Suomi pääsi maailmalla pääotsikoihin, kun Sanna Marin (sd.) nousi Suomen pääministeriksi joulukuussa 2019.
Pian sen jälkeen arvostettuun valtiovarainministerin pestiin nousi työ- ja elinkeinoministerin paikalta 32-vuotias keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni. Marinin ympärille muodostui hallitusta johtava viisikko naisista, joista neljä oli alle 35-vuotiaita.
Syntyi suuri mediapyöritys ja positiivisen julkisuuden aalto. Suomesta kirjoitettiin kansainvälisissä medioissa ylistäen, tasa-arvoisen poliittisen kentän maana. Oli saavutettu poikkeuksellinen piste niin Suomen kuin maailmankin poliittisella kartalla.
Puoli vuotta myöhemmin naisviisikko hajosi. Katri Kulmuni erosi valtiovarainministerin tehtävästä.
Suomen Kuvalehti oli julkaissut tietoja, jotka osoittivat Kulmunin käyttäneen kahden ministeriön rahaa esiintymiskoulutuksiin lähes 50 000 euron edestä. Hän myönsi käyttäneensä esiintymiskoulutusta myös valmistautuessaan keskustan puheenjohtajakisaan kesällä 2019.
Väärinkäytöksiä pidettiin vakavina, mutta Kulmunin eroa ei ehditty vaatia. Perjantaina 5. kesäkuuta Kulmuni asteli kuitenkin tiedotusvälineiden eteen ja ilmoitti jättävänsä tehtävänsä valtiovarainministerinä.
Ero oli monien asiantuntijoidenkin mielestä yllättävä ja jopa tarpeeton, vaikka moni koulutuksista syntyneeseen kohuun liittyvä asia on yhä epävarma.
Kulmunin eron jälkeen sosiaalisessa mediassa yhdeksi polttavaksi kysymykseksi nousi, olisiko miespuolinen ministeri eronnut samassa tilanteessa?
Onko naispoliitikoiden eroaminen herkemmässä?
"Miksi naispoliitikoille ei sallita mitään virheitä?" pohti RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet Twitter-tilillään Katri Kulmunin eron jälkeen.
"Jälleen yksi naisministeri erosi sellaisen mittaluokan syystä, josta miesministeri ei koskaan", totesi puolestaan Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro Twitterissä.
Aron ja Biaudetin tviitit ovat keränneet tuhansia tykkäyksiä. Samanlaisia äänenpainoja oli sosiaalisessa mediassa useita.
Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melinin mukaan suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin on kuulunut, että miesten ja naisten toimintatavoissa on selkeitä eroja.
– Kulmunin toiminta oli johdonmukaista sille, miten naispoliitikot johtavassakin asemassa kriisien tai haasteiden edessä ovat toimineet. Kyllä se niin on ollut, että miesten eroaminen on ollut epätodennäköisempää, Melin toteaa.
Melinin mukaan suomalaisen politiikan perinteeseen on kuulunut, että asioista "otetaan täysi poliittinen vastuu". Tämän toteutumisessa sukupuolilla on ollut Melinin mielestä eroja.
– Hyvin usein ilmoitetaan, että kannetaan vastuu ja sen jälkeen poliittinen toiminta jatkuu. Ikään kuin se olisi sillä kuitattu, Melin toteaa.
– Suomalaisten naispoliitikoiden moraalinen tai poliittinen vastuu on kuitenkin huomattavasti konkreettisempaa ja ratkaisut ovat olleet suoraselkäisiä.
Jäätteenmäen tapaus nousee mieleen
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä uskoo, että sukupuolta enemmän eroon vaikutti kokonaistilanne, jossa Kulmuni sillä hetkellä oli. Kohun lisäksi keskustan kannatus laahasi päivää ennen Kulmunin eroa 10,7 prosentin lukemissa Ylen teettämässä puoluekannatuskyselyssä.
Jokisipilä piti Kulmunin eroa silti yllättävänä.
– En näe, että hän olisi välttämättä vielä ollut sellaisessa väistämättömässä tilanteessa, että ero olisi ollut ainoa vaihtoehto. Kevyempiäkin vaihtoehtoja olisi ollut, hän toteaa.
Siihen, miksi pinnalle nousi nopeasti sukupuolikysymys, ei Jokisipilä osaa suoraan vastata. Hän nostaa kuitenkin vertailukohdaksi pääministeri Anneli Jäätteenmäen (kesk.) eron vuodelta 2003.
– Kun ajattelee keskustaa, tulee väistämättä mieleen Jäätteenmäen tapaus, jossa ministeripesti jäi lyhyen ajan jälkeen. Tällaisia ministerieroja ei ole hirveän paljon, joissa puolueen puheenjohtaja joutuu eroamaan hallituksesta. Keskustassa on ollut kolme naispuheenjohtajaa, ja kahden osalta tilanne on päättynyt näin, Jokisipilä pohtii.
Jokisipilän mielestä Jäätteenmäen tapaus oli kuitenkin huomattavasti vakavampi. Jäätteenmäki erosi, kun hän oli käyttänyt vaalikamppailussa ulkoministeriön salaisiin muistioihin perustuvia tietoja, jotka koskivat Suomen osallistumista Irakin sotaan.
– Kulmunin tapaus näytti minusta enemmän työtapaturmalta kuin että tietoisesti olisi yritetty omaa asemaa hallituksen sisällä pönkittämään, Jokisipilä toteaa.
Naiset ovat olleet rakenteellisesti heikommassa asemassa
Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professori ja politiikan tutkija Johanna Kantola uskoo, että sukupuolikysymyksen esiin nousemiseen Kulmunin eron yhteydessä vaikutti sen äkkinäisyys.
– Kukaan ei ehtinyt vaatia Kulmunin eroa ja ulkoapäin katsottuna näytti, että hän teki päätökset hyvin nopeasti, Kantola toteaa.
Kantola uskoo, että myös Marinin hallitukseen tasa-arvoon kohdistuneen positiivisen huomion kääntyminen aiheutti monissa surua. Siksi sukupuolikysymys nousi monen huulille.
– Puolen vuoden jälkeen ollaankin siinä tilanteessa, että yksi naisista joutuu eroamaan tavallaan aika suhteellisen pienen skandaalin seurauksena. Se herättää kysymyksiä, että eikö tämä ollutkaan niin tasa-arvoista, Kantola toteaa.
Kantola muistuttaa, että sukupuoli normina vaikuttaa kaikkien yhteiskunnan jäsenien, myös poliitikkojen, tulkintoihin omasta toimijuudesta ja siitä millaisia mahdollisuuksia meillä on.
– Poliittinen pelikenttä ei ole tasainen nais- ja miespolitikoille ja sukupuolella on merkitystä, Kantola toteaa.
Tähän vaikuttaa vahvasti historia, jossa miehillä on ollut paljon valtaa yhteiskunnallisesti merkittävissä instituutioissa.
– Meillä on pitkä patriarkaatin periaate, jossa naiset ovat olleet rakenteellisesti heikompiasemaisia, Harri Melin sanoo.
Hän muistuttaa, että 20 viime vuoden aikana on tapahtunut merkittävä muutos koulutuksessa. Nykyään naiset kouluttautuvat miehiä enemmän.
– Sitä myötä naisia on myös noussut päättäviin tehtäviin taloudessa ja politiikassa, ja he ovat muuttamassa selkeästi politiikantekemisen ja yritysmaailman tapoja. Mutta naisia katsotaan silti edelleen tiukemmalla seulalla tai suuremmalla suurennuslasilla, Melin toteaa.
Politiikassa vahva nuoren naisen kategoria
Markku Jokisipilä uskoo, että tunne esimerkiksi nykyhallituksen toimien erityisen tarkalle seuraamiselle saattaa syntyä sosiaalisen median suuresta huomiosta.
– Voi sanoa, että sosiaalisen median keskusteluissa on ollut paljon sekä positiivista julkisuutta että epäilyä hallituksen kokemuksesta. Mutta onko epäilyä kriittisissä puheenvuoroissa heidän sukupuolensa takia, niin saattaa osaksi olla kyse siitä.
Jokisipilä näkee kuitenkin todennäköisempänä tarkempaan tarkasteluun sen, että hallituksen johtajilla ei ole niin vankkaa poliittista kokemusta.
– Eihän heillä voikaan olla niin pitkää uraa. Mutta on tietysti ymmärrettävää, että kun päätöksenteon haasteet ovat koronaviruksen myötä olleet kovaa luokkaa, tarkastellaan, miten henkilöt, joilla ei ole kokemusta, ovat selvinneet.
– Niin median kuin valveutuneiden kansalaisten tulee seurata valtaa kriittisesti. Siihen kuuluu käydä tällaista keskustelua, oli siellä sitten naisia tai miehiä, Jokisipilä toteaa.
Kantola näkee ikäkysymyksen kietoutuneen merkittävästi sukupuoleen. Hänen mukaansa politiikassa on muodostunut nuoren naisen kategoria, jossa ikää ja sukupuolta tarkkaillaan yhdessä.
– Ne vahvistavat toisiaan, kun joko halutaan juhlia tasa-arvon edistymistä, kun vallassa on nuoria naisia tai silloin, kun halutaan kyseenalaistaa asiantuntemusta ja pätevyyttä, Kantola sanoo.
– Eihän puhuta esimerkiksi nuorista miehistä, kun puhutaan Antti Häkkäsestä (kok.), 35, tai Antti Kurvisesta (kesk.), 33.
"Sukupuoli edelleen rakentaa politiikassa toimimista"
Jokisipilän mukaan täytyy muistaa, että kaikki poliittiset kohut ja niiden seuraukset ovat ainutlaatuisia ja niitä on vaikeaa vertailla toisiinsa. Siksi kysymys sukupuolen vaikutuksesta juuri Kulmuninkin päätökseen on niin vaikea.
– Tyhjentävän johtopäätöksen tekeminen siitä, että joissain aikaisemmissa tilanteissa mies ei olisi koskaan eronnut tällaisessa tilanteissa on vaikea. Kaikki tilanteet ovat uniikkeja ja päätökset on tehty omanlaisissa poliittisissa tilanteissaan, Jokisipilä sanoo.
Kantola näkee hyödyllisenä, että tämänkaltaiset poliittiset skandaalit nostavat esille kysymykset sukupuolen vaikutuksista.
Hän muistuttaa, että keskustelussa Kulmunin sukupuolen vaikutuksesta hänen eroonsa valtiovarainministerintehtävistä ei ole kyse siitä, että naissukupuoli olisi tietynlainen ja tekisi tietynlaisia ratkaisuita.
– Pointtina tässä ei ole se, että Katri Kulmunin naissukupuoli aiheutti hänen eronsa. Pointtina on se että, sukupuoli edelleen rakentaa politiikassa toimimista ja poliitikko tulkitsee paikkaansa niiden normien kautta.
Voit keskustella aiheesta 15.6. kello 23:een asti.