Koronaviruspandemia näyttää sekoittaneen myös huijauspuheluiden soittajien työtä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan erityisesti Intian määräämä ulkonaliikkumiskielto on näkynyt yllättävällä tavalla Suomessa.
Intia määräsi asukkaansa sisätiloihin Covid-19:n leviämisen estämiseksi maaliskuun 24. päivä. Sen jälkeen Suomeen tulleiden helpdesk-huijauspuheluiden tulva loppui kuin seinään.
Helpdesk-huijauksissa soittaja esiintyy esimerkiksi Microsoftin työntekijänä ja yrittää saada asennettua uhrin tietokoneelle etähallintaohjelmaa. Poliisin ja Traficomin mukaan näitä huijauksia on tehtailtu erityisesti Intiassa sijaitsevista puhelinkeskuksista.
Myös esimerkiksi BBC on raportoinut ilmiöstä hiljattain. Yleisradioyhtiö on jopa julkaissut hakkeroituja puhelutallenteita ja valvontakamerakuvia huijauspuheluita tehtailevasta keskuksesta.
Intiassa toimivien huijauspuhelukeskusten uhreja on myös Suomessa. Traficom arvioi suomalaisilta teleoperaattoreilta saatujen tietojen perusteella, että Suomeen tuli pelkästään helmi–maaliskuussa yli miljoona helpdesk-huijaussoittoa. Valtava enemmistö huijauksista jää onneksi yrityksiksi.
– On kuitenkin myös tapauksia, joissa ihmiset ovat menettäneet rahaa. Jos huijari saa uhrin tietokoneen hallintaansa, hän pääsee käsiksi esimerkiksi verkkopankkiliikenteeseen, Traficomin erityisasiantuntija Juha Tretjakov sanoo.
Vain pieni osa huijausyrityksistä tulee Traficomin tietoon. Pahimmillaan ilmoituksia tuli yli 300 viikossa. Intian ulkonaliikkumiskieltoa seuranneena kahtena kuukautena ilmoituksia on tullut yhteensä 6.
– Eli ulkonaliikkumiskielto lopetti Suomeen tulevat puhelut kuin veitsellä leikaten. Oli se meillekin yllätys, Tretjakov naurahtaa.
Sama ilmiö on havaittu myös Keskusrikospoliisissa.
Kansainväliset puhelinpalvelukeskukset ovat Intiassa valtava teollisuudenala. Suurin osa yrityksistä toimii lain puitteissa, mutta joukossa on myös petoksiin keskittyneitä toimijoita.
Viiden kohdan vinkkilista poliisilta
Kokonaisuutena petokset ovat jopa lisääntyneet pandemia-aikana. Koronaviruksen ympärille on rakentunut myös omia huijaustyyppejä. Jo maaliskuussa Traficomin tietoon tuli sähköpostiviestejä, joissa kalasteltiin viruksen varjolla uhrien henkilö- ja maksukorttitietoja.
Myös wangiri- eli hälärihuijauksia on tullut koronaviruksen aikana tavalliseen tapaan. Niissä tarkoituksena on houkutella uhri soittamaan takaisin maksulliseen numeroon. Suomalaisten operaattorien Traficomille antamien tietojen mukaan näitä huijauspuheluita on tullut Suomeen pahimmillaan miljoona viikossa.
Myös Intian puhelinkeskushuijarit pääsevät pian töihin, kun maa keventää liikkumisrajoituksia. Siksi paras ase on oppia tunnistamaan huijarit.
Keskusrikospoliisi on antanut seuraavan muistilistan teknistä tukea esittävien huijareiden kanssa toimimiseen. Lisää poliisin neuvoja aiheesta voit lukea täältä.
Lue myös: Tällaisilla viesteillä suomalaisilta yrityksiltä kalastellaan rahaa – katso, olisitko itse haksahtanut
Digitreenit: Testaa, pärjäätkö nettiajan huijareille!
Korjattu 29.5. 9.55: Artikkelin alkuperäisessä versiossa luki virheellisesti: "Jos uhri saa tietokoneen hallintaansa, hän pääsee käsiksi esimerkiksi verkkopankkiliikenteeseen". Oikea muotoilu on: "Jos huijari saa uhrin tietokoneen hallintaansa, hän pääsee käsiksi esimerkiksi verkkopankkiliikenteeseen".