Politiikanteko on palaamassa hiljalleen normaaliin Brysselissä. Viiden kuukauden videokokousten jälkeen EU-johtajat istahtavat perjantaina vihdoin saman pöydän ääreen neuvottelemaan mittavasta rahoituspaketista.
Sopua hierotaan 1 074 miljardin euron budjetista seitsemälle vuodelle ja elvytyspaketista, jonka esitetty suuruus on 750 miljardia.
Jäsenmaiden kannat erityisesti koronan vaurioittaman talouden korjaustoimiin tarkoitetusta elvytyspaketista ovat kaukana toisistaan. Harva uskoo, että tänä viikonloppuna rahoituspäätökset saataisiin pakettiin.
Riitaa on elvytyspaketin koosta, tukien ja lainojen suhteesta ja koko periaatteesta, että EU ottaa yhteistä velkaa tukeakseen jäsenvaltioita.
Hollanti: Lainoja, ei tukea
Hollannin pääministeri Mark Rutte sanoi keskiviikkona parlamentissa Haagissa, että hän ei ole lainkaan tyytyväinen komission ja neuvoston puheenjohtajien esitykseen eikä usko asian ratkevan tänä viikonloppuna.
EU-johtajat ovat sukkuloineet toistensa puheilla, lähinnä etelän johtajat pohjoisessa pyytämässä elvytyspaketille tukea.
Hollanti johtaa maaryhmää, johon kuuluvat Ruotsi, Tanska ja Itävalta. Ne kaikki vastustavat yhteistä lainaa, joka jaettaisiin tukina eteenpäin. Rutten pakeilla kävivät Ranskan, Italian ja Portugalin johtajat. Ruotsissa pääministeri Stefan Löfveniä yritti taivutella Espanjan pääministeri Pedro Sánchez.
–Tarvitsemme jälleenrakennusrahaston, mutta se pitää suunnata kohteisiin lainoina ei tukena, ilmoitti Löfven tapaamisen jälkeen.
Suomi: Tuki/lainasuhde pienemmäksi
Suomen kanta ei ole yhtä jyrkkä, mutta esitys ei nykyisellään kelpaa. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo neuvotelleensa useiden johtajien kanssa huippukokouksen alla. Suomi haluaa rahaston koon pienemmäksi ja tuki/lainasuhteen, joka nyt on 500/250 miljardia euroa, lainavoittoisemmaksi.
Itä-Euroopassa karsastetaan lainan ja tuen ehdollisuutta. Suomi muun muassa haluaa sitoa talousavun oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen, Unkari vastustaa tätä äänekkäästi.
Suomi haluaisi eroon budjetin maksupalautuksista. Se on kuitenkin ainoa keino, jolla Hollanti, Tanska ja Itävalta saadaan edes harkitsemaan rahastoa.
Heinäkuussa EU-puheenjohtajana aloittanut Saksan liittokansleri Angela Merkel on sanonut tavoittelevansa sopua ennen kesälomia.
Jotta sopimus budjetista ja rahastosta syntyy, täytyy kaikkien liikkua kannoissaan. Kokouksen on suunniteltu kestävän lauantaille, mutta jos edessä näkyy toivoa sovun synnystä, kokousta ollaan valmiit jatkamaan koko viikonloppu.
Ilman sopua Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kutsunee uuden huippukokouksen koolle mahdollisesti jo heinäkuun lopussa.
Media on suljettu kokouksen ulkopuolelle
Lienee ensimmäinen kerta Euroopan unionin historiassa kun tiedotusvälineillä ei ole pääsyä kokouspaikalle. Syyksi on ilmoitettu terveydelliset varotoimet koronan takia. Kansainvälinen toimittajayhdistys IPA on suostunut tähän.
Brysselin EU-instituutioihin akkreditoituneet toimittajat joutuvat tyytymään lehdistötilaisuuksiin videoyhteyden välityksellä. Johtajien saapuessa kokoukseen kukaan ei siis esitä kysymyksiä.
Myös jäsenmaiden delegaatioiden koko on pienennetty normaalista 19:stä kuuteen henkilöön.
Kokoussalissa ovat vain johtajat. Kaikkien on pidettävä maskia, jos etäisyys on alle 1,5 metriä. Hengitysilma on suodatettua raitisilmaa. Eikä tässä kokouksessa nähdä kättelyjä, poskisuudelmista puhumattakaan.
Voit keskustella aiheesta 18.7. kello 23:een asti.
Lue lisää:
Onko Euroopan talous ja yhtenäisyys pelastettavissa? Viikonloppuna tehdään historiallisia päätöksiä maanosan tulevaisuudesta – tässä taustat
Suuri valiokunta ohjeisti Marinia EU-rahojen jaosta: Enemmän lainaa, vähemmän avustuksia – Pääministerin mukaan ratkaisu voi venyä viikonlopun yli