Juhannuksena kymmenen vuotta sitten silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) oli saanut tarpeekseen valtakunnanpolitiikasta. Pääministeri luopui kesken kauden.
Nyt Vanhanen on nousemassa valtiovarainministeriksi Sanna Marinin (sd.) johtamaan hallitukseen aikana, jolloin Suomi ottaa koronakriisin takia miljardeja velkaa eikä talouden toipumisesta ole vielä selkeää näkymää.
Miksi Vanhanen on jälleen ministerinä? Ja millainen poliitikko ja henkilö keskustalainen valtiovarainministeri on?
Lautakasajupakasta lobbariksi
Vuonna 2010 Vanhanen oli toisen kauden pääministeri. Hän oli ollut pääministerinä seitsemän vuotta.
Keskustan ja pääministerin ympärillä pyörivät kohut rasittivat Vanhasta ja puoluetta.
Edellisistä vaaleista liikkeelle oli lähtenyt skandaali Kehittyvien maakuntien Suomen vaalirahoista, joita Vanhanenkin oli saanut.
Ylen ohjelma taas oli väittänyt Vanhasen saaneen ilmaista rakennustavaraa, vaikka Vanhasella olikin ollut esittää kuitteja eikä Tekniikan Maailma tarkastuksessaan löytänyt talosta kyseisiä lautoja. Lautakasa-jupakka jäi silti elämään.
Entinen naisystävä oli kertonut kirjassaan julkisuuteen yksityiskohtia pääministerin elämästä. Asialinjalla pysytellyt pääministeri oli joutunut julkisuuteen selittämään nettituttavuuksiaan ja treffejään. Pitkä oikeusprosessi kirjan kustantajaa vastaan oli jatkuvasti otsikoissa.
Loppuvuodesta 2009 Vanhanen ilmoitti, ettei jatkaisi enää keskustan puheenjohtajana vaan luopuisi siitä ja pääministeriydestä terveyssyistä. Vanhanen meni polvileikkaukseen ja teki kesäkuussa 2010 kainalosauvojen kanssa loikan lobbariksi, Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi.
Toimitusjohtajana Vanhanen ajoi yritysten asiaa. Viiden vuoden pestin jälkeen vuonna 2015 yritysten asian edistäminen etujärjestöstä käsin sai jäädä.
Mutta pian Vanhanen oli jälleen takaisin eduskunnassa, Juha Sipilän johtamassa keskustassa. Vanhanen ehti olla myös presidenttiehdokkaana vuonna 2018.
Vuonna 2019 hän nousi puhemieheksi ja on nyt siis nousemassa jälleen keskeiseen ministerintehtävään valtiovarainministerin paikalle, josta Katri Kulmuni (kesk.) perjantaina ilmoitti eroavansa.
"Hän kykenee ottamaan huomioon muidenkin ajatukset"
Vanhanen sanoi tänään maanantaina, että häntä ajaa valtiovarainministeriksi velvollisuudentunto. Alun perin vastahakoinen Vanhanen suostui, kun Kulmuni sunnuntaina soitti ja pyysi.
Tilanteessa on jotain samaa kuin vuonna 2003, kun keskusta nosti Vanhasen pääministeriksi Anneli Jäätteenmäen (kesk.) erottua Irak-skandaalin takia. Silloinkaan Vanhanen ei tehnyt itsestään numeroa tai tarjoutunut tehtävään.
Silloinkin keskustassa oli kriisi ja Vanhasta tarvittiin.
Toisaalta hän tuntee osaamisensa ja arvonsa. Ihminen ei yleensä noin vain päädy pääministeriksi, presidenttiehdokkaaksi ja valtiovarainministeriksi.
Ministerikollega ensimmäisestä hallituksesta tietää, millainen poliitikko Vanhanen on.
– Matti Vanhanen on hyvin asioihin paneutuva, rauhallinen poliitikko. Hänellä on omia ajatuksia, mutta hän kykenee ottamaan huomioon muidenkin ajatukset, sanoo Eero Heinäluoma (sd.), joka oli Vanhasen 1. hallituksen valtiovarainministerinä.
Vanhanen kertoi aamun tiedotustilaisuudessa olevansa pääministerin tukena ja apuna esimerkiksi EU:n suurissa talousratkaisuissa. Pääministeri Sanna Marinin ja valtiovarainministeri Katri Kulmunin keskinäinen luottamus ei ollut paras mahdollinen. Kulmunin johtama keskusta sai vaatimuksillaan erotettua Marinin edeltäjän, pääministeri Antti Rinteen.
Heinäluoma arvioi, että Vanhanen tietää luottamuksen arvon.
– Hän ymmärtää pääministerin ja valtiovarainministerin tehtävien välttämättömyyden: luottamuksen ja hyvän yhteistyön.
Vanhanen tulee ministeriksi hallitukseen, jossa monessa keskeisessä roolissa on nuorehkoja poliitikkoja.
– Kokemus on etu, jos ihminen itse ei pilaa sitä väärällä asenteella. Vanhasella ei ole sellaista ylhäältä tulevaa asennetta. Kokemus helpottaa sen näkemistä, mikä on olennaista ja mahdollista, Heinäluoma sanoo.
Joustavaa yhteispeliä Vanhanen tarvitsee myös toiseen suuntaan. Vaikka hän on valtiovarainministerinä keskeinen päättäjä, hän ei johda ministeriryhmää, ei ole viisikon jäsen eikä puolueensa puheenjohtaja. Puoluetta johtaa toistaiseksi Katri Kulmuni.
Eurokriisistä koronakriisiin
Koronakriisi nostaa keskusteluun myös tarpeen muuttaa rakenteita, mitä Suomi on ainakin keskustan Kulmunin mukaan vältellyt jopa vuosikymmeniä. Kulmuni sanoi aamulla, että hallituksen on muutettava työttömyysturvaa ja nostettava työllisyystavoitetta. Yllättäen Kulmuni lisäsi listaan myös eläkeiän noston.
Aivan lähiviikkoina päätettävänä on myös EU:n elvytysrahasto, jossa unioni aikoo ottaa yhdessä lainaa ja elvyttää sillä Euroopan. Suomi ei hyväksy esitystä sellaisenaan.
Valtiovarainministeriä odottaa kova urakka, jossa on ajettava sekä Suomen, muiden hallituspuolueiden että keskustan toiveita.
Vanhasella todennäköisesti on haluja esimerkiksi edistää paikallista sopimista yrityksissä. Tästä kertoo tausta perheyritysten edun ajajana.
Jos eläkeikä nousee keskusteluun, Vanhasella on kokemusta siitäkin. Vanhasen pääministeriajalla alkunsa sai eläkeiän nosto 65 vuoteen. Ajatus nostaa eläkeikä tuli julkisuuteen Vanhasen pohdiskeluista Rukan lumilta vuonna 2009. Hallitus kuitenkin luopui ajamasta asiaa. Nostosta kuitenkin sovittiin myöhemmin, vuonna 2017.
Tulevalla valtiovarainministerillä on tuntumaa myös EU:n talousvaikeuksista eurokriisin ajalta. Vanhasen kaudella Suomi oli euromaiden kanssa päättämässä Kreikan hätälainoista. Vanhasen pääministerikausien aikana EU teki myös Lissabonin sopimuksen, miten nykyisen kaltainen EU toimii.
Tänään tiedotustilaisuudessa Vanhanen korosti, että esimerkiksi Saksan valtava elvytys kiskoo myös Suomen taloutta ylös. EU-politiikassa Suomen ei pidä Vanhasen mielestä olla estämässä tai tuhoamassa eurooppalaisia ratkaisuja, mutta talouskuria on vahdittava ja moraalikatoa torjuttava.
Tälläkin kriisillä on pitkä häntä
Paljon politiikkaa nähnyt Vanhanen tuntuu miettivän paljon asioiden keskinäisiä suhteita. Tästä Saksan ja Suomen talouksien yhteys on yksi esimerkki.
Vanhanen sanoo koronakriisin opettavan myös sen, mikä on valtion merkitys. Samoin olisi mietittävä, missä asioissa olisi hyvä olla omavarainen.
Edellisistä kriiseistä taas on opittu, että nyt elettävällä kriisillä on pitkä häntä, joka ulottuu seuraavienkin hallitusten vaivaksi.
Vastapainoksi isoille valtiojärjestelmän systeemiajatuksille Vanhanen kertoo myös, miten kannattaisi elää.
– Pitää rohkaista niitä, jotka ovat ahkeria, siivoavat pihansa, katsovat lastensa perään ja auttavat naapurin mummoa kun lumi täyttää pihan.
Rytminvaihdoksia
Presidentinvaalien aikana Vanhanen joutui hetkeksi hidastamaan, kun sydän jouduttiin tahdistamaan uudelleen. Vanhanen itse kuvasi tilannetta yhdeksi elämän huoltovaiheista. Myöhemmin sydänleikkauksen valmisteluissa Vanhasella todettiin syöpä, joka saatiin hoidettua.
Matti Vanhasen profiili on pysyä tiukasti asiassa. Luonteeltaan Vanhanen on ennemmin vakava kuin hilpeä. Hänet tunnetaan myös raittiudesta.
Viime aikoina Vanhanen on kotiutunut puhemiehen rooliinsa. Hän on vapautunut ottamaan entistä rohkeammin kantaa esimerkiksi politiikan moraaliin.
Vanhasen mielestä esimerkiksi kansliapäällikkönimitysten politisoituminen on ongelma. Kulmunin ilmoitettua erostaan Vanhanen sanoi, että virheestä käynnistyneen kierteen jälkeen Kulmunilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin erota.
Tuleva valtiovarainministeri harrastaa piirtämistä. Facebookissa jakamissaan lyijykynäpiirroksissa Vanhanen kuvaa esimerkiksi metsänlaitojen näreitä ja vanhoja rakennuksia. Vanhasella on kokemusta myös loma-ajoilta saaren kesälampurin hommista.
Vanhanen on ollut tunnettu paitsi poliitikkona myös maaseutuasumisen edistäjänä. Hän on rakentanut aiemmin talon Nurmijärvelle ja uusi, moderni puutalo on parhaillaan rakenteilla. Valtiovarainministerinä Vanhanen ehtinee mukaan rakennustöihin harvemmin kuin oli ajatellut.
Lue myös: Sanna Marinin paras kaveri – entinen pääministeri ei lähde hallitukseen leikkimään