Julia Tuurin, 23, loppuvuoden piti kulua näin: Kesällä kokoaikainen työ helsinkiläisessä hotellissa. Syksyllä opintojen viimeisteleminen ja sivutyö samassa paikassa. Jouluna ammattikorkeakoulusta valmistuminen restonomiksi eli matkailu- ja ravintola-alan ammattilaiseksi.
Koronavirus kuitenkin sotki suunnitelmat.
Tuuri on työskennellyt opintojensa ohella jo useamman vuoden. Nykyisessä työpaikassaan hotellin ravintolapuolella hän aloitti viime syksynä. Keväällä Suomi sulkeutui pandemian takia, ja se lamautti etenkin palvelualat.
Myös Tuuri joutui lomautetuksi toukokuun alussa, kun hotelli meni kiinni koronarajoituksista johtuen.
– Alussa tuntui, että ei tämä ehkä niin vakavaa ole. Kun tieto lomautuksesta tuli, ajattelin, että ei hitto, nyt tämä on ihan oikea juttu.
Lomautusta on jatkettu pikkuhiljaa. Nyt töitä ei ole tiedossa koko kesänä eikä vielä syksylläkään. Ajatus rahan hankkimisesta ja säästämisestä työn avulla ei toteutunut.
– Alkaa olla vähän epätoivoinen olo. Mietin, pitäisikö tehdä jotain muuta, hakea toista työpaikkaa tai vaihtaa alaa, mitä vaan oikeastaan, Tuuri sanoo.
Koronakevät lisäsi nuorisotyöttömyyttä merkittävästi
Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys lähes kaksinkertaistui keväällä, kertovat työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaukset. Huhtikuussa kasvua oli 98 prosenttia ja toukokuussa 97 prosenttia vuoden takaiseen. Luvuissa ovat mukana suoraan työttömäksi jääneiden lisäksi myös Tuurin tavoin lomautetut nuoret.
Lomautuksen takia Tuuri on päätynyt uudenlaiseen taloudelliseen tilanteeseen. Hän on joutunut hakemaan perustoimeentulotukea ensimmäistä kertaa elämässään.
Kelan tilastojen mukaan erityisesti nuorten naisten osuus sekä perustoimeentulotuen että työttömyysturvan saajina onkin kasvanut koronan vaikutuksesta.
– Korona on iskenyt eniten nuoriin, ja vielä enemmän nuoriin naisiin kuin miehiin. Se liittyy siihen, että naisvaltaisilla palvelualoilla on ollut paljon lomautuksia, tiivistää Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Tuuri myös muutti heinäkuussa edullisempaan asuntoon poikaystävänsä kanssa.
– On ollut iso helpotus, että maksaa vuokraa 200 euroa vähemmän kuukaudessa. Vaikka se ei sinänsä tunnu isolta rahalta, niin tässä tilanteessa se tuntuu todella isolta.
Tuuri uskoo, että juuri hänen sukupolvensa kärsii heikosta työllisyystilanteesta, koska nuoret työskentelevät usein määrä- ja osa-aikaisilla työsopimuksilla.
– Nuori on helposti heittopussina, joka viskataan ulos ensimmäisenä, kun jostakin päästä pitää karsia.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin sopimusasiantuntijan Raimo Hoikkalan mukaan palvelualoilla on solmittu paljon määrä- ja osa-aikaisia työsopimuksia jo ennen koronaa. Varsinkin osa-aikaisuus on lisääntynyt viime aikoina.
Korona mullisti palvelualojen työllisyystilanteen täysin ennakoimattomasti, ja tämänhetkinen tilanne on Hoikkalan mukaan nuorten kannalta surkea.
– Esimerkiksi kaksi vuotta sitten kesätöitä oli tarjolla ennätysmäärä. Nyt monessa paikassa tilanne kesätöiden osalta on nolla. Toivon, ettei korona aiheuta samaa kuin 1990-luvun lama. Nuorisotyöttömyydellä oli silloin pitkät vaikutukset.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi lisää, että määrä- ja osa-aikaiset työsopimukset ovat alalla tyypillisiä kysynnän vaihteluista johtuen. Tavoitteena kuitenkin on, että vakituisia työsopimuksia olisi mahdollisimman paljon.
MaRa ry:n jäsenyritysten työntekijöistä suurin osa joutui lomautetuksi keväällä.
Irtisanomisjärjestystä, jossa viimeisimpänä työsuhteensa aloittaneet työntekijät irtisanottaisiin ensimmäisenä, alalla ei ole, eikä Lappi sitä myöskään kannata. Irtisanomisjärjestys voisi usein johtaa juuri nuorten työntekijöiden irtisanomiseen.
– Ei ole oikeudenmukainen lähtökohta, että nuoret joustavat aina ensimmäisenä.
Mielenterveys ja työttömyyden pitkittyminen huolestuttavat
Koronatilanne on näkynyt myös Julia Tuurin lähipiirissä. Samalla alalla olevista ystävistä vain harva on saanut pitää työpaikkansa. Tuurin omat opinnot ovat loppusuoralla.
– Olen miettinyt, että lykkäisin valmistumista tahallani, koska minulla on opinto-oikeutta ensi kevään puolelle. Ehkä tämä tilanne rauhoittuisi siihen mennessä, enkä valmistuisi työttömäksi.
Pidempikestoinen työttömyys painaa Tuurin mieltä ja aiheuttaa huolta tulevaisuudesta.
– Pitkään työttömänä olleet tuntuvat putoavan johonkin näkymättömään koloon. Minua pelottaa, miten tulevat työnantajat suhtautuvat pidempiin työttömyyskausiin.
Kesäkuun lisätalousarviossa hallitus lupasi koronan jälkien korjaamiseksi 45 miljoonaa euroa alle 25-vuotiaiden työvoimakoulutuksiin, kesätyöpaikkojen lisäämiseen ja palveluiden hankintaan nuorille. Tulevaisuuden työttömyyden vähentämiseksi hallitus on päättänyt myös lisätä korkeakoulupaikkoja lähes 4 800:lla.
Tuurin toive päättäjille on selvä.
– Keskittäkää resurssit mielenterveysongelmiin. Olen kuullut paljon ystäviltänikin – myös niiltä, joiden ei olisi ajatellut painivan tällaisten ongelmien kanssa – että nyt kun on joutunut olemaan kotona, tulee ihan hulluksi. Nyt ei pääse töihin, mutta ei ole rahaa tehdäkään mitään.
Lomautuksen jatkuttua myös Tuurin arki on muuttunut.
– Vihaan juoksemista, mutta harkitsin jopa juoksemaan menemistä, Tuuri nauraa.
– Siskoni kysyikin yhdessä vaiheessa, että kuka oikein olen. Tämä on kuin uusi minä.
Lue myös:
Turun AMK tavoittelee 171 lisäaloituspaikkaa
Koronakriisi kaksinkertaisti työttömyyden Pohjanmaalla – Kokkolassa on vielä paljon avoimia työpaikkoja
Työttömien määrä kasvoi rajusti Uudellamaalla – joka kuudes uusmaalainen oli työttömänä huhtikuussa
Ammattikorkeakoulut valmiita ottamaan lisää opiskelijoita nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi – Lappiin 150 lisäpaikkaa, jos valtiolta tulee rahaa
Oulun yliopistoon tulee syksylle 250 aloituspaikkaa lisää – yritetään ehkäistä koronakriisin vaikutuksia nuorten elämään
Nuorten naisten lomautusmäärät hyppäsivät muutamista satoihin koronakriisissä Pohjois-Savossa – asiantuntija: "Hämmästyin, kun näin luvut"
TEM:n kansliapäällikön ratkaisu nuorisotyöttömyyteen: korkeakoulut voisivat lisätä aloituspaikkoja