BARCELONA Keskustassa sijaitsevassa Caritas-hyväntekeväisyysjärjestön tiloissa vapaaehtoiset pakkaavat ostoskärryissä oleviin ruokakasseihin tomaattikastiketta, spagettia ja muita elintarvikkeita.
Vapaaehtoisten koordinaattori Nuria Gispert on tehnyt töitä väsymättä lähes päivittäin.
Tahti on koronakriisin seurauksena Barcelonassa kiihtynyt ja ruoka-avun tarve moninkertaistunut.
Nyt hän nostaa pakastimesta ostoskärryyn jäisiä kanankoipia ja antaa ohjeita uusille vapaaehtoisille.
– Ennen koronakriisiä autoimme noin 500 ihmistä päivässä, koronaepidemian seurauksena luku nousi 800:aan, Gispert sanoo.
Perustulo ei koske kaikkia
Espanjaa koetteli reilu kymmenen vuotta sitten alkanut raju talouskriisi.
Siitä maa ei ole vieläkään toipunut, ja koronakriisi lisäsi avuntarvitsijoiden määrää entisestään.
Heidän auttamiseksi Espanjan parlamentti hyväksyi perustulon lähes yksimielisesti kesäkuun alussa.
Kyseessä ei ole universaali perustulo, jota maksettaisiin kaikille, vaan tarkoituksena on auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Työttömiltä perustulon saaminen vaatii aktiivista työnhakua.
Hallitus toivoo sen siksi vähentävän työttömyyttä, joka on EU:n korkeimpia.
Kuuntele: Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, vauhdittaako koronakriisi perustuloa?
"Hän alkoi itkeä edessäni"
Vapaaehtoiskoordinaattori Nuria Gispert pitää perustuloa välttämättömänä nykyisessä tilanteessa.
– Monelle se tarkoittaa yhtä huolta vähemmän. Näin ei voi jatkua, Gispert sanoo tiukasti.
Gispert on viimeisten kuukausien aikana nähnyt, miten avuntarvitsijoiden profiili on leipäjonossa muuttunut.
– Vakioasiakkaiden lisäksi täällä on nyt paljon uusia kasvoja, sellaisia joilla ei ollut mitään hätää ennen epidemiaa, Gispert sanoo ja kertoo aamulla jonoon tulleesta miehestä.
– Hän alkoi itkeä edessäni. Moni nyt apua hakevista ei olisi koskaan uskonut joutuvansa leipäjonoon.
Yksi ruoka-apua hakevista on perulaissyntyinen Veronica.
Hän odottaa ystäväänsä avuksi kantamaan painavia ruokakasseja Caritaksen toimiston edustalla.
– Jäin työttömäksi jo ennen epidemiaa. Nyt en saa riittävästi tukea enkä tiedä, milloin pääsen takaisin töihin, kertoo hotelli ja ravintola-alalla työskennellyt yksinhuoltajaäiti.
Myös hän toivoo perustulosta helpotusta arkeensa.
– Aion toki hakea sitä. Mutta olen aiemminkin hakenut tukia enkä ole niitä saanut, Veronica sanoo.
Perustuloa voivat saada maan kansalaisten lisäksi Veronican kaltaiset Espanjassa vähintään vuoden asuneet siirtolaiset, joilla on pysyvä oleskelulupa.
Tasa-arvo lisääntyy
Vaikka tiukat koronarajoitukset on käytännössä purettu ja monet ihmiset ovat päässeet palaamaan töihin, ruoka-apua tarvitsevien määrä ei ole pudonnut.
Espanjan pankki varoitti kuun alussa, että maan talous voi supistua tänä vuonna yli 15 prosenttia ja työttömyys nousta 24 prosenttiin.
Barcelonan autonomisen yliopiston professori, sosiologi Jose Antonio Noguera pitää perustuloa siksi erittäin tervetulleena.
– Espanja on ollut yksi harvoista EU- maista, jossa ei ole kaikkia kansalaisia koskevaa yhdenveroista sosiaaliturvajärjestelmää, sanoo perustuloon perehtynyt sosiologi.
Hän viittaa siihen, että jokaisella itsehallintoalueella on ollut oma järjestelmänsä. Vähävaraisille maksettavat tuet ovat vaihdelleet merkittävästi alueiden välillä.
Enimmillään noin tuhat euroa
Hallitus päätti perustulosta toukokuussa ja kesäkuussa parlamentti hyväksyi sen lähes yksimielisesti. Ainoastaan äärioikeistolainen Vox äänesti tyhjää.
Perustulo oli hallituksessa istuvan vasemmistopuolueen Podemosin pitkäaikainen tavoite. Se oli myös kynnyskysymys, kun puolue sopi hallitusyhteistyöstä sosialistipuolueen kanssa.
Perustuloa maksetaan noin 400 eurosta tuhanteen euroon kuussa. Sen määrään vaikuttaa muun muassa perhekoko ja varallisuus.
Perustuloa hakevalta vaaditaan kuitenkin aktiivista työnhakua.
Perustulon piiriin kuuluu noin 850 000 taloutta. Espanjan valtionbudjetista uudistus haukkaa noin kolme miljardia euroa vuodessa.
"Ei tavoita kaikkia"
Sosiologi Jose Antonio Nogueran mukaan perustuloon liittyy myös ongelmia.
– Sekään ei tavoita kaikkia, Noguera muistuttaa.
Oman haasteensa tuo Espanjan monimutkainen byrokratia.
Myös Barcelonan Caritaksen tiedottaja Jordi Julia muistuttaa, ettei perustulo lyhennä automaattisesti leipäjonoa.
– Perustulon ulkopuolelle jäävät paperittomat ja harmaa työvoima. He ovat kaikkien järjestelmien ulkopuolella.
– Siksi meidän on huolehdittava, että heitä autetaan myös jatkossa, etenkin jos koronavirus lähtee uudestaan leviämään syksyllä, Nuria Gispert päättää.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23:een asti.
Lue lisää:
Perustulolla aletaan helpottaa köyhimpien asemaa Espanjassa – Tätä se käytännössä tarkoittaa
Perustulosta ei saatu selville juuri mitään, vain työttömien masennus väheni – Pitkäaikaistyöttömiä on vaikea työllistää edes rahalla, sanoo tutkija