Eduskunnan perustuslakivaliokunta on vastaanottanut poliisin tekemän esitutkintamateriaalin koskien ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) virkarikosepäilyä.
Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) piti tiedotustilaisuuden eduskunnassa valiokunnan kokouksen jälkeen.
Helsingin Sanomien tietojen perusteella Haavistoa epäillään kahdesta rikoksesta liittyen al-Holin leirillä olleiden suomalaisten palauttamiseen.
Ojala-Niemelä ei vahvistanut tietoa rikosten määrästä tai rikosnimikkeistä.
– Ne on määritelty salassa pidettäväksi, Ojala-Niemelä totesi.
Haavisto on ollut epäiltynä rikoksesta jo helmikuusta lähtien, kun valtakunnansyyttäjä aloitti esitutkinnan Haaviston toiminnasta perustuslakivaliokunnan pyynnöstä.
Tutkinta siirtyi keväällä keskusrikospoliisille. Haavisto on kieltänyt syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Valiokunnan jäsenet perehtyvät nyt noin 1300-sivuiseen esitutkintamateriaaliin. Materiaali on lähetetty myös kuultaville rikosoikeuden asiantuntijoille.
– Hallinto-oikeuden asiantuntijat on jätetty tässä vaiheessa pois. Heitä kuultiin ensimmäisellä kierroksella, Ojala-Niemelä täsmensi.
– Jatkossa kuultavat painottuvat rikosoikeuden professoreihin.
Asian varsinainen käsittely jatkuu syyskuussa eduskunnan palattua takaisin kesän istuntotauolta.
Valiokunnan näkemys EU:n elvytysrahastosta lieveni vain hieman
Perustuslakivaliokunta käsitteli Haaviston tapauksen lisäksi EU:n elvytysrahastoon liittyviä perustuslaillisia pulmia.
Elvytysrahastoa koskevat perustuslailliset ongelmat liittyivät muun muassa EU-maiden yhteiseen lainanottoon sekä elvytysrahaston lainojen ja avustusten väliseen suhteeseen.
Perustuslakivaliokunnan aiemman näkemyksen mukaan Suomen hallituksen ei pidä edistää EU:n yhteistä lainanottoa komission silloisilla ehdoilla, kun taas suuri valiokunta suhtautui asiaan paljon suopeammin.
Perustuslakivaliokunta piti voimassa aiemmat kriittiset kannanottonsa, mutta lievensi kantaansa hieman EU:n neuvoston oikeuspalvelun lausunnon perusteella.
EU:n neuvoston oikeuspalvelu on EU-komissiosta erillinen toimielin, joka selvitti Suomen pyynnöstä, onko elvytysrahastoehdotus EU:n perussopimusten mukainen.
Perustuslakivaliokunnan mielestä lausunto hälventää huolia, että elvytysrahasto rikkoisi EU:n omia sääntöjä.
– Tämä tosin riippuu siitä, miten neuvotteluissa tosiasiassa huomioidaan oikeuspalvelun huomiot. Eli tässä suhteessa kannustetaan valtioneuvostoa tähän suuntaan, Ojala-Niemelä totesi.
Jäsenmaat eivät ole tehneet vielä lopullista esitystä elvytysrahastosta.
Suomi haluaa edelleen pienentää lainasummaa
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel teki viime viikolla kompromissiehdotuksen tiukempaa linjaa ajaville maille.
Ojala-Niemelän mukaan kompromissiehdotus ei juurikaan muuttunut edellisestä ehdotuksesta, ja lainasummaa olisi voinut painaa alemmas.
– Olisin toki henkilökohtaisesti toivonut, että Michelin ehdotus olisi ollut kompromissihakuisempi. Sama lainasumma ja avustussumma säilyivät, Ojala-Niemelä sanoi.
Häkkänen korostaa: Aiemmat kannat edelleen voimassa
Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) totesi, että valiokunnan kesäkuussa ottama kanta on edelleen voimassa.
– Jos komissio tekee ehdotukseensa EU:n neuvoston oikeuspalvelun ehdottamia korjauksia, niin perustuslakivaliokunta voi arvioida kantaansa sitten uudestaan, Häkkänen sanoi.
– Tällä hetkellä näitä muutosehdotuksia ei ole.
Ojala-Niemelän mukaan perustuslakivaliokunta on varautunut kokoontumaan vielä kesän aikana koskien EU:n elvytysrahastoehdotusta.
Juttua muokattu klo 17.05: Artikkeliin lisätty perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkäsen (kok.) kommentit valiokunnan kannasta suhteessa EU:n elvytysrahastoon. Väliotsikkoja muokattu kommenttien pohjalta.
Lisää aiheesta:
Kuinka kauan hallitus odottaa ratkaisua ulkoministeri Haaviston rikosepäilystä? Näin tutkinta etenee
Analyysi: EU-elvytysrahoista voi tulla vielä perustuslaillinen riita Suomessa – eduskunta ja asiantuntijat täysin eri linjoilla, mitä perustuslaki sallii
Suomi sai vastauksen kysymykseensä EU:n elvytysrahastosta – neuvosto: komission ehdotus ei riko unionin perussopimuksia