Suomen neuvottelutavoitteista tästä jutusta.
Timo Miettinen muistuttaa, että nyt sovittu EU-budjetin rakenne muistuttaa aiempia budjetteja ilman merkittäviä muutoksia.
Miettinen on samoilla linjoilla EK:n Ylikarjulan kanssa siinä, että Suomen kannalta yhteisen ratkaisun löytyminen oli merkittävää. Perjantaista tiistaiaamuun venynyt huippukokous vaati Miettisen mukaan Keski-Euroopan johtajilta erimielisyyksien ylittämistä esimerkiksi EU:n talouspoliittisissa kysymyksissä.
– Se että Keski-Eurooppaa ohjaavat tällä hetkellä sellaiset johtajat, jotka pystyvät katsomaan tätä eurooppalaista kuvaa ja ylittämään tietyt erimielisyydet, joita heillä on suhteessa esimerkiksi EU:n talouspoliittiseen ajatteluun, on merkittävää Suomen kannalta, että tällainen ratkaisu saatiin aikaiseksi.
Komission kompromissiesitys
Avustuksia 390 miljardia ja lainoja 360 miljardia
Tuista 70 prosenttia käytetään kahtena seuraavana vuonna ja 30 prosenttia vuonna 2023.
Avustuksien yksi peruste ensimmäisinä vuosina on maan työttömyystilanne koronaa edeltäneenä aikana.
Hallitusten on käytettävä 30 prosenttia avustuspaketista ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun mukaisiin tavoitteisiin.
Hallitusten tehtävä suunnitelmat koronakriisistä toipumiseen vuosille 2021–2023.
Enemmistön jäsenmaista on hyväksyttävä suunnitelmat.
Maksatusten ehtona on oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen.
Ehdotus EU:n budjetiksi vuosille 2021–2027 on 1 850 miljardia euroa.
Lue myös:
Kirjeenvaihtajan analyysi: EU teki historiansa suurimman rahoituspaketin vaikeimmissa mahdollisissa oloissa – hintana haavoja ja mustelmia
Nettomaksaja Suomi saamassa elvytyspaketista 3,2 miljardia euroa – Marin neuvotteluista: "Suomi ei halunnut blokkiutua, yhteistyö tärkeämpää"
EU-johtajat pääsivät sopuun 1,8 tuhannen miljardin euron budjetista ja koronapaketista, pääministeri Marin tyytyväinen lopputulokseen – Yle seuraa
Petteri Orpo: Neuvottelutulos oli pettymys, Suomen saanto jäi tavoitteesta
Jussi Halla-aho EU-jättisopimuksesta: "On vaikeaa nähdä, että Suomi olisi saavuttanut neuvotteluissa yhtään mitään"
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä suhtautuu saavutettuun EU-sopimukseen kaksijakoisesti: "Se sisältää useampia ongelmia"