Koronakriisi on lisännyt huomattavasti lasten ja perheiden eriarvoistumista. Sillä on ollut huomattavia vaikutuksia myös heidän hyvinvointiinsa, sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä arvioi.
Työryhmä julkaisi ensimmäisen raporttinsa lapsen oikeuksien sekä perheiden hyvinvoinnin toteutumisesta koronaepidemian aikana keskiviikkona.
– Tämä raportti on pika-arvio kriisin vaikutuksista lapsiin ja perheisiin, sanoo työryhmän puheenjohtaja, Mannerheimin lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen tiedotustilaisuudessa.
Raporttiin kuuluu myös toimenpide-ehdotuksia, miten lapsia ja perheitä olisi tuettava poikkeustilan jälkihoidossa.
Koronakriisin vuoksi tulleet pitkät poissaolot varhaiskasvatuksesta, koulusta ja harrastuksista vaikuttavat erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin lapsiin ja erityistä tukea tarvitseviin lapsiin. Poikkeuksellinen tilanne on aiheuttanut myös epävarmuutta, ahdistusta ja turvattomuutta.
– Monella suomalaisella lapsella menee hyvin, mutta liian monella lapsella menee kuitenkin huonosti. Kriisi on lisännyt lasten ja nuorten eriarvoistumista ja syrjäytymistä, toteaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).
Poikkeusoloissa perheiden on vaikeampi saada apua, koska sosiaali- ja terveyspalveluita on ollut käytössä vähemmän.
Työryhmän tietojen mukaan kotihälytyskäynnit lisääntyivät koronakriisin aikana koko maassa vuoden takaiseen verrattuna 30 prosenttia. Perheväkivallan osuus näistä hälytyksistä nousi maaliskuussa 14 prosenttia edellisestä vuodesta.
Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa lastensuojeluilmoitukset ovat kuitenkin vähentyneet ja laskua on ollut erityisesti kaltoinkohteluepäilyissä. Koulujen siirtymisellä etäopetukseen oli suuri vaikutus ilmoitusten tyrehtymiseen, sillä suuri osa lastensuojeluilmoituksista tehdään tavallisesti kouluista ja päiväkodeista.
Työryhmä peräänkuuluttaa lasten ja nuorten kuulemista jälkihoidossa
YK:n lapsen oikeuksien komitea on muistuttanut, että koronakriisillä saattaa olla vakavia vaikutuksia lapsiin sekä heidän oikeuksiensa toteutumiseen.
Tästä huolimatta työryhmä toteaa, että lasten ja nuorten oikeuksien huomioiminen jää usein helposti sivurooliin poikkeustilanteessa ja sen jälkihoidossa. Näin on erityisesti siksi, että lapset ja nuoret ovat aikuisia enemmän riippuvaisia julkisista palveluista.
Ministeri Kiuru toteaa, että hallituksen lisätalousarviossa lasten ja nuorten hyvinvointi huomioitiin 320 miljoonan euron tukipaketilla, josta merkittävä osa suunnataan lastensuojeluun ja mielenterveyspalveluihin.
Työryhmän mukaan keskeisiä nopeasti tarvittavia toimia ovat tässä vaiheessa toimeentulovaikeuksiin joutuneiden perheiden tukeminen sekä neuvolapalveluiden, varhaiskasvatuksen, opiskeluhuollon ja oppimisen tuen vahvistaminen.
Ryhmän mukaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita täytyy vahvistaa ja nopea hoitoon pääsy taata. Tärkeinä toimina kriisin jälkeen se näkee myös lastensuojelun ja perheiden sosiaalisten tukien parantamisen.
Työryhmä muistuttaa, että kriisin taloudelliset vaikutukset osuvat erityisesti nuoreen sukupolveen ja heidän pääsynsä työmarkkinoille on vaikeutunut. Tähän tarvitaan työryhmän mukaan korjaustoimia.
Työryhmä korostaa kriisin jälkihoidossa myös lasten ja nuorten kuulemisen tärkeyttä ja heiltä kriisin aikana kerätyn tiedon hyödyntämistä.
– Tarvitsemme näitä pikaisia toimia kriisin jälkeen, mutta myös pitkäaikaisia toimia. Jos ongelmat ovat suuria myös toimenpiteiden on oltava suuria, työryhmän puheenjohtaja Iivonen muistuttaa.
Aiheesta voi keskustella torstai-iltaan klo 23.
Lisää aiheesta:
Minkälaisia jälkiä korona jättää perheisiin: Lisää lapsia vai avioeroja? Neljä asiantuntijaa kertoo, miten perheet selviävät kriisistä, joka mullisti arjen
Lapsilla ei ole nyt hengähdystaukoa ikävistä kotioloista – Piinana vanhempien riidat ja päihteet sekä seksuaalinen häirintä netissä
Uusimmat tiedot koronaviruksesta