Persianlahden maissa on nyt miljoonia vierastyöläisiä pulassa, kun työpaikka on koronakriisin takia vaarassa tai jo mennyt alta – eikä kotiinkaan pääse.

Yksi heistä on brittilehti The Guardianin haastattelema Jevie Olido. 44-vuotias Olido on työskennellyt Libanonissa 14 vuotta. Sinä aikana hänen neljä lastaan ovat kotona Filippiineillä kasvaneet aikuisiksi, hänen avioliittonsa kariutunut ja hänen omat vanhempansa ikääntyneet ja harmaantuneet.

Olidon kaltaisia ulkomaalaisia kotiapulaisia on Libanonissa 250 000. Viime joulukuussa Olidon työt loppuivat.

Tilannetta pahentaa se, että talouskriisi on leikannut Libanonin punnan arvoa suhteessa dollariin. Kotiin ei voi nyt lähettää rahaa.

– Kuvittelin työskenteleväni täällä vain lyhyen sopimuksen loppuun. Vanhin lapseni oli yhdeksänvuotias, kun lähdin, toiseksi vanhin kuusi ja nuorimmat kaksoset olivat vain viisivuotiaita. En ole nähnyt heitä sen jälkeen. Tein uhrauksen heidän takiaan ja jäin tänne, kertoo Olido Guardianin haastattelussa.

Persianlahden työvoimasta valtaosa on vierastyöläisiä

Koronapandemia on iskenyt Persianlahden maissa pahiten teollisuus- ja palvelualoilla työskenteleviin vierastyöläisiin, ja pandemian synnyttämä talouskriisi on vienyt monelta työpaikan.

Alueen maissa oli vuonna 2019 Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan 35 miljoonaa siirtotyöntekijää. Noin kolmannes heistä oli naisia.

Arabiemiraateissa, Qatarissa, Bahrainissa ja Kuwaitissa vierastyöläisiä on enemmän kuin kantaväestöä. Arabiemiraateissa ja Qatarissa heitä on yli 80 prosenttia asukkaista. Persianlahden yhteistyöneuvoston maissa työvoimasta keskimäärin noin 70 prosenttia on ILO:n mukaan vierastyöläisiä.

Eri mailla on hiukan erilainen lähestymistapa vieraistyöläisiinsä. Esimerkiksi Arabiemiraateissa yksityissektorin työnantajat saivat koronapandemian takia luvan leikata ulkomaisen työvoiman palkkoja ja vierastyöläisiä kehotettiin ottamaan vuosilomaa tai palkatonta lomaa. Kuwait on luvannut olla sakottamatta laittomia siirtotyöläisiä ja jopa maksanut heidän kotimatkojaan.

Lähtömaista ainakin Intia, Pakistan ja Egypti ovat noutaneet tuhansia vierastyöläisiä maksullisilla paluulennoilla. Kyseisistä maista on alueella miljoonia työläisiä.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ilmaisi huhtikuun lopussa julkaistussa kannanotossaan huolen siitä, että Persianlahden maat sitovat siirtotyöläisen lailliset oikeudet työsopimukseen.

Siirtotyöntekijä saatetaan vangita tai karkottaa, jos hän luopuu työpaikastaan. Niin kutsuttuun kafala-järjestelmään kuuluu jopa, että maasta poistumiseen on tarvittu työnantajan lupa.

Kun vierastyöntekijät ovat laillisesti riippuvaisia työnantajistaan, heidän mahdollisuutensa neuvotella palkoista ja lomautuksista ovat olemattomia. Palkkojen maksamatta jättäminen onkin Amnestyn mukaan kesto-ongelma, jota pandemia vain pahentaa.

Jopa kymmenesosan pudotus asukaslukuun?

Oxford Economicsin tekemässä arvion mukaan Persianlahden Yhteistyöneuvoston kuusi maata menettävät koronapandemian sekä sen aiheuttaman talouskriisin takia jopa kymmenesosan asukasluvustaan, juuri vierastyöläisten poistumisen takia. Sillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia.

Yhteistyöneuvostoon kuuluvat Saudi Arabia, Arabiemiraatit, Qatar, Kuwait, Bahrain ja Oman.

Niiden taloutta rokottaa paitsi koronapandemian takia asetetut rajoitukset, myös öljyn hinnan lasku alkuvuonna. Oxford Economics arvioi työllisyyden laskevat alueella noin 13 prosenttia. Enimmillään työpaikkoja vähenee Arabiemiraateissa noin 900 000 ja Saudi-Arabiassa 1,7 miljoonaa.

Työpaikkoja leikataan erityisesti siirtotyöläisten suosimilta aloilta. Monen viisumi on riippuvainen työpaikasta ja koska he eivät pääsääntöisesti ole oikeutettuja sosiaaliturvaan, he pyrkivät pois maasta, kun matkustusrajoituksia lievennetään.

Arviot vaihtelevat, Saudi-Arabian ja Omanin asukasluvun ennustetaan putoavan neljä prosenttia ja Arabiemiraattien ja Qatarin kymmenen prosenttia.

Tällä puolestaan voi olla haitallisia vaikutuksia alueen talouteen esimerkiksi sitä kautta, että tietyt talouden sektorit kärsivät työvoimapulasta sitten, kun talous jälleen alkaa elpyä. Oxford Economics mainitsee siitä esimerkkinä matkailualan.

Tuhannet tarvitsevat ruoka-apua

Toisaalta kaikki eivät voi lähteä.

Kun pandemia iski, alueen maat rajoittivat voimakkaasti lentoja. Matkalippu kotiin ja mahdollisesti myöhemmin takaisin Persianlahdelle maksaa varsinkin nyt, suorien lentojen puuttuessa, tuhansia euroja.

Työttömäksi jääneiden vierastyöläisten kohtaloksi jää sinnitellä säästöjen varassa ja toivoa, että uusia töitä löytyy muutaman kuukauden sisällä.

Britannian yleisradioyhtiö BBC haastatteli toukokuussa Dubaihin jumiin jäänyttä pariskuntaa. Pradeep Kumar ja hänen viimeisillään raskaana oleva vaimonsa Premlatha Kumar joutuivat yöpymään parkkihallissa, kun he eivät enää kyenneet maksamaan vuokraansa.

Pradeep Kumar oli lomautettu dubailaisesta hotellista helmikuussa, eikä hänelle edes maksettu viimeistä kuukausipalkkaa. Siitä lähtien pariskunta on yrittänyt päästä takaisin Intiaan:

– Minulla ei ole rahaa maksaa vaimoni synnytyksestä, eikä minulla ole rahaa ostaa lentolippua. Lääkärit sanovat, että jos hän lentää 33. raskausviikolla tai sitä myöhemmin, se on iso riski vauvalle ja hänen terveydelleen. Haluan vain pelastaa lapseni, sanoi Pradeep Kumar BBC:n haastattelussa.

Asuinolot ovat vaarallisen tiiviitä

Monet vierastyöläiset asuvat ylikansoitetuissa parakeissa, ja tiivis asuminen lisää koronatartunnan riskiä.

Esimerkiksi Deutsche Wellen haastattelema pakistanilainen sähkömies Tanveer Abbas on lomautettuna Arabiemiraateissa ja asuu viiden huoneen talossa, neljä miestä kussakin huoneessa. Hän katsoo silti olevansa onnekas verrattuna moniin muihin.

Qatarissa vuoden 2022 jalkapallon MM-kilpailujen kisapaikkoja ja majoitustiloja rakentavia vierastyöläisiä on sullottu Dohan teollisuusalueelle jopa 8–10 hengen huoneisiin, ilman kunnollisia peseytymistiloja.

Alue julistettiin ensin karanteeniin, mutta kun elinoloista nousi vastalausemyrsky, Qatar taipui helpottamaan vierastyöläisten elämää ja lupaamaan koronaan sairastuneille palkat ja sairaanhoitopalvelut.

Lue Qatarin siirtotyöläisten oloista Ylen reportaasi vuodelta 2019 täältä.

Pandemia vaikuttaa myös asenteisiin

Kun kansakunnat suojautuvat, vierastyöläisiä pidetään helposti pelkkinä tartunnanlähteinä – vaikka he olisivat asuneet maassa vuosia ja huolehtineet kanta-asukkaiden kodeista ja lapsista.

Joanna Concepcion filippiiniläisestä kansalaisjärjestöstä Migrante Internationalista kertoo Deutsche Wellelle, että hyväksikäyttöön syyllistyvät työnantajat saattavat esimerkiksi käyttää karanteenia syynä estää apulaisia lähtemästä.

Amnesty International katsoo, että yksityiskoteihin suljetut kotiapulaiset ovat vierastyöläisistä haavoittuvimpia. Heidän oikeuksiaan ei valvo juuri kukaan, ja kun perheet pysyttelevät kotosalla pandemian takia, kotiapulaisten työtaakka kasvaa entisestään.

Lue viimeisimmät tiedot koronapandemiasta täältä.

Korjattu klo 16.10: maastapoistumiskielto (ilman työnantajan lupaa) on laajemmin voimassa Persianlahden yhteistyöneuvoston maissa, ei pelkästään Saudi-Arabiassa.