Enemmistö kaakkoissuomalaisista kansanedustajista avaisi Parikkalan rajanylityspaikan kansainväliselle liikenteelle suunnitelmien mukaisesti, poikkeusoloista huolimatta.
Tämä käy ilmi Ylen kansanedustajille teettämästä kyselystä. Toukokuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 12 alueen 17 kansanedustajasta. Vastanneista kymmenen puolsi alkuperäistä aikataulua.
Heidän mielestään koronavirusepidemian aiheuttamien poikkeusolojen aikana on erityisen tärkeää lisätä Kaakkois-Suomen elinvoimaisuutta.
Parikkalan rajanylityspaikka on tarkoitus avata kansainväliselle liikenteelle vuonna 2024. Parikkalasta tulisi silloin neljänneksi vilkkain tavaraliikenteen ylityspaikka ja viidenneksi vilkkain henkilöliikenteen ylityspaikka.
Venäjällä rajanylityspaikan kansainvälistämistä on odotettu jo pitkään. Avaamisen on valmistauduttu muun muassa rakentamalla valtatie Syväoroon.
Suomen puolella ei olla vielä yhtä pitkällä.
Perussuomalaiset "laittaisivat jäitä hattuun"
Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen uhkaa lykkääntyä. Toistaiseksi asiasta on vasta hallituksen periaatepäätös.
Seuraava askel on Suomen ja Venäjän noottien vaihto eli valtiot päättävät yhdessä rajanylityspaikan kansainvälistämisestä. Samalla sovitaan myös aikataulu.
Noottien vaihdon odotettiin tapahtuvan tämän kevään aikana. Etelä-Saimaan mukaan Suomen ulkoministeriö haluaa kuitenkin ensin hallitukselta rahoituspäätöksen.
Parikkalan rajanylityspaikan kehittämisen seurantaryhmä vetosi toukokuun puolivälissä valtioneuvostoon vauhdittaakseen periaatepäätöksen toimeenpanemista.
Koronavirusepidemian takia valtion rahat ovat kuitenkin entistä tiukemmalla.
Useat Kaakkois-Suomen kansanedustajat haluavat pitää kiinni aikatauluista poikkeusoloista huolimatta.
Rajanylityspaikan kansainvälistämissuunnitelmien lykkäämistä kannattivat Ylen kyselyssä ainoastaan perussuomalaisten kansanedustajat Jani Mäkelä Lappeenrannasta ja Sheikki Laakso Kouvolasta.
Laakson mielestä koronaviruksen luomassa epävarmassa tilanteessa on luonnollista laittaa suunnitelmat hetkeksi jäihin.
Mäkelän mielestä taas on vaikea ymmärtää, mihin Parikkalan kansainvälistä rajanylityspaikkaa ylipäänsä tarvittaisiin. Nykyisilläkin asemilla tultaisiin hänen mukaansa toimeen.
– Meillä on rajanylitysasemat sekä Imatralla että Nuijamaalla, eikä kummallakaan ole riittäviä resursseja pitää passintarkastuspisteitä auki.
Elinvoimaa halutaan lisätä
Kymmenen kyselyyn vastanneista kansanedustajista haluaa juuri koronavirusepidemian takia kiinnittää huomiota Kaakkois-Suomen elinvoimaisuuteen.
– Koronavirus on opettanut meitä, ettemme voi nojata yhteen elinkeinoon. Rajan kehittäminen on kokonaisvaltaisesti osa strategiaa, jossa kehitetään monipuolisesti yrittäjien toimintamahdollisuuksia ja lisätään työpaikkoja, sanoo imatralainen Niina Malm (sd.).
Hänen mukaansa Parikkalan rajanylitysaseman kansainvälistäminen on hyvin perusteltua myös valtion hiilineutraalisuustavoitteiden näkökulmasta.
– Juna on aina parempi kuin kumipyörät. Jos kansainvälinen rajanylityspaikka saataisiin auki, se palvelisi tämän alueen teollisuutta. Se jos mikä on ympäristöystävällistä, kun tiedämme mitä kaikkea sellusta voi tehdä, kiposta vaatteisiin.
Lappeenrantalainen Jukka Kopra (kok.) perustelee aikataulussa pysymistä sillä, että Suomi nousee koronaviruksen aiheuttamasta suosta työllä.
– Elämme poikkeuksellisessa tilanteessa, mutta emme voi jättää kaikkia asioita tekemättäkään. Rajanylityspaikka lisää liikennettä, kaupankäyntiä ja kanssakäymistä. Niillä on suuri merkitys elinvoimalle.
Kopra toivookin, että hallituksen varoista kohdennettaisiin hankkeelle elvytyspaketti.
Lappeenrantalaisen Ari Torniaisen (kesk.) mukaan suunnitelmien lykkääntymisestä kärsisivät erityisesti Parikkalan ja Savonlinnan alueet, jotka ovat jo valmiiksi kärsineet poikkeusolojen aikana.
– Asian eteen tehty työ valuisi hukkaan.
Näin kysely tehtiin
Yle kysyi Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajilta “Pitäisikö Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen laittaa jäihin koronakriisin aihettaman taantuman vuoksi?”
Vastausvaihtoehdot olivat “kyllä”, “ei” tai “en osaa sanoa”. Lisäksi vastaukseen pyydettiin tiivis perustelu.
Kysely toteutettiin toukokuussa.
Kansanedustajakyselyyn vastasi 12 Kaakkois-Suomen vaalipiirin 17:sta kansanedustajasta.
Vastaamatta jättivät Juho Eerola (ps.), Antti Häkkänen (kok.), Hanna Holopainen (vihr.), Suna Kymäläinen (sd.) ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).
Yle lähettää kansanedustajille kuukausittain kyselyn ajankohtaisesta aiheesta. Ylen verkkosivuilta (siirryt toiseen palveluun)on mahdollisuus tilata kansanedustajakirje, jonka avulla voi seurata omaa kansanedustajaansa.
Näin kansanedustajat vastasivat:
Kyllä:
Jani Mäkelä (ps.), Lappeenranta
Koronakriisi on toki vähentänyt rajanylityksiä niin, että sen aikana on itsestäänselvää ettei uusia rajanylityspaikkoja avata. Mutta yleensäkin Parikkalan rajanylityspaikalla olisi tarvetta vasta sitten, kun Nuijamaan ja Imatran kapasiteetti olisi aivan huipussaan, ja rajalle kohdistettaisiin rahaa riittävästi kaikkien asemien auki pitämiseen yhtä aikaa. Nyt sellaisia rahoja ei ole, ja tuskin tuleekaan.
Sheikki Laakso (ps.), Kouvola
Tässä tilanteessa, kun ei tiedetä kuinka kauan korona vaikuttaa ja millä tavalla etenkin Venäjällä, on täysin luontevaa laittaa jäitä hattuun vähäksi aikaa.
Ei:
Heli Järvinen (vihr.), Savonlinna
Ei perusteluja.
Ville Kaunisto (kok.), Kouvola
Koronakriisi ei saa olla syy lopettaa kilpailukykyinvestointeja etenkään vientiteollisuuteen. Samalla on tärkeää varmistaa, että jo toimivilla rajanylityspaikoilla on kapasiteetti tehokkaassa käytössä, tekniikka uusittuna ja henkilöstöresurssit kohdillaan.
Anneli Kiljunen (sd.), Lappeenranta
Nyt on tärkeää tehdä taloutta elvyttäviä toimenpiteitä, joilla tuetaan alueiden kasvua ja elinvoimaisuutta myös kriisin jälkeen. Parikkalan rajanylityspaikan merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Se on myös osa hallituksen päätöstä vahvistaa Itä-Suomen ja Savonlinnan alueen elinvoimaisuutta.
Jukka Kopra (kok.), Lappeenranta
Vaikka kriisi on vakava, elämän on jatkuttava ja suunnitelmat pyrittävä toteuttamaan. On tietenkin selvää, että Suomi joutuu kriisin talousvaikutuksien takia vielä tinkimään monista asioista, mutta elinvoimaa lisäävät hankkeet on ehdottomasti toteutettava.
Hanna Kosonen (kesk.) Savonlinna
Hallitus on sitoutunut Parikkalan rajanylitysaikan kansainvälistymiseen budjettiriihessä syyskuussa 2019. Tämän jälkeen asiaan suhteen ei ole tehty mitään uusia päätöksiä. Hankkeen myönteiset taloudelliset vaikutukset tunnetaan hyvin. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistyminen tulee olemaan tärkeä osa myös Suomen elvytyspolitiikkaa koronan aiheuttaman taloudellisen notkahduksen jälkeen.
Niina Malm (sd.), Imatra
Parikkalan rajan avaaminen on yksi hallituksen suunnitelma pitää itäinen Suomi elinvoimaisena. Paperi- ja selluteollisuuden materiaalitarpeeseen rajan avaaminen on todella tärkeää. Samoin Imatran rajanylityspaikan kokonaisvaltainen kehittäminen on osa kokonaisuutta, jossa panostetaan paikallisiin teollisuuslaitoksiin, mutta myös palvelusektoriin ja tätä kautta myös pieniin yrityksiin ja niiden elinmahdollisuuksiin.
Sirpa Paatero (sd.), Kotka
Ei perusteluja.
Ari Torniainen (kesk.), Lappeenranta
Asiassa on edettävä hallitusohjelman ja tehtyjen päätösten mukaisesti. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen tulee tehdä vuoteen 2024 mennessä. Korona-epidemia ja sen seuraukset vaikuttavat rajanylityspaikkojen toimintaan vielä pitkään.
Ano Turtiainen (ps.), Juva
Taantuman aikana on hyvä valmistella rajanylityspaikka kaikin puolin valmiiksi tulevaa noususuhdannetta ajatellen.
Paula Werning (sd.), Kouvola
Hallitus on päättänyt vahvistaa Itä-Suomen ja Savonlinnan alueen elinvoimaa ja Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen on keino. Hankkeen toteuttaminen auttaa osaltaan aluetta kasvun tielle tämän koronakriisin jälkeen.