Kuntien karu taloustilanne nousi esiin vastauksissa, kun Yle kysyi keskisuomalaisilta kansanedustajilta, tulisiko keskisuomalaisten kuntien ja maakunnan antaa suoraa lisätukea maakunnan yrityksille.
Vaalipiirin kymmenestä kansanedustajasta peräti seitsemän on sitä mieltä, että suoran yritystuen maksaminen ei ole kuntien tehtävä, eikä nykyisessä taloustilanteessa mahdollistakaan.
Koronaepidemian taltuttamiseksi valtio sulki maaliskuussa ravintolat ja matkailualan yritykset, ja eristäytymissuositukset ovat hiljentäneet monien muiden yritysten asiakasvirrat. Tilanne on ajanut yrityksiä ahdinkoon, mikä näkyy jo työttömyyden lisääntymisenä.
Yritykset ovat tänä keväänä voineet hakea kokonsa perusteella valtion tukirahaa lähinnä kehittämiskuluihin joko kunnilta, ely-keskukselta tai Business Finlandilta. Kesäkuussa hakuun tulee myös uusi kustannustuki.
Kunnat ovat auttaneet vaihtelevin tavoin paikallisia yrittäjiä kriisikevään aikana. Mutta pitäisikö niiden maksaa yrittäjille suoraa tukea?
Kuntien myöntämän lisätuen maksamista kannattavat vaalipiirin kansanedustajista keskustan Anne Kalmari ja Joonas Könttä sekä vihreiden Bella Forsgrén.
Kuntien kukkarosta maksettavaan yritystukeen kielteisesti suhtautuvat Petri Honkonen (kesk.), Juho Kautto (vas.), Riitta Mäkinen (sd.) ja Piritta Rantanen (sd.) sekä kaikki opposition kansanedustajat eli Toimi Kankaanniemi (ps.), Jouni Kotiaho (ps.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.).
– En usko, että kunnilla riittää rahaa yritysten suoraan tukemiseen. Jos tukea maksettaisiin, olisi todella vaikea vetää rajaa siihen mitä yrityksiä tuetaan ja mitä ei, pohtii pääministeripuolue SDP:n jämsäläinen edustaja Piritta Rantanen.
Kotikaupungissaan pitkään valtuutettuna toimineen Rantasen mielestä kuntien tehtävänä on nyt panostaa elinvoimaan ja yrittäjyyden mahdollisuuksiin.
Jyväskylässä pitkään kunnallispolitiikkona vaikuttanut Riitta Mäkinen toteaa myös, että kuntien taloustilanne on huono ja suoran yritystuen on tultava valtiolta. Mäkinen muistuttaa, että paikallistasollakin on autettu yrittäjiä.
– Keski-Suomen liitto on osaltaan tukenut maakunnan yrityksiä tukipaketillaan ja esimerkiksi Jyväskylä on kohdentanut yrityksille tukea ja myöntänyt myös helpotuksia ja vapautuksia vuokrakuluista, Mäkinen luettelee.
Vihreiden jyväskyläläinen kansanedustaja Bella Forsgrénkin huomauttaa, että monet kunnat ovat jo auttaneet kriisiin joutuneita yrityksiä jakamalla erityistukea.
– Tämä on erittäin hienoa ja kannatettavaa, mikäli kunnalla on vaan siihen varaa. Tämä on tottakai kannatettavaa myös maakunnan tasolla, Forsgren sanoo.
Keskustan kolmesta keskisuomalaisedustajasta kivijärveläinen Anne Kalmari ja jyväskyläläinen Joonas Könttä sanovat, että kuntienkin pitäisi auttaa yrittäjiä.
Anne Kalmari viittaa lama-ajan opetuksiin todetessaan, että yrityksiä on tuettava.
– On tärkeää, ettei käy kuten 90-luvulla, jolloin terveetkin yritykset kaatuivat. Yritysten selviytyminen on avain siihen, että nousemme yhteiskuntana koronakriisistä myös taloudellisesti, Kalmari toteaa.
Myös Joonas Könttä perustelee kyllä-vastaustaan yritysten ahdingolla:
– On perusteltua tukea elinvoimaisia yrityksiä pääsemään yli tästä tilanteesta sen sijaan, että ne menisivät konkurssiin. Se lasku olisi valtava tragedia inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti, Könttä sanoo.
"Ei vastikkeetonta tukea kunnilta"
Petri Honkonen (kesk.) Saarijärveltä sälyttää taloudellisen tukivastuun koronakriisistä valtiolle.
– Minun mielestäni kunnilla eivät omat rahat riitä, tärkein keino on, että valtio alkaisi maksaa ”yleistukea” koronasta pahiten kärsineille yrittäjille, Honkonen sanoo.
Myös äänekoskelainen Juho Kautto (vas.) suhtautuu epäillen kuntien mahdollisuuksiin myöntää yritystukia.
– Kuntatalous sukeltaa todella syvälle ja en näe realistisia mahdollisuuksia antaa suoraa ja vastikkeetonta tukea yrityksille. Ymmärrän hyvin yritysten ahdingon, mutta niiden tukeminen on lähinnä valtion vastuulla, Kautto sanoo.
Kaikki oppositiopuolueiden keskisuomalaisedustajat suhtautuvat kielteisesti kuntien jakamaan yritystukeen.
– Suoran tuen antaminen yrityksille ei kuulu kunnan eikä maakunnan toimialaan. Se on valtion tehtävä erityisperustein kuten koronakriisin johdosta, jyväskyläläisedustaja Toimi Kankaanniemi (ps.) toteaa.
Kankaanniemen mielestä suora yritystuki myös vääristäisi kilpailua, eikä Keski-Suomen kuntien vaikea taloustilanne edes mahdollista yritystukien maksamista. Kunnat voivat hänen mukaansa auttaa esimerkiksi aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja koulutuksen ja neuvonnan avulla.
Kankaanniemen jämsäläinen puoluetoveri Jouni Kotiaho sanoo, että hallitus sulki päätöksillään monet toimialat ja hallituksen tehtävänä on korvata vahingot valtion budjetista - kuntien ja maakuntien vastuu on hänen mukaansa toissijainen.
– Joissain yksittäistapauksissa tällaistakin voi tietysti harkita, Kotiaho toteaa.
Jyväskyläläinen Sinuhe Wallinheimo (kok.) perustelee kielteistä suhtautumistaan kuntien myöntämään yritystukeen sillä, että kuntien taloudellinen tilanne on jo nyt haastava, kun korona on verottanut kuntataloutta yli miljardilla eurolla.
– Rahan on tultava valtiolta yleistuen tai muun vastaavan mallin kautta, koska kunnilla ei ole tähän yksinkertaisesti varaa. Tämä fakta huomioiden, nyt ei ole myöskään aika lisätä enempää kuntien tehtäviä ja velvoitteita, Wallinheimo sanoo.
Konkurssiaallolta vielä vältytty
Myöskään maakunnan yrittäjäjärjestö ei odota kunnilta tukirahaa yrityksille. Aluejärjestön toimitusjohtajan Sanna-Mari Jyräkosken mielestä taloudellisen tuen tarjoaminen koronakriisistä kärsineille yrityksille on valtion tehtävä. Kunnilta yrittäjät kaipaavat toisenlaista vetoapua.
Keski-Suomessakin koronakevät on iskenyt erityisesti matkailu- ja ravintola-alan yrityksiin sekä kivijalkakauppoihin, toteaa Keski-Suomen Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski. Muilla aloilla kuten vienti- ja alihankintayrityksissä kriisin vaikutusten uskotaan näkyvän vasta syksystä alkaen.
– Jonkin verran se nyt jo näkyy esimerkiksi rakennusalalla, Jyräkoski sanoo.
Jyräkosken mukaan ilmassa on kuitenkin toiveikkuutta. Maakunnassa ei ole vielä koettu konkurssiaaltoa, ja monilla aloilla odotetaan nyt jännityksellä sitä, lähteekö talous nousuun. Näin uskotaan käyvän, jos koronaepidemia laantuu ja kulutus kasvaa.
Jyräkoski kiittelee valtion tukitoimia, jotka ovat hänen mukaansa olleet hyviä ja tarpeellisia, vaikka hutejakin on tullut. Myös kunnat ovat hänen mukaansa tehneet hyvää työtä valtiorahoitteisen yksinyrittäjien tuen jakamisessa, vaikka tukisummat ovatkin olleet pieniä.
– Mutta jos tästä tulee pitkäkestoinen kriisi niin sitten tarvitaan rutkasti lisää tukea, Jyräkoski toteaa.
Kunnilta kaivataan hankintapäätöksiä
Yrittäjät eivät Jyräkosken mukaan odota tukirahaa suoraan kunnilta vaan yritysten tukeminen on ensisijaisesti valtion tehtävä. Kunnat voivat järjestöpomon mukaan antaa täydentävää tukea rahkeidensa mukaan, mutta ennen kaikkea ne voivat toimia paikallisen yrittäjätoiminnan edistämiseksi.
– Kuntien olisi hyvä aikaistaa hankintojaan ja ostaa paikallisilta yrittäjiltä sekä käynnistää julkisia hankkeita. Lisäksi kunnat voivat esimerkiksi tulla vastaan vuokrissa ja muissa päätösvallassaan olevissa kuluissa, Sanna-Mari Jyräkoski luettelee.
Keski-Suomen yrittäjien toimitusjohtaja toivoo kuntien myös tarjoavan ahkerasti palvelusetelimahdollisuutta, jotta kuntalaiset voivat halutessaan ostaa palveluja oman kuntansa yrittäjiltä.
Jyräkoski muistuttaa vielä, että kunnat voivat auttaa paikallisia yrittäjiä myös tarjoamalla hyvää yritysneuvontaa. Myös kaavoituksen ja rakennuslupamenettelyn sujuvoittaminen edistää yritystoimintaa, Jyräkoski toteaa.