Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä kannetaan nyt huolta kansalaisten terveydentilan heikkenemisestä kasvavan hoitovelan takia. Hoitovelalla tarkoitetaan tässä sitä, että ihmiset eivät hakeudu sairautensa takia hoitoon, vaikka tarvetta olisi.
Vaikka koronavirustilanne on maakunnassa rauhallinen (tällä viikolla toistaiseksi yksi uusi varmistettu tapaus ja epäilyissäkin laskeva trendi), ihmiset eivät halua mennä päivystykseen tai ajanvarauspoliklinikoille koronapelon takia.
Hoitovelkaa taklataan sillä, että normaalitoimintaa on luvassa tavanomaista kesää enemmän, sanoo johtajaylilääkäri Sally Järvelä.
– Meillä saattaa neljän hoitajan työpäivä mennä siihen, että poliklinikka-ajat saadaan täytettyä yhdeksi päiväksi. Helmikuun jälkeen yhtä turvallista ajankohtaa asioida sairaalassa tai terveyskeskuksessa ei ole ollut, eli odotteleminen on turhaa, hän muistuttaa.
Jonoon kasautuu potilaita koronapelon lisäksi myös siksi, että ei-kiireellisten potilaiden hoitoa siirrettiin maalis-huhtikuussa koronavalmiuden tai korona-riskiarvion vuoksi.
Hoitovelka maksuun loppuvuodesta?
Hoitovelan merkitystä kantahämäläisten terveydelle on vielä aikaista arvioida. Sally Järvelän mukaan päivystys ja kiireelliset tapaukset on saatu hoidettua.
– Yksilötasolla on ihmisiä, joiden hoidontarpeesta emme tiedä, koska he eivät edes hakeudu jonoon. Yksittäisiä kuolemia taatusti tulee ja sairauden pahenemisia, mutta väestötasolla tätä voi arvioida vasta loppuvuodesta tai ensi keväänä, kertoo Järvelä.
Loppuvuodesta nähdään esimerkiksi se, tuleeko tavallista enemmän kiireellisiä lähetteitä, siinä missä aiemmin potilaan vaiva olisi ehkä ollut ei-kiireellinen. Toukokuun lopussa keskussairaalaan on tullut terveyskeskuksista 40 prosenttia vähemmän lähetteitä.
Oliko varautuminen liiallista?
Jälkikäteen arvioituna Sally Järvelä ei silti tekisi mitään toisin, vaikka koronatilanne jäi Kanta-Hämeessä rauhalliseksi.
– Jos me olisimme epäonnistuneet varautumisessa ja tilanne olisi meillä pahentunut samanlaiseksi kuin Uudellamaalla, niin ihmisiä olisi jäänyt hoitamatta ja kuollut.
Varautuminen ei Järvelän mukaan mennyt hukkaan, nyt on suojavarusteita ja välineitä riittävästi. Sairaanhoitopiirissä onkin herkkä kynnysarvo muuttaa valmiutta, jos tilanne alkaa uudestaan pahentua epidemian toisessa aallossa.
– Riskiarvioon liittyvät aina tilanteen todennäköisyys ja seuraukset. Epävarmakin todennäköisyys, mutta vakavat seuraukset tarkoittaa, että pitää varmistua, että riski on taklattavissa.
Koulujen avaaminen ei näy tilastoissa
Koulujen avaamisella toukokuussa ei ole Kanta-Hämeessä nähty todettavaa vaikutusta koronatilanteeseen.
Uusien rajoituspurkujen seurausten oletetaan näkyvän 3-4 viikon sisään. Kesäaika ja ulkoilmapainotteinen kokoontuminen todennäköisesti auttavat estämään täysimittaista epidemian kiihtymistä, arvioidaan sairaanhoitopiiristä.
Testausmääriä on kasvatettu toukokuussa noin 1 650:een. Tarvittaessa osastohoitoa vaativista potilaista testi saadaan keskussairaalassa tehtyä puolessatoista tunnissa, mikä helpottaa potilaan sijoittelussa ja suojautumisessa.
Karanteenissa on vielä toistakymmentä kantahämäläistä. Parantuneita on yli 90 kaikkiaan yhteensä 114 COVID-19-positiivisesta maakunnassa.