Mikkeliläisen hevostilan paahteisella pihalla olut sihahtaa auki. Raviharrastajat Esa Laakso, Timo Nurminen ja Eero Vesalainen aloittelevat perinteisen raviviikonlopun viettoa.
St. Michel-ravit on tuonut miehet yhteen lähes joka kesä jo 40 vuoden ajan. Laakso tulee Mikkeliin Raisiosta ja Nurminen Riistavedeltä.
Tänä kesänä liput ravitapahtumaan jäivät ostamatta. Koronarajoitusten takia St. Michel-raveihin on saatu myydä vain 2500 lippua tapahtumapäivää kohden. Lisäksi ravirata on jaettu 450 ihmisen osioihin ja omassa osiossa pitäisi pysyä koko tapahtuman ajan.
– Ei se oikein houkuta. Kyllä alueella pitäisi päästä kulkemaan. Tuskin tunnelmakaan on niin hyvä kuin normaalisti, kun lippuja on myyty niin vähän. Voi siellä olla aika autioita, Laakso arvelee.
Nurminen pohtii, ettei suuri yleisötapahtuma itsessään ole nyt houkuttava ajatus. Korona jyllää edelleen.
– Eilenkin oli Kuopiossa kolme uutta tartuntaa. Kyllä minä ainakin olen varovainen ollut.
Vaikka miehet päättivät jättää varsinaisen ravitapahtuman tänä vuonna väliin, mielessä ei edes käynyt, etteikö raviviikonloppua silti vietettäisi, kuten aina ennenkin. Sauna lämpiää, järvi houkuttaa ja ruoka on hyvää, kuten muinakin vuosina.
Eikä raveja tietenkään unohdeta.
– Televisiosta tulee kuuden tunnin lähetykset kumpanakin päivänä. Tuvan nurkassa on 55-tuumainen Samsung, josta kelpaa raveja katsella. Eikä ole vessajonoja, Vesalainen nauraa.
Korona loi uuden ravikulttuurin
Vesalaiseen kokoontunut porukka ei ole ainoa laatuaan. Elitloppet-ravien aikaan monet Ruotsiin kisamatkalle tavallisesti suuntaavat raviporukat kokoontuivat kuka minnekin kilpailuja seuraamaan. Mikkelin raviradan toimitusjohtaja Kari Tiainen on huomannut saman ilmiön St. Michel-ravien kohdalla.
– On syntynyt uutta ravikulttuuria. Moni tulee Mikkeliin, mutta katsoo ravit kaupungilla pelipisteissä. Järjestäjän kannalta olisi tietysti kiva, jos he tulisivat radalle, mutta tänä vuonna kaikki eivät valitettavasti pääse mukaan.
Tiainen on laskenut, että koronarajoitukset aiheuttavat noin sadan tuhannen euron loven raviradan kassaan. Suurin osa tapahtuman tuotosta tulee lipunmyynnistä, ruuasta ja juomasta. Lippuhintoja nostettiin tälle vuodelle, sillä turvatoimet aiheuttavat lisäkuluja.
– Toivottavasti yleisö ymmärtää sen, jotta Mikkelin ravirata pärjäisi jatkossakin, Tiainen sanoo.
Viidestä tuhannesta lipusta kuusisataa oli vielä perjantaina myymättä.
Vesalaisen tilalla miehet suunnittelevat uimaan lähtöä. Aikomus on saunoa ja syödä hyvin, jotta seuraavan päivänä jaksaa katsoa raveja virkeänä. Raviviikonlopun tunnelma alkaa kehkeytyä.
– Tässä Eeron paikassa on jotain ihmeellistä, mikä tänne aina vetää. Olen hyvin kiintynyt tähän perinteeseen, Nurminen sanoo.
Laakso jättää vielä vähän ovea raolleen sille, josko raviradalle sittenkin vielä huomenna suuntaisi.
– Nyt ei ole suunnitelmissa. Mutta katsotaan huomenna, kun saadaan loputkin porukasta kasaan.